Puolueet ja eduskuntaryhmät
Edustuksellisessa demokratiassa kansalaiset voivat osallistua valtiolliseen ja kunnalliseen toimintaan puolueiden kautta, sillä puolueet (ja valitsijayhdistykset) asettavat ehdokkaat vaaleihin. Puolueet tarjoavat äänestäjäkunnalle ohjelma-, toiminta- ja henkilövaihtoehtoja, joista kansalaiset voivat valita haluamansa.
Puolue määritellään puoluerekisteriin merkityksi rekisteröidyksi yhdistykseksi. Puoluerekisteriin merkittävällä puolueella tulee olla yleisohjelma, jossa on esitetty ne puolueen keskeiset periaatteet ja tavoitteet, joilla se haluaa vaikuttaa yhteiskuntaan ja poliittiseen päätöksentekoon. Puolue menettää paikkansa rekisterissä, kun se ei ole saanut kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa yhtään kansanedustajan paikkaa. Puoluerekisteriä ylläpitää oikeusministeriö.
Kansanedustajat muodostavat puolueittain eduskuntaryhmiä, joiden merkitys käytännön eduskuntatyössä on keskeinen. Kukin eduskuntaryhmä valitsee itselleen puheenjohtajiston ja mahdollisesti muita toimielimiä. Laki ei velvoita kansanedustajaa liittymään eduskuntaryhmään, mutta tavallisesti jokainen kansanedustaja työskentelee osana oman puolueensa eduskuntaryhmää.
Puolueiden toiminnasta säädetään puoluelaissa, jossa säädetään myös puoluetuista. Valtio avustaa puolueita puoluetuella, jota jaetaan eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden kansanedustajapaikkojen perusteella. Puoluetuen myöntää valtioneuvosto ja sen käyttöä valvoo oikeusministeriö.
Puoluelain mukaan rekisteröityneellä puolueella on oltava yleisohjelma, jossa puolue esittää politiikkansa periaatteet ja tavoitteet. Puolueiden yleisohjelmat löytyvät puolueiden kotisivuilta. Historiallisiin puolueiden ohjelmiin voi tutustua
Pohtiva – poliittisten ohjelmien tietovarannossa, joka sisältää poliittisia ohjelmia alkaen vuodesta 1880.