Biometristen tunnistetietojen käyttö

Sisäministeriössä valmistellaan muutoksia lakeihin, jotka koskevat poliisin ja Maahanmuuttoviraston rekistereihin tallennettujen biometristen henkilötietojen käyttöä. Biometriset tiedot ovat teknisen käsittelyn avulla saatuja arkaluonteisia henkilötietoja, joiden perusteella luonnollinen henkilö voidaan tunnistaa. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi sormenjäljet, kasvokuvat, ääni ja silmän iiriskuva.

Henkilötietoja ei lähtökohtaisesti saa käyttää muihin tarkoituksiin kuin niihin, joita varten ne on alun perin kerätty. Tämä käyttötarkoitussidonnaisuuden periaate on keskeinen osa Euroopan unionin tietosuojasääntelyä. Rajoituksia käyttötarkoitussidonnaisuuden periaatteeseen voidaan tehdä vain tietosuojasääntelyn mukaisin edellytyksin. Rajoitusten on oltava demokraattisessa yhteiskunnassa välttämättömiä ja oikeasuhteisia ja niissä on noudatettava keskeisiltä osin perusoikeuksia ja -vapauksia.

Voimassa olevan poliisin henkilötietolain (616/2019) mukaan henkilökorttilaissa ja passilaissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi käsiteltäviä biometrisiä tietoja saa käyttää muuhun kuin niiden alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen vain, jos se on välttämätöntä luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden, muun katastrofin tai rikoksen kohteeksi joutuneen tai muuten tunnistamattomaksi jääneen uhrin tunnistamiseksi.

Lainsäädäntöhankkeen tarkoituksena on mahdollistaa tietojen käyttäminen laajemmin myös muuhun kuin niiden alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen erityisesti lainvalvonta- ja rikoksentorjuntatarkoituksissa.

Lainsäädäntöhankkeen tavoitteena on, että viranomaiset voisivat hyödyntää jatkossa tietoja muun muassa henkilöllisyyden selvittämiseksi, rikoksen uhrin tunnistamiseksi, merkittävän vaaran estämiseksi, kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sitä vakavasti uhkaavalta toiminnalta sekä eräiden vakavien rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi.

Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi tietojen laajemmasta luovuttamisesta Schengenin tietojärjestelmään (SIS) ja muille viranomaisille. Poliisilain säännöstä henkilöllisyyden selvittämisestä ehdotetaan täsmennettäväksi.

Poliisi ei saisi oikeutta uuteen tietoon, vaan kyse on jo poliisin hallussa olevan henkilötiedon käyttötarkoituksen muuttamisesta.

Hankkeessa ehdotetaan muutettavaksi seuraavia lakeja:

• laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa (616/2019)
• ulkomaalaislaki (301/2004)
• laki henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa (615/2020)
• poliisilaki (872/2011)

Perustuslakivaliokunta on aikaisemmassa käytännössään korostanut, että käyttötarkoitussidonnaisuuteen tehtävien poikkeusten tulee olla täsmällisiä ja vähäisiä. Yksityiselämän ja henkilötietojen suoja on yhteensovitettava perus- ja ihmisoikeuksien sekä EU:n tietosuojasääntelyn kanssa.

Eduskunta kiinnitti vuonna 2021 huomiota lainsäädännön muutostarpeeseen. Hallintovaliokunta esitti hallituksen esityksen HE 206/2020 käsittelyssä, että passirekisterin ja henkilökorttirekisterin sormenjälkiä tulisi voida hyödyntää vakavien rikosten ennalta estämisessä, paljastamisessa ja selvittämisessä. Eduskunta edellytti vastauksessaan EV 81/2021, että sisäministeriö selvittää lainsäädännön muutostarpeet. Sisäministeriön selvitys O 42/2022 valmistui syyskuussa 2022.

Säädöshanke perustuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan, jonka mukaisesti hallitus arvioi ja parantaa edellytyksiä biometriikan käyttöön lainvalvonta- ja rikoksentorjuntatarkoituksissa. Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella 3.2.-17.3.2025.​

​Hallituksen esitys HE 121/2025 laeiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain, ulkomaalaislain 131 §:n sekä poliisilain 2 luvun 1 §:n muuttamisesta annettiin eduskunnalle 25.9.2025. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Valmistelu ennen eduskuntakäsittelyä

Sisäministeriö: Vastauksia biometrisia tietoja koskevasta sääntelystä

Vahva ja välittävä Suomi : pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023.
– Luku 10.1: Kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistetaan

Lainsäädäntöhanke poliisin rekisteriin tallennettuja biometrisia tietoja koskevan sääntelyn muuttamiseksi. Sisäministeriön hanke SM048:00/2023.
– Toimikausi oli 25.9.2023–31.5.2025.
– Päätös työryhmän asettamisesta tehtiin 25.9.2023, VN/27189/2023-SM-1.

Lausuntopyyntö ehdotuksesta poliisin ja Maahanmuuttoviraston rekistereihin tallennettuja biometrisia tietoja koskevan sääntelyn muuttamiseksi, VN/27189/2023, 3.2.2025.

Lausuntopalvelu.fi: Lausunnot ehdotukseen poliisin ja Maahanmuuttoviraston rekistereihin tallennettuja biometrisia tietoja koskevan sääntelyn muuttamisesta
– Lausuntoaika oli 3.2.–17.3.2025.

Luonnos hallituksen esitykseksi jätettiin lausuntokierrokselle 3.2.2025:
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain, ulkomaalaislain 131 §:n sekä poliisilain 2 luvun 1 §:n muuttamisesta

Käsittely eduskunnassa

 Hallituksen esitys HE 121/2025 eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain, ulkomaalaislain 131 §:n sekä poliisilain 2 luvun 1 §:n muuttamisesta annettiin eduskunnalle 25.9.2025.

Lähetekeskustelussa 1.10.2025 asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.

Aiheen aikaisempi käsittely

Hallituksen esitys HE 206/2020 eduskunnalle laeiksi henkilökorttilain, passilain, henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain sekä ulkomaalaislain muuttamisesta.
– Eduskunta edellytti vastauksessaan EV 81/2021, että sisäministeriö selvittää mahdollisuudet käyttää sormenjälkiä vakavien rikosten torjunnassa, paljastamisessa ja selvittämisessä.
– Sisäministeriön selvitys hallintovaliokunnalle: Valiokunnan oma asia O 42/2022, sisäministeriön selvitys passirekisterin ja henkilökorttirekisterin biometristen tietojen käyttämisestä rikostorjunnassa biometristen tietojen käyttämisestä rikostorjunnassa, 5.9.2022.

Hallituksen esitys HE 35/2021 eduskunnalle Schengenin tietojärjestelmän käyttöä koskevia asetuksia täydentäväksi lainsäädännöksi
– Eduskunta edellytti vastauksessaan EV 92/2022, että hallitus selvittää ja arvioi ulkomaalaisten biometristen tietojen käsittelyä koskevaa kansallista ja EU-sääntelyä.

Oikeusvertailevaa aineistoa

Luonnos: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain, ulkomaalaislain 131 §:n sekä poliisilain 2 luvun 1 §:n muuttamisesta
– Luku 5.2 Ulkomaiden lainsäädäntö ja muut ulkomailla käytetyt keinot

Sääntely Euroopan unionissa

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta

Yleinen tietosuoja-asetus (GDPR):
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Eurodac-asetus:
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1358, annettu 14 päivänä toukokuuta 2024, Eurodac-järjestelmän perustamisesta biometristen tietojen vertailua varten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2024/1351 ja (EU) 2024/1350 ja neuvoston direktiivin 2001/55/EY tehokkaaksi soveltamiseksi ja laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden tunnistamiseksi sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin esittämistä, Eurodac-tietoihin lainvalvontatarkoituksia varten tehtäviä vertailuja koskevista pyynnöistä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2018/1240 ja (EU) 2019/818 muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 603/2013 kumoamisesta

SIS-asetukset:
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1862, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1986/2006 ja komission päätöksen 2010/261/EU kumoamisesta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1861, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa, Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1987/2006 muuttamisesta ja kumoamisesta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1860, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän käytöstä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi

EES-asetus:
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2226, annettu 30 päivänä marraskuuta 2017, rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa sekä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen ja asetusten (ey) n:o 767/2008 ja (EU) n:o 1077/2011 muuttamisesta

EU:n tekoälyasetus:
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä ja asetusten (EY) N:o 300/2008, (EU) N:o 167/2013, (EU) N:o 168/2013, (EU) 2018/858, (EU) 2018/1139 ja (EU) 2019/2144 sekä direktiivien 2014/90/EU, (EU) 2016/797 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta (tekoälysäädös)

Sääntely muissa maissa

Ruotsi

Passlag (1978:302)
– katso erityisesti: 6 §, 6 a §, 6 b §

Biometri i brottsbekämpningen (Proposition 2024/25:37)

Biometri : för en effektivare brottsbekämpning. Statens offentliga utredningar SOU 2023:32.
– Hyväksytty, muutokset astuivat voimaan 1.7.2025.

Norja

Lov om pass [passloven] LOV-1997-06-19-82
– katso erityisesti: 11 §

Lov om nasjonalt identitetskort [ID-kortloven] LOV-2015-06-05-39
– katso erityisesti: 12 §

Viro

Lainsäädäntöä on muutettu sisäministeriön vuoden 2022 selvityksen jälkeen siten, että sormenjälkitietojen lisäksi myös passia ja henkilökorttia varten otettuja kasvokuvia voidaan tietyin edellytyksin käyttää rikosten selvittämiseksi.

Kriminaalmenetluse seadustik (lühend - KrMS)
– käännös englanniksi: Code of Criminal Procedure

Aiheeseen liittyvää aineistoa kirjaston kokoelmassa ja verkossa

Biometrinen etätunnistaminen rikostorjunnassa henkilötietojen suojan näkökulmasta / Anni Kaarento. Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta, 2024. Pro gradu -tutkielma. Julkaistu Edilexissä 15.4.2024.
– Luettavissa Edilex-palvelussa Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa

Poliisin oikeus luovuttaa henkilötietoja muille viranomaisille / Helinä Tiura-Virta. Julkaisussa Defensor legis 105 (2024): 3, s. 330–351.
– Defensor legis -julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa
– Luettavissa Edilex-palvelussa Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa

Poliisin rekistereissä olevien biometristen ja DNA-tietojen luovuttaminen EU-maan lainvalvontaviranomaiselle käyttötarkoitussidonnaisuuden kannalta / Helinä Tiura-Virta. Julkaisussa Oikeus 52 (2023): 3, s. 191–213.
– Oikeus-lehden saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Biometrics, crime and security / Marcus Smith, Monique Mann, Gregor Urbas. Abingdon ; New York NY, Routledge 2018.
– Smithin ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Biometrinen tunnistaminen ja henkilötietojen suoja : tutkimus biometristen tunnisteiden lainsäädännöllisestä asemasta / Juhani Korja. Rovaniemi, Lapin yliopisto, oikeustieteiden tiedekunta, 2016. Väitöskirja.
– Korjan julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Selvitys passisormenjälkitietojen käyttämisestä vakavimpien rikosten torjunnassa. Sisäministeriön julkaisu 20/2014.

Biometrisen tunnistamisen tietoturvallisuus ja yksityisyyden suoja / Heikki Ailisto, Pasi Ahonen, Mikko Lindholm. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 80/2005.
– Ailiston ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Kansalaisvaikuttaminen

Lausuntopalvelu.fi: Lausuntopyyntö ehdotuksesta poliisin ja Maahanmuuttoviraston rekistereihin tallennettuja biometrisia tietoja koskevan sääntelyn muuttamiseksi.

Lausuntokierroksen aikataulu 3.2.–17.3.2025.

Hankkeen uutisointia

Hallituksen esitys biometristen tietojen käytöstä vahvistaa vakavimpien rikosten torjuntaa. Sisäministeriön tiedote 25.9.2025  

Miljoonien suomalaisten sormenjäljet halutaan poliisin käyttöön – esitykselle huutia lausuntokierroksella. Valtteri Kykkänen, MTV uutiset 17.4.2025

Hallitus luovuttaisi miljoonien ihmisten sormenjäljet rikosten selvittämiseen – oikeusministeriö suhtautuu epäillen. MTV uutiset & STT 17.3.2025

Oikeuskanslerinvirasto suhtautuu epäillen passien sormenjälkien käyttämiseen rikostutkinnassa. STT & Yle 17.3.2025

Tällaisiin rikoksiin poliisi voisi uusia ”aika järeitä” keinojaan hyödyntää. Lasse Kerkelä, Helsingin Sanomat 5.2.2025

Miljoonien suomalaisten sormen­jäljet voivat päätyä poliisin käyttöön – ”Aika järeitä keinoja”, toteaa tietosuoja­valtuutettu. Simo Löytömäki, Helsingin Sanomat 5.2.2025

Miljoonien suomalaisten sormen­jäljet päätymässä poliisin käyttöön rikos­tutkinnoissa. Lasse Kerkelä, Helsingin Sanomat 3.2.2025

Ehdotus biometristen tietojen käyttöä rikostorjunnassa koskevan sääntelyn muuttamisesta lausuntokierrokselle. Sisäministeriön tiedote 3.2.2025

Lakihankkeen myötä poliisi saattaa päästä käsiksi kolmeen suureen henkilötietorekisteriin rikostutkinnassa. Yle Areena, Uutisluokka Triplet 26.10.2023

Lakihankkeessa arvioidaan ja parannetaan biometristen tietojen käyttöä rikostorjunnassa. Sisäministeriön tiedote 25.9.2023

Muuta aineistoa

Perustuslakivaliokunnan lausuntoja

Perustuslakivaliokunta on muun muassa seuraavissa lausunnoissaan käsitellyt biometrisia tunnistetietoja:

Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 14/2009 hallintovaliokunnalle hallituksen esityksestä laiksi passilain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 47/2010 hallintovaliokunnalle hallituksen esityksestä HE 104/2010 laeiksi ulkomaalaislain, ulkomaalaisrekisteristä annetun lain ja löytötavaralain muuttamisesta

Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 21/2012 suurelle valiokunnalle valtioneuvoston kirjelmästä U 24/2012 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Eurodac-asetus)

Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 33/2016 suurelle valiokunnalle valtioneuvoston kirjelmästä U 30/2016 Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Eurodac-rekisteri)

Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 40/2021 hallintovaliokunnalle hallituksen esityksestä HE 35/2021 eduskunnalle Schengenin tietojärjestelmän käyttöä koskevia asetuksia täydentäväksi lainsäädännöksi

Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 23/2022 hallintovaliokunnalle hallituksen esityksestä HE 35/2021 eduskunnalle Schengenin tietojärjestelmän käyttöä koskevia asetuksia täydentäväksi lainsäädännöksi

Oikeustapauksia

Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu C-61/22 (RL vs. Landeshauptstadt Wiesbaden)

Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu C-140/20 (G. D. vs. Commissioner of An Garda Síochána ym.)

Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu yhdistetyissä asioissa C-793/19 ja C-794/19 (Saksan liittotasavalta vs. SpaceNet AG ja Telekom Deutschland GmbH)

Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu yhdistetyissä asioissa C-511/18, C-512/18 ja C-520/18 (La Quadrature du Net ym. vs. Premier ministre ym.)

Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu yhdistetyissä asioissa C-446/12-C449/12 (Willems)

Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio C-291/12 (Michael Schwarz vs. Stadt Bochum)