Kuva: Martti Kainulainen / STT-Lehtikuva / Eduskunta

Henkilötunnusuudistus ja valtion takaama identiteetti

Valtiovarainministeriö on valmistellut henkilötunnuksia koskevan sääntelyn muuttamista. Ehdotetut muutokset vaikuttaisivat laajasti ihmisiin ja henkilötunnuksia käsittelevien organisaatioiden toimintaan.

Henkilötunnusten uudistamista alettiin valmistella jo Juha Sipilän hallituksen aikana. Tuolloin työryhmä ehdotti uudenlaista henkilötunnusta, josta ei kävisi ilmi henkilön ikä, syntymäaika, sukupuoli tai muita henkilöön liittyviä tietoja. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta luovutaan.

Tavoitteena uudistuksessa on mahdollistaa henkilötunnuksen myöntäminen ulkomaalaisille nykyistä useammin. Lisäksi tarkoituksena on kehittää väestötietojärjestelmän identiteetinhallintaa ja mahdollistaa etärekisteröityminen järjestelmään. Muutokset koskisivat useita säädöksiä, esimerkiksi väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annettua lakia ja tietosuojalakia.

Tarkoituksena on myös luoda kokonaan uusi yksilöintitunnus. Tällä tunnuksella henkilö olisi yksilöitävissä yksiselitteisesti. Yksilöintitunnus annettaisiin kaikille väestötietojärjestelmään rekisteröidyille henkilöille. Henkilötunnuksesta poiketen yksilöintitunnus ei sisältäisi henkilötietoja.

Hankkeessa pyritään parantamaan ihmisten tietosuojaa, yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja sukupuolivähemmistöjen asemaa.

Henkilötunnusten riittävyyteen liittyi oma hanke. Asiasta annettiin heinäkuussa 2022 valtioneuvoston asetus (690/2022), jonka voimaantulopäivä on 1.1.2023.

Hallituksen esityksen luonnos Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta oli kommentoitavana Lausuntopalvelu.fi-sivustolla 10.1.–4.3.2022: Henkilötunnusjärjestelmän uudistamista koskevat säädös- ja muut ehdotukset.

Hallituksen esitys HE 132/2022 vp annettiin eduskunnalle 15.9.2022. Pääosa uudistuksista on tarkoitus tulla voimaan loppuvuodesta 2023. Sukupuolineutraali henkilötunnus otetaan mahdollisesti käyttöön vuonna 2027.​

Valmistelu ennen eduskuntakäsittelyä

Henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman identiteetin hallinnoimista koskeva hanke VM183:00/2020.

Asia oli kommentoitavana Lausuntopalvelu.fi-sivustolla 10.1.–4.3.2022: Henkilötunnusjärjestelmän uudistamista koskevat säädös- ja muut ehdotukset.

Lausuntoyhteenveto julkaistiin 4.5.2022.

Hankkeeseen on yhdistetty henkilötunnuksen muuttamista koskeva lainsäädäntöhanke VM192:00/2020, jonka toimikausi oli 25.11.2020–30.6.2021. Painopisteenä oli henkilötunnuksen vaihtaminen tilanteissa, joissa on saatu tietoa henkilötunnuksista rikollisella toiminnalla.

Henkilötunnusten riittävyyteen liittyy hanke ”Valtioneuvoston asetus väestötietojärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisesta” VM036:00/2021, jonka toimikausi on 1.12.2020–31.12.2022.

Juhan Sipilän hallituksen aikana perustettiin henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman identiteetin hallinnoimista koskeva työryhmä (HETU-työryhmä) VM068:00/2017.

Työryhmä julkaisi väliraportin vuonna 2018: Henkilötunnuksen uudistamista koskevan työryhmän johtoryhmän väliraportti, ja loppuraportin vuonna 2020: HETU-uudistuksen loppuraportti.

Loppuraportti oli kommentoitavana Lausuntopalvelu.fi-sivustolla 8.4.2020–31.5.2020: Lausuntopyyntö henkilötunnuksen uudistamista pohtineen työryhmän loppuraportista.

Lausuntoyhteenveto henkilötunnusjärjestelmän uudistamista koskevista säädös- ja muista ehdotuksista, 4.5.2022.

Käsittely eduskunnassa

Hallituksen esitys HE 132/2022 laiksi väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi annettiin eduskunnalle 15.9.2022.

Lähetekeskustelussa 27.9.2022 asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskustelu asiasta sallittiin myös hallituksen esityksen HE 154/2022 käsittelyn yhteydessä 20.–22.9. ja 27.9.

Aiheen aikaisempi käsittely

Kansalaisaloite KAA 7/2020 Henkilötunnuksen uudistamisesta sukupuolineutraaliksi luovuttava

Lakialoite LA 93/2020 laiksi sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain muuttamisesta / Eeva-Johanna Eloranta, sd

Lakialoite LA 94/2020 laiksi kuluttajansuojalain 2 luvun muuttamisesta / Eeva-Johanna Eloranta, sd

Toimenpidealoite TPA 95/2020 henkilökortin maksuttomuudesta / Merja Kyllönen, vas

Suullinen kysymys SKT 145/2020 vahvasta sähköisestä tunnistautumisesta / Eeva-Johanna Eloranta, sd

Kirjallinen kysymys KK 298/2020 sukupuolineutraalista henkilötunnuksesta / Päivi Räsänen, kd

Kirjallinen kysymys KK 302/2020 uusien henkilötunnuksien aiheuttamista kustannuksista ja tarpeellisuudesta / Ano Turtiainen, ps

Kirjallinen kysymys KK 802/2020 Psykoterapiakeskus Vastaamon tietovuodon esiin tuomista ongelmista / Eeva-Johanna Eloranta, sd

Kirjallinen kysymys KK 807/2020 tietomurron uhrien aseman parantamisesta / Satu Hassi, vihr

Kirjallinen kysymys KK 170/2022 sotaa pakenevien ukrainalaisten asioiden käsittelystä Maahanmuuttovirastossa / Jari Kinnunen, kok

Oikeusvertailevaa aineistoa

Kansainvälinen sääntely

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (1948), (Universal Declaration of Human Rights)
– Artikla 12. Teksti on suomeksi, sivusto englanniksi.

Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (SopS 7–8/1976).
– artikla 17

Euroopan ihmisoikeussopimus: Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi (SopS 18/1990) muutoksineen.
– artikla 8

Yleissopimus lapsen oikeuksista (SopS 59–60/1991)
– artikla 16

Yleissopimus yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä (SopS 35–36/1992).

Sääntely Euroopan unionissa

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus).
– esim. artikla 5

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014 , sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/40/EU, annettu 12 päivänä elokuuta 2013, tietojärjestelmiin kohdistuvista hyökkäyksistä ja neuvoston puitepäätöksen 2005/222/YOS korvaamisesta.
– direktiivi koskee identiteettivarkauden kriminalisointia

Euroopan unionin perusoikeuskirja, Euroopan unionin virallinen lehti EUVL C 326, 26.10.2012
– artiklat 7 ja 8

Sääntely muissa maissa

Hallituksen esityksen luonnoksessa on sivuilla 66–81 tietoa esimerkiksi Pohjoismaiden ja Baltian maiden sääntelystä:
Luonnos: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta

Aiheeseen liittyvää aineistoa kirjaston kokoelmassa ja verkossa

Osaava tietosuojavastaava ja EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) / Ari Andreasson ja Arto Ylipartanen. Helsinki, Tietosanoma, 2022.
Andreassonin ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Nordic feminist perspectives on law, new materialist insights, and the renewal of the Finnish personal identification code / Juho Aalto. Artikkeli julkaisussa Retfærd 44 (2021):3–4, s. 23–34 .
Retfærd-julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Poliisin tietojärjestelmien luvaton käyttö : huomioita ns. urkintatapauksista / Antti Luoto. Artikkeli julkaisussa Defensor Legis 102 (2021):2, s. 373–389.
Defensor Legis -julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa
– Luettavissa myös Edilex-palvelussa Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa

Riittävän tietosuojan tason määrittelyn ja arvioinnin problematiikka / Evgenyia Kurvinen. Artikkeli julkaisussa Defensor legis 102 (2021):4, s. 988–1004.
Defensor Legis -julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa
– Luettavissa myös Edilex-palvelussa Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa

Digitaalisten palvelujen sääntely / Tomi Voutilainen. Helsinki, Alma Talent, 2020.
Voutilaisen julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Henkilötietojen käsittely työelämässä / Leena Alapuranen et al. Helsinki, Edita, 2020.
Alapurasen ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Digiajan tietosuoja : turvaa henkilötietosi, torju identiteettivarkaudet, suojaudu urkinnalta / Petteri Järvinen. Helsinki, Tammi, 2020.
Järvisen julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Identiteettivarkauden kohteena oikeushenkilön visuaalinen identiteetti / Heidi Soininen. Itä-Suomen yliopisto, 2018. Opinnäyte.
– Opinnäyte on luettavissa Edilex-palvelussa Eduskunnan kirjaston asiakaskoneilla ja eduskunnan lähiverkossa.

Käsikirja Euroopan tietosuojaoikeudesta : vuoden 2018 painos / Euroopan unionin perusoikeusvirasto ja Euroopan neuvosto, 2021.

MyData : johdatus ihmiskeskeiseen henkilötiedon hyödyntämiseen / Antti Poikola, Kai Kuikkaniemi, Ossi Kuittinen ja Harri Honko. Liikenne- ja viestintäministeriö, muut julkaisut 3/2018.

Henkilötietojen käsittely : EU-tietosuoja-asetuksen vaatimukset / Minna Hanninen, Elli Laine, Kati Rantala, Mari Rusi, Markku Varhela. Helsinki, Kauppakamari, 2017.
Hannisen ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa
– Luettavissa KauppakamariTieto Ammattikirjasto -palvelussa Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa.

Henkilöllisyyden luomista koskeva hanke (identiteettiohjelma) : työryhmän loppuraportti. Sisäasiainministeriön julkaisut 32/2010.

Aineistoa Eduskunnan kirjaston Selma-kokoelmatietokannasta aiheesta: henkilötiedot

Kansalaisvaikuttaminen

Lausuntopalvelu.fi: Henkilötunnusjärjestelmän uudistamista koskevat säädös- ja muut ehdotukset
– Hallituksen esityksen luonnos oli kommentoitavana Lausuntopalvelussa 10.1.–4.3.2022.

Hankkeen uutisointia

Henkilötunnusjärjestelmän uudistaminen luo edellytykset digitaalisten palveluiden kehittymiselle. Valtiovarainministeriön tiedote 15.9.2022

Henkilötunnusten riittävyys varmistetaan uusilla välimerkeillä. Valtiovarainministeriön tiedote 8.7.2022

Henkilötunnukset uudistettava kustannustehokkaasti. Finanssiala 11.1.2022

Henkilötunnus tulossa sukupuoli­neutraaliksi ja Suomeen muuttajille tunnus aiemmin – lakiesitys lausunto­kierrokselle. Helsingin Sanomat 10.1.2022

Lausuntopyyntö : Henkilötunnuksen uudistamista koskevat lakiluonnokset lausuntokierrokselle. Valtiovarainministeriön tiedote 10.1.2022

Henkilötunnus sai huonon maineen Vastaamon tietomurron vuoksi, mutta sille on edelleen paikkansa – Tietosuojavaltuutettu: ”vahva tunnistautuminen olisi erittäin suositeltavaa”. Laura Kukkonen, Helsingin Sanomat 18.4.2021

Henkilötunnuksen uudistamisen hanke käynnistyy. Valtiovarainministeriön tiedote 1.12.2020

Suomi ryhtyy ajamaan sukupuolineutraalia henkilötunnusta – yksi tavoitteista ehkäistä tunnuksen käyttöä tunnistautumisessa. Anni Keski-Heikkilä, Helsingin Sanomat 1.12.2020

Onko siinä mitään järkeä, jos Vastaamon uhrit vaihtavat nyt henkilötunnustaan? Otimme selvää. Viljami Vaarala, Yle 28.10.2020

Sinun henkilötunnuksesi voi vaihtua: katso tästä, miltä uusi hetu näyttää ja lue parhaat perustelut uudistuksen puolesta ja vastaan. Fanni Kangasvieri, Yle 5.10.2020

Ikä- ja sukupuolineutraaliuteen pyrkivä hetu-uudistus jakaa mielipiteitä – tavoitteet nähdään jaloina, mutta mistä rahat ja aika?. Eelis Bjurström, Yle 3.6.2020

Uusi henkilötunnus kaikille Suomen kansalaisille ja Suomessa asuville, ehdottaa työryhmä – jatkossa tunnuksesta ei selviäisi ikä, syntymäaika tai sukupuoli. STT, Yle 8.4.2020

Muuta aineistoa

Kotimaisia sivustoja

Tietosuojalaki (1050/2018)

Digi- ja väestötietovirasto: Henkilötunnus

Digi- ja väestötietovirasto: Henkilötunnuksen uudistaminen

Tietosuojavaltuutetun toimisto: Mikä on henkilötieto?

Tietosuojavaltuutetun toimisto: Usein kysyttyä henkilötunnuksesta

Tietosuojavaltuutetun toimisto: Usein kysyttyä EU:n tietosuoja-asetuksesta

Kansainvälisten järjestöjen sivustoja

Council of Europe Data Protection website
– Euroopan neuvoston tietosuojasivusto

Council of Europe Data Protection website: Legal instruments
– aihepiiriin liittyviä asiakirjoja

European Court of Human rights: Factsheet – Personal data protection
– Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen henkilötietosuojaan liittyvien tapausten lyhyitä tiivistelmiä

ECHR: Guide to the case-law of the of the European Court of Human Rights : data protection
– Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tietosuojaan liittyvien tapausten opas

European parliament: Fact sheets on the European Union : personal data protection
– Euroopan parlamentin yhteenveto henkilötietosuojasta

Office of the High Commissioner of human rights: Special Rapporteur on the right to privacy
– yksityisyydensuojaan keskittyvä erityisraportoija

The right to privacy in the digital age : resolution / adopted by the General Assembly, 2020
– YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/75/176

Sisällöllinen toimitus: Eduskunnan kirjasto, sähköposti: kirjasto@eduskunta.fi, maaliskuu 2022, päivitetty 30.9.2022