Johdanto
Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu lainsäädäntöä, jolla ajantasaistetaan huoltovarmuutta koskevaa säätelyä. Ministeriö asetti vuoden 2024 alussa laaja-alaisen ja poikkihallinnollisen työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella hallituksen esitys huoltovarmuuden turvaamisesta annetusta laista eli huoltovarmuuslaista
(1390/1992) sekä Huoltovarmuuskeskuksesta annettavasta valtioneuvoston asetuksesta
(455/2008). Huoltovarmuuden turvaamista koskevan lainsäädännön ajantasaistaminen sisältyy
pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan.
Huoltovarmuudella tarkoitetaan ”varautumista kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä jatkuvuudenhallintaa, jotta väestön toimeentulon, talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämätön tuotanto, palvelut ja infrastruktuuri voidaan turvata vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Perustarpeiden turvaaminen on edelleen tärkeää, mutta myös uudenlaisiin uhkiin varautuminen on keskeinen osa tämän päivän huoltovarmuustyötä” (VNS 8/2022).
Huoltovarmuuden turvaamiseksi tehtävän uudistustyön tavoitteena oli määritellä Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) tehtävät entistä tarkemmin sekä selkeyttää keskuksen oikeudellisen aseman sääntelyä. Lisäksi tarkasteltiin sitä, miten huoltovarmuuden rahoitus taataan ja millaisia muutoksia rahoitusmalliin sitä varten tarvitaan. Uudistuksen yhteydessä oli tarkoitus kehittää myös Huoltovarmuuskeskuksen hallintomallia.
Helmikuussa 2024 työ- ja elinkeinoministeriö asetti Kim Mattssonin huoltovarmuusyhteistyön selvityshenkilöksi. Hänen tehtävänään oli arvioida HVK:n toteuttaman julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömallin merkitystä suomalaisessa huoltovarmuusjärjestelmässä ja sen nykytilaa muuttuneessa toimintaympäristössä.
Mattssonin selvitys valmistui kesäkuussa 2024. Siinä on arvioitu yhteistyömallin keskeiset haasteet, ja lisäksi se sisältää ehdotuksia yhteistyömallin kehittämiseksi ja sen vaatimiksi säännösmuutoksiksi. Selvityksen tulokset toimivat esivalmisteluaineistona sekä varsinaista huoltovarmuuslainsäädäntöä valmistelevalle hanketyöryhmälle että samaan aikaan tehtävälle HVK:n verkostoyhteistyön kehittämishankkeen työlle, jonka HVK käynnisti vuonna 2023.
Työ- ja elinkeinoministeriön perustama työryhmä laati hankkeen aluksi arviomuistion. Marraskuussa 2024 valmistuneessa muistiossa on kuvattu voimassa olevan sääntelyn nykytilaa ja kehittämistarpeita.
Hallituksen esityksen sisältö
Työryhmän laatima hallituksen esityksen luonnos oli lausuntokierroksella kesällä 2025. Eduskunnalle lokakuussa 2025 annetussa hallituksen esityksessä ehdotettiin säädettäväksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta. Esityksessä esitetettiin perustettavaksi virastomuotoinen Huoltovarmuuskeskus, joka vastaisi paremmin muuttuneen turvallisuus- ja toimintaympäristön vaatimuksiin. Tavoitteena oli myös selkeyttää keskuksen viranomaisasemaa.
Huoltovarmuuskeskuksen hallintomallia oli tarkoitus uusia niin, että se vastaisi paremmin valtion virastorakennetta. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaisi Huoltovarmuuskeskuksen ohjauksesta ja valvonnasta. Ohjausta kehitettäisiin perustamalla poikkihallinnollinen Huoltovarmuuskeskuksen ohjausryhmä.
Uudistuksen yksi keskeinen tavoite oli varmistaa Huoltovarmuuskeskuksen ja huoltovarmuusrahaston riittävä rahoituksen taso. Valtion varmuusvarastoja koskevaa sääntelyä ehdotettiin täsmennettäväksi niin, että määritellään muun muassa valtion varmuusvarastojen perustamisen sekä käyttöönoton menettelyt. Lisäksi lakiin oli tarkoitus lisätä säännökset tuotantovarauksista ja suorituskykyvarauksista.
Huoltovarmuuskeskuksen ja huoltovarmuustoimenpiteiden rahoitusmalli uudistettaisiin siten, että osa rahoituksesta tulisi valtion talousarviosta ja osa huoltovarmuusmaksusta, joka tuloutettaisiin huoltovarmuusrahastoon.
Huoltovarmuusrahasto säilytettäisiin valtion talousarvion ulkopuolisena rahastona. Huoltovarmuusmaksu tuloutettaisiin huoltovarmuusrahastoon. Huoltovarmuusrahaston kantokyvyn turvaamiseksi syksyn 2025 budjettiriihilinjausten mukaisesti huoltovarmuusmaksua korotettaisiin tekemällä muutoksia valtiovarainministeriön hallinonalan sääntelyyn.
Eduskunta hyväksyi lakiehdotukset 16.12.2025. Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2026.