Arvoisa rouva puhemies! Kävin tämän hallituksen esityksen ensimmäisessä käsittelyssä lävitse siihen liittyviä hyviä puolia, joten keskityn nyt vain niihin huonoihin.
Keskusta ei kannata tätä lakiehdotuksen hyväksymistä hallintovaliokunnan mietinnön mukaisesti muun muassa seuraavista syistä:
Tässä valtion aluehallinnon uudistuksessa on kyse isoista kysymyksistä. Tässä on kyse ensinnäkin siitä, kuinka valtio on läsnä eri alueilla, eri maakunnissa, kuinka palvellaan yrityksiä, kuinka sujuvoitetaan erilaisia lupaprosesseja ja ylipäätänsä kuinka valtionhallinto suhtautuu ihmisiin, onko se ihmisiä varten vai jotakin muuta varten, esimerkiksi hallintoa itseään varten. Valitettavasti nyt näyttää siltä, että nämä hallitusohjelman hyvät tavoitteet yritystoiminnan edistämisestä, erilaisten lupa‑ ja hallintoprosessien sujuvoittamisesta eivät tässä esityksessä tule toteutumaan.
Lisäksi myöskin tämä valtion aluehallinnon, siis nykyisten ely-keskusten ja aluehallintovirastojen, alueellinen läsnäolo varsinkin Itä-Suomessa mutta myös monilla muilla Suomen alueilla tulee merkittävästi heikkenemään, ja Suomi ei tässä kohtaa ole tasa-arvoinen ja Suomea ei kohdella tasapuolisesti. Tämä on ehkä toinen niistä keskeisistä syistä, minkä takia emme tätä lakiehdotusta voi keskustassa kannattaa.
Toinen iso kokonaisuus on tämä ympäristöhallinto, kuinka tässä nyt ympäristöhallintoa ollaan sitten uudistamassa. Tässä esityksessähän tehdään sinänsä hyvä asia eli se, että kootaan näitä lupa‑ ja valvonta-asioita yhtenäiseen Lupa‑ ja valvontavirastoon, ja tarkoituksena on valtakunnallisesti näitä lupakäytäntöjä yhdistää. No, nyt on kuitenkin isona pelkona se, että ennen kaikkea näissä ympäristöllisissä luvissa ja erilaisissa maankäyttöön ja ympäristövaikutuksia omaavaan toimintaan liittyvissä luvissa tämä lupakynnys tulee merkittävästi nousemaan, eli entistä vaikeampi on saada ympäristölupaa tai muita lupia sellaiseen toimintaan, jolla näitä ympäristövaikutuksia on. Tämä tulee olemaan todella, todella vaikea asia monille suomalaisille yrityksille ja tulee myöskin talouskasvua hidastamaan ja työllisyyttä heikentämään, pahoin pelkään, varsinkin Etelä-Suomen ulkopuolella tuolla maakunnissa. Ihmettelen kyllä, mitenkä tällaista esitystä voidaan viedä eteenpäin, vaikka hallitusohjelman tavoitteet ovat täysin toisenlaiset.
Tähän esitykseenhän on leivottu sisälle myös todella erikoinen ja mielestämme todella vaarallinen rakenne. Nimittäin tähän uuteen Lupa‑ ja valvontavirastoon perustetaan niin sanottu yleisen edun valvonnan yksikkö, ja tämän yksikön yksinomaisena tehtävänä on valvoa ympäristön yleistä etua. Tällä yksiköllä olisi itsenäinen puhevalta yleisen edun valvonnan asioissa viraston sisäisissä menettelyissä. Tämä siis tarkoittaa, että tämä viraston sisällä oleva yksikkö käyttää isoa puhevaltaa ympäristöä koskevissa asioissa sen yksikön sisällä.
Tämähän tarkoittaa sitä, aivan kuten perustuslakivaliokunnalle antamassaan lausunnossa professori Martti Häkkänen on todennut, että tämän yksikön ja ennen kaikkea sille yksikölle annettavan valitusoikeuden varsinainen merkitys tulee olemaan huomattavasti suurempi kuin mitä tässä laissa säädetään — vaikka nyt hallintovaliokunta tähän tekikin tiettyjä muutoksia. Nimittäin tällä yksiköllä olisi ensinnäkin oikeus valittaa tämän saman viraston, jossa tämä yksikkö toimii, tekemistä päätöksistä.
Mutta ehkä vielä vaikeampi ja haastavampi kokonaisuus on, että tämä yleisen edun valvonnan yksikkö käyttää ympäristöasioissa todella isoa valtaa siellä viraston sisällä. Professori Häkkänen totesi perustuslakivaliokunnalle lausunnossaan: ”Valitusoikeuden tosiasiallisen merkityksen kannalta on kuitenkin olennaista se, että valitusoikeuden olemassaolo luo tosiasiassa yleisen edun valvontayksikön kannanotoille jo lupavaiheessa painavan roolin. Jos niitä ei oteta huomioon, on lupapäätöksen tekijän kannalta silloin ’uhkana’ se, että valvontayksikkö tulee valittamaan päätöksestä, ellei kannanottoja ole riittävällä tavalla otettu huomioon.” Eli tämä valta, jota tämä yksikkö tulee käyttämään, on käytännössä huomattavasti isompi.
Sitten professori Häkkänen toteaa edelleen: ”Todennäköisesti yleisen edun konkreettinen sisältö tullaan suurelta osin määrittelemään siinä viraston sisäisessä lupamenettelyprosessissa, jossa lupa‑ ja valvontaviraston lupia myöntävä osasto kuulee yleisen edun valvontayksikköä.” Tämähän tarkoittaa siis sitä, että se, mitä tämä ympäristön yleinen etu tarkoittaa, määritellään siellä viraston sisällä. Se ei perustu kaikilta osin lakiin eikä asetuksiin, vaan se määritellään siellä viraston sisällä. Nämä asiathan ovat tunnetusti sellaisia, että niissä hyvin paljon sivutaan myös ei-tieteellistä totuutta, ja on myös hyvin paljon poliittisia näkemyksiä, jotka näihin vaikuttavat. Tätä pidämme todella vaarallisena niiden kansalaisten, yritysten oikeusturvan kannalta, jotka hakevat näitä lupia esimerkiksi omaan yritystoimintaansa, maatalouteen, ja kunnat hakevat lupia tiettyihin toimintoihin. Pidämme tätä todella vaarallisena monella tavalla kansalaisten, yritysten oikeusturvan ja oikeusvaltion toimivuuden ja sen kannalta, mitenkä viranomaiset käyttävät valtaa suhteessa kansalaisiin.
Muutkin asiantuntijat perustuslakivaliokunnan käsittelyssä pitivät tätä menettelyä todella poikkeuksellisena suomalaisessa lainsäädännössä, siis että tulee viranomaisen sisäinen valitusviranomainen. Sitä pidettiin todella poikkeuksellisena, näin perustuslakivaliokuntakin totesi. Siitä huolimatta [Puhemies koputtaa] — arvoisa rouva puhemies, päätän juuri — hallitus ei halunnut, vaikka perustuslakivaliokunta omassa lausunnossaan näin totesi, muuttaa tätä lakiesitystä täysin tältä osin.
Tämän johdosta, arvoisa rouva puhemies, tämän edellä sanotun perusteella ehdotan keskustan vastalauseen numero 1 mukaisesti näiden lakiehdotusten hylkäämistä.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:Edustaja Kaunistola.