Hankkeen tausta
Mikroliikkumisella tarkoitetaan liikkumista tavallisilla ja sähköavusteisilla polkupyörillä sekä kevyillä ajoneuvoilla, esimerkiksi sähköpotkulaudoilla. Sähköiset liikkumisvälineet voidaan jakaa pääpiirteissään kolmeen pääluokkaan. (Lähde: Liikenneturva,
Tunne sähköisen liikkumisvälineesi liikennesäännöt.)
- Jalankulkua avustavat tai korvaavat liikkumisvälineet kuten tasapainoskootterit. Niiden rakenteellinen enimmäisnopeus on 15 kilometriä tunnissa.
- Kevyet sähköajoneuvot kuten sähköpotkulaudat, joiden rakenteellinen enimmäisnopeus on 25 kilometriä tunnissa.
- Sähköavusteiset tai moottorilla varustetut polkupyörät.
Toimet pääministeri Marinin hallituskaudella
Avoimilla markkinoilla toimivat mikroliikennepalvelut ovat kehittyneet varsin monipuolisiksi. Ensimmäiset yhteiskäyttöisten sähköpotkulautojen vuokrauspalvelut tulivat Suomeen vuonna 2019. Lainsäädännön taso ei ole pysynyt kehityksen mukana, ja aika on tuonut mukanaan uusia turvallisuushaasteita. Ongelmia aiheuttavat erityisesti mikroliikennevälineiden pysäköinti sekä niillä ajetut onnettomuudet.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti hyväksyttiin vuonna 2022 liikenneturvallisuusstrategia vuosille 2022–2026. Siinä tunnistettiin, että uudet liikkumisen muodot ovat haaste liikenneturvallisuudelle. Liikenneturvallisuusstrategia sisälsi useita toimenpiteitä mikroliikenteen turvallisuuden parantamiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa selvitykset mikroliikenteen promillerajan säätämiseksi ja kuntien toimivallan lisäämiseksi niin, että ne voisivat paremmin ohjata mikroliikennepalveluita alueellaan.
Liikenneturvallisuusstrategian pohjalta maaliskuussa 2023 julkaistussa arviomuistiossa esitellään vaihtoehtoisia tapoja, joilla sähköpotkulautailua ja mikroliikkumista voisi säännellä ja niihin liittyviä ongelmia ratkaista. Muistio koskee pääosin mikroliikennepalveluihin kuuluvia yhteiskäyttöisiä kevyitä sähköajoneuvoja ja polkupyöriä.
Muistion laatimisen taustalla ovat mikroliikenteen ja mikroliikennepalvelujen vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja sitä kautta myös ihmisten henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Mikroliikennepalveluita käytettäessä tapahtuvat onnettomuudet ja käyttäjien loukkaantumiset heikentävät liikenneturvallisuutta. Liikennesääntöjen vastainen toiminta liikenteessä puolestaan lisää turvattomuutta.
Negatiiviset turvallisuusvaikutukset kohdistuvat palveluiden käyttäjien lisäksi muihin tienkäyttäjiin. Onnettomuuksista ja loukkaantumisista aiheutuu yhteiskunnalle muun muassa sairaanhoitokustannuksia ja sairauspoissaoloja.
Arviomuistiota laadittaessa on myös tarkasteltu mikroliikenteen vaikutuksia liikenteen sujuvuuteen ja esteettömyyteen. Virheellinen pysäköinti, muu liikennesääntöjen vastainen toiminta ja kuljettajien loukkaantuminen ovat näkyvimpiä ongelmia, joihin halutaan löytää ratkaisuja.
Arviomuistion liitteenä on liikenneturvallisuusstrategian mukainen selvitys pyöräilyn ja mikroliikkumisen promillerajan liikenneturvallisuusvaikutuksista.
Lainsäädäntöhanke pääministeri Orpon hallituskaudella
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että hallituskauden aikana luodaan mikroliikkumista ohjaavaa lainsäädäntöä.
Liikenne- ja viestintäministeriön perustamassa hankkeessa laaditaan hallitusohjelmakirjausten mukaisesti hallituksen esitys mikroliikkumista koskeviksi lainsäädäntömuutoksiksi. Muutoksilla on tarkoitus parantaa liikenneturvallisuutta. Lisäksi annetaan työkaluja kaupungeille ja kunnille mikroliikkumisen hallintaan. Tavoitteena on myös edistää uudenlaisia liikkumisen palveluja ja innovaatioita.
Liikenne- ja viestintäministeriö nimitti lokakuussa 2023 työryhmän valmistelemaan hallituksen esitystä. Työryhmään kutsuttiin myös sidosryhmien edustajia. Vuoden 2023 arviomuistio ja siitä saadut lausunnot toimivat hankkeen ja työryhmän työn pohjana.
Hallituksen esitys
HE 12/2025 eduskunnalle laiksi mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi annettiin eduskunnalle 6.3.2025. Hallitus esitti kansalliseen lainsäädäntöön useita muutoksia, joiden tavoitteena on ohjata mikroliikennettä ja parantaa merkittävästi sen liikenneturvallisuutta. Esityksellä arvioidaan myös vähennettävän vahingoista aiheutuvia kustannuksia ja terveydenhuollon kuormitusta.
Hallitus esitti 0,5 promillen rajaa kevyen sähköajoneuvon ja moottorilla varustetun polkupyörän kuljettamiseen. Sähköpotkulaudalla tai kevyellä sähköajoneuvolla ei saa kuljettaa matkustajia, ellei siinä ole matkustajalle omaa istuinta.
Lakiesityksessä ehdotettiin mikroliikenneluvan käyttöönottamista. Lupa antaisi kunnille tehokkaan ja joustavan työkalun mikroliikennepalveluiden ohjaamiseen kunnan alueella.
Lisäksi korotettaisiin mikroliikenteen liikennevirhemaksuja ja otettaisiin käyttöön uudet liikenteenohjauslaitteet, joilla mahdollistetaan kevyiden sähköajoneuvojen ohjaaminen erillään polkupyöristä.
Eduskunta hyväksyi edellä luetellut lakimuutokset. Lisäksi eduskunta hyväksyi liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön mukaisesti sähköpotkulautojen ja muiden kevyiden sähköajoneuvojen kuljettamiselle 15 vuoden alaikärajan. Myös ajoneuvon luovuttaminen alle 15-vuotiaalle on jatkossa kiellettyä.
Eduskunta hyväksyi 27.5.2025 lain liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta
(303/2025), lain tieliikennelain muuttamisesta
(304/2025), lain ajoneuvolain 195 §:n muuttamisesta
(305/2025) ja lain ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain muuttamisesta
(306/2025).
Tieliikennelain ja ajoneuvolain muutokset, eli muun muassa promille- ja alaikäraja, tulevat voimaan 17.6.2025. Liikenteen palveluista ja ajoneuvojen siirtämisestä annettujen lakien muutokset, joissa säädetään kuntien mikroliikenneluvasta, tulevat voimaan 1.8.2025.