Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunta

Arktisen alueen yhteistyön tavoitteena on parantaa alueen sekä siellä elävien alkuperäiskansojen ja muiden asukkaiden elinolosuhteita ja asemaa. Ensimmäinen arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssi järjestettiin vuonna 1993. Hallitustason yhteistyö alkoi vuonna 1996 Arktisen neuvoston perustamisen myötä. Parlamentaarikoilla on tärkeä rooli hallitusten välisen yhteistyön valvojina ja aloitteentekijöinä.

Arktiseen parlamentaarikkokonferenssiin osallistuu kansanedustajia kahdeksasta kansallisesta parlamentista (Pohjoismaista, Kanadasta, Venäjältä ja Yhdysvalloista) sekä Euroopan parlamentista. Pysyviä osanottajia ovat arktisen alueen alkuperäiskansojen keskeiset järjestöt: aleuttien kansainvälinen järjestö, atabaskien järjestö, Gwich'in-kansan järjestö, inuiittien järjestö, Saamelaisneuvosto sekä Venäjän pohjoisten alkuperäiskansojen järjestö RAIPON. Toimintaan voivat osallistua myös Arktisen neuvoston tarkkailijamaiden (Etelä-Korea, Intia, Italia, Japani, Kiina, Ranska, Saksa, Singapore, Alankomaat, Puola, Iso-Britannia ja Espanja) parlamentit sekä alueella toimivat muut kansainväliset parlamentaarikkojärjestöt.

Eduskunnan puhemiesneuvosto asettaa parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan vaalikausittain. Valtuuskuntaan kuuluu kuusi jäsentä, ei varajäseniä. Valtuuskunnalla on sihteeristö eduskunnan kansainvälisellä osastolla.

​Pysyvä komitea johtaa työtä konferenssien välillä

Konferenssi kokoontuu joka toinen vuosi. Kokousten välillä työtä johtaa kymmenjäseninen pysyvä komitea. Suomella on pysyvässä komiteassa yksi edustaja ja yksi varajäsen, jotka valtuuskunta valitsee keskuudestaan. Komitean tärkein tehtävä on konferenssissa käsiteltävien asioiden valmistelu ja seuranta. Se myös pyrkii osaltaan edistämään arktisen alueen yhteistyötä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Komitea kokoontuu yleensä kolme kertaa vuodessa.

Suomen edustaja komiteassa on valtuuskunnan puheenjohtaja Katri Kulmuni.