1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Tavoite
Tämän lain tavoitteena on luoda edellytyksiä alueiden
kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin takaavalle osaamiseen ja kestävään
kehitykseen perustuvalle taloudelliselle kasvulle, elinkeinotoiminnan
kehitykselle ja työllisyyden parantamiselle. Lisäksi
tavoitteena on vähentää alueiden kehittyneisyyseroja
ja parantaa väestön elinoloja sekä edistää alueiden
tasapainoista kehittämistä.
Lain tavoitteita toteutettaessa on otettava huomioon alueiden
erilaiset väestö-, elinkeino- ja aluerakenteen kehittämismahdollisuudet
ja -tarpeet. Lisäksi otetaan huomioon Euroopan yhteisön
alue- ja rakennepolitiikan tavoitteet.
2 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan alueiden kehittämiseen,
alueiden kehittämistä koskevien suunnitelmien
ja ohjelmien valmisteluun ja toimeenpanoon sekä suunnitelmien
ja ohjelmien yhteensovittamiseen ja seurantaan. Euroopan yhteisön
rakennerahastoista osarahoitettavien ohjelmien toimeenpanosta ja
rakennerahastojen rahoituksen ja vastaavan kansallisen rahoitusosuuden hallinnoinnista
on voimassa, mitä rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta
hallinnoinnista annetussa laissa (1353/1999), jäljempänä rakennerahastolaki,
säädetään.
Tätä lakia sovelletaan myönnettäessä tukea valtion
talousarvioon otetusta valtion määrärahasta
alueiden kehittämistä koskeviin hankkeisiin sisäasiainministeriön
hallinnonalalla. Tätä lakia sovelletaan myös
Euroopan yhteisön rakennerahastojen varoista ja niitä vastaavista kansallisista
valtion varoista myönnettävään
tukeen, jollei Euroopan yhteisön lainsäädännöstä muuta
johdu.
Tätä lakia sovelletaan sisäasiainministeriön hallinnonalalla
myös tukeen, joka myönnetään käytettäväksi
alueiden kehittämistä koskeviin hankkeisiin Suomen
ulkopuolella.
3 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) alueella maakuntajakolain (1159/1997) mukaisia
maakunnan alueita tai valtion aluehallintoviranomaisten toimialueita;
2) alueellisilla rakennerahasto-ohjelmilla Euroopan
yhteisön rakennerahastojen tavoitteita 1 ja 2 koskevia
ohjelmia, Interreg- ja Urban-yhteisöaloiteohjelmia sekä Euroopan
aluekehitysrahaston innovatiivisia toimia koskevia ohjelmia ja teknisen
avun toimenpiteitä;
3) rakennerahastovaroilla Euroopan yhteisöjen
komission Euroopan yhteisöjen talousarviosta Suomeen myöntämiä rakennerahastojen
varoja;
4) kansallisella julkisella rahoitusosuudella rakennerahastovaroja
vastaavaa valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuutta.
4 §
Vastuu alueiden kehittämisestä
Vastuu alueiden kehittämisestä on kunnilla
ja valtiolla sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
Alueiden kehittämiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta
kussakin maakunnassa vastaa maakunnan liitto aluekehittämisviranomaisena. Maakunnan
liitto on kuntayhtymä, jossa alueen kuntien on oltava jäseninä.
5 §
Alueiden kehittämisen suunnittelu
Maakunnan tavoitellun alueellisen kehityksen osoittamiseksi
maakunnan liitossa laaditaan maakuntasuunnitelma. Maakunnan kehittämistä varten
laaditaan maakuntaohjelma, jossa esitetään maakunnan
kehittämisen tavoitteet. Lisäksi alueiden kehittämistä varten
laaditaan Euroopan yhteisön alueellisia rakennerahasto-ohjelmia.
Asianomainen ministeriö määrittelee
hallinnonalaansa varten alueiden kehittämisen tavoitteet
ja toimenpiteet osana ministeriön hallinnonalan suunnittelua.
Valtioneuvosto päättää valtakunnallisista
alueiden kehittämisen tavoitteista. Tavoitteiden toteuttamiseksi
voidaan laatia erityisohjelmia.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen ohjelmien toteuttamista
voidaan rahoittaa valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitettujen
määrärahojen ja myönnettyjen
valtuuksien rajoissa.
3 luku
Ohjelmatyö
9 §
Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet
Valtioneuvosto päättää määräajaksi
valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista.
Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseksi
valtioneuvosto voi päättää laadittavaksi
erityisohjelmia.
Valtion viranomaiset ottavat toiminnassaan huomioon valtakunnalliset
alueiden kehittämisen tavoitteet, edistävät
niiden toteuttamista ja arvioivat toimenpiteidensä vaikutuksia
alueiden kehittämisen kannalta.
10 §
Maakuntaohjelma
Maakunnan liitto laatii määräaikaisen
maakuntaohjelman. Se sisältää maakunnan
mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet,
maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet
ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja
suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Lapin maakunnassa maakuntaohjelmaan
sisältyy saamelaiskulttuuria koskeva osa.
Maakuntaohjelmaa laadittaessa otetaan huomioon maakuntasuunnitelma,
valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet, hallinnonaloittainen
alueiden kehittämisen suunnittelu ja maakuntaa koskevat
muut tässä laissa tarkoitetut ohjelmat.
Maakuntaohjelma valmistellaan yhteistyössä valtion
viranomaisten, kuntien ja alueiden kehittämiseen osallistuvien
yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden
vastaavien tahojen kanssa. Lapin maakunnassa saamelaiskulttuuria
koskevan osan valmistelee saamelaiskäräjät.
Maakuntaohjelma laaditaan kunnanvaltuuston toimikausittain neljäksi
vuodeksi. Maakuntaohjelman hyväksyy maakunnan liiton ylin
päättävä toimielin. Maakuntaohjelmaa
tarkistetaan tarvittaessa.
Valtion viranomaiset ottavat toiminnassaan huomioon maakuntaohjelmat,
edistävät niiden toteuttamista ja arvioivat toimenpiteidensä vaikutuksia
aluekehitykseen.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä maakuntaohjelmaa
laadittaessa noudatettavasta menettelystä ja aikataulusta.
11 §
Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma
Maakunnan liiton johdolla valmistellaan vuosittain ohjelman
toteuttamissuunnitelma. Se sisältää ehdotuksen
maakuntaohjelman ja erityisohjelmien toteuttamisen kannalta keskeisiksi hankkeiksi
ja muiksi toimenpiteiksi sekä arvion niiden rahoittamisesta.
Suunnitelma valmistellaan yhteistyössä valtion
viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien
kanssa.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä toteuttamissuunnitelmaa
laadittaessa
noudatettavasta menettelystä ja aikataulusta.
12 §
Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävät
Rakennerahastolain 17 §:ssä tarkoitettu maakunnan
yhteistyöryhmä sovittaa yhteen maakuntaohjelman
ja tämän lain 14 §:ssä tarkoitettujen erityisohjelmien
toteuttamista ja rahoitusta. Maakunnan yhteistyöryhmä käsittelee
11 §:ssä tarkoitetun toteuttamissuunnitelman.
Sen hyväksyvät maakunnan liitto ja asianomaiset
valtion viranomaiset.
13 §
Euroopan yhteisön alueelliset rakennerahasto-ohjelmat
Maakunnan liitot vastaavat alueitaan koskevien Euroopan
yhteisön rakennerahastoista rahoitettavia alueellisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien
ehdotusten laatimisesta. Ohjelmaehdotukset sisältävät
Euroopan yhteisön rakennerahastoja koskevassa Euroopan
yhteisön lainsäädännössä edellytetyt
asiat. Ohjelmia koskevat ehdotukset valmistellaan yhteistyössä valtion
viranomaisten, kuntien sekä muiden ohjelmien toteuttamiseen
osallistuvien julkis- ja yksityisoikeudellisten oikeushenkilöiden
kanssa.
Sisäasianministeriö valmistelee yhteistyössä muiden
ministeriöiden, maakunnan liittojen sekä muiden
ohjelmien toteuttamiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen
kanssa 1 momentissa tarkoitettujen ehdotusten perusteella ohjelmaehdotukset
valtioneuvoston käsiteltäviksi. Valtioneuvosto
päättää muiden kuin Euroopan yhteisön
aluekehitysrahaston innovatiivisia toimia koskevien ohjelmaehdotusten
antamisesta Euroopan yhteisöjen komission hyväksyttäväksi.
Muilta osin ohjelmaehdotuksiin sovelletaan, mitä Euroopan
yhteisön lainsäädännössä säädetään.
Ohjelmien muuttamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä ohjelmia
koskevien ehdotusten laatimisesta ja hyväksymisestä säädetään.
Ohjelma-asiakirjan täydennyksen muuttamisesta päättää valtioneuvosto,
jos muutos koskee rakennerahastovaroja vastaavan valtion rahoituksen
tai rahoitusosuuden lisäämistä.
14 §
Erityisohjelmat
Valtakunnallisten alueiden kehittämisen tavoitteiden
toteuttamiseksi voidaan laatia määräaikaisia
erityisohjelmia, jotka sovitetaan yhteen maakuntaohjelmien kanssa.
Ohjelmat hyväksyy valtioneuvosto. Ohjelmia koskevia esityksiä voivat
laatia kunnat tai muut julkisoikeudelliset yhteisöt, julkisoikeudelliset
säätiöt taikka yksityisoikeudelliset
yhteisöt tai säätiöt.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuja erityisohjelmia ovat
aluekeskusohjelma, maaseutupoliittinen kokonaisohjelma, osaamiskeskusohjelma ja
saaristo-ohjelma. Niiden tavoitteista säädetään
15 §:ssä.
Valtioneuvosto voi 9 §:n nojalla tehdä päätöksen
myös muista kuin 2 momentissa tarkoitetuista erityisohjelmista.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä erityisohjelmien
sisällöstä sekä niitä valmisteltaessa
ja hyväksyttäessä noudatettavasta menettelystä.
15 §
Erityisohjelmien tavoitteet
Aluekeskusohjelman tavoitteena on kehittää aluekeskusten
vahvuuksia, erikoistumista ja yhteistyötä kaikki
maakunnat kattavan verkoston vahvistamiseksi. Aluekeskukset muodostuvat toiminnallisesti
yhtenäisistä, työssäkäyntiin, asumiseen
sekä palvelujen tuottamiseen ja kysyntään
perustuvista kaupunkiseuduista.
Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman tavoitteena on uudistaa
ja monipuolistaa elinkeinoja sekä turvata ja kehittää palveluja
maaseudulla sovittamalla yhteen maaseutua koskevia eri hallinnonalojen
toimenpiteitä.
Osaamiskeskusohjelman tavoitteena on parantaa kansainvälisesti
kilpailukykyisen, korkeaa osaamista vaativan yritys- ja
tutkimustoiminnan sijoittumisen ja kehittämisen edellytyksiä.
Ohjelmalla tuetaan alueellista erikoistumista ja työnjakoa
osaamiskeskusten välillä.
Saaristo-ohjelmaa toteutetaan saariston kehityksen edistämisestä annetun
lain (494/1981) 3 §:ssä tarkoitetussa
saaristossa lain tavoitteiden edistämiseksi.
16 §
Ohjelmasopimus
Tässä laissa tarkoitettujen ohjelmien toteuttamiseksi
voidaan laatia ohjelmasopimuksia. Niissä voidaan sopia
ohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden ja hankkeiden toteuttamisesta.
Ohjelmasopimus laaditaan yhteistyössä ohjelman
rahoittamiseen osallistuvien kuntien, valtion viranomaisten sekä alueen
kehittämiseen osallistuvien oikeushenkilöiden
kanssa. Ohjelmasopimus laaditaan määräajaksi.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ohjelmasopimusta
laadittaessa noudatettavasta menettelystä.
17 §
Yhteistyöryhmät
Tässä laissa tarkoitettujen erityisohjelmien valmistelua,
yhteensovittamista ja arviointia varten voidaan asettaa yhteistyöryhmiä.
Yhteistyöryhmissä ovat edustettuina jäsenet
ministeriöistä sekä sellaisista
oikeushenkilöistä, joilla on huomattava merkitys
alueiden kehittämisessä. Yhteistyöryhmien
puheenjohtajat ja muut jäsenet määrää valtioneuvosto.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä yhteistyöryhmän
jäsenet hoitavat virkavastuulla. Tehtäviä hoitaessaan
yhteistyöryhmään sovelletaan, mitä hallintomenettelylaissa
(598/1982), tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa
laissa (232/1966), asiakirjain lähettämisestä annetussa
laissa (74/1954) ja kielilaissa (148/1922) säädetään.
Yhteistyöryhmän asiakirjojen ja toiminnan julkisuudesta
on lisäksi voimassa, mitä viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yhteistyöryhmien
kokoonpanosta, työskentelytavoista ja tehtävistä.
18 §
Ohjelmien arviointi ja seuranta
Tämän lain mukaisia ohjelmia valmisteltaessa
niitä arvioidaan sen mukaan, kuin niiden arvioinnista
erikseen säädetään.
Ohjelmakauden aikana tai sen päätyttyä ulkopuoliset
arvioitsijat arvioivat kunkin tässä laissa tarkoitetun
ohjelman ainakin kerran. Maakuntaohjelman arvioinnista vastaa maakunnan
liitto, hallinnonaloittaisten alueiden kehittämisen tavoitteiden
arvioinnista vastaa kukin ministeriö ja 14 §:ssä tarkoitettujen
erityisohjelmien arvioinnista toimivaltaiset ministeriöt.
Edellä 13 §:ssä tarkoitettujen
ohjelmien arvioinnista säädetään
erikseen.
Maakuntaohjelmia rahoittavat viranomaiset toimittavat maakunnan
liitoille sellaiset maakuntaohjelmien seurantaa koskevat tiedot,
jotka ovat tarpeen ohjelmien tulosten seurannan kannalta. Ministeriöt
vastaavat 8 §:ssä tarkoitettujen tavoitteiden
toteutumisen seurannasta. Erityisohjelmien tavoitteiden toteutumisen
seurannasta vastaavat toimivaltaiset ministeriöt.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä arvioinnissa
ja seurannassa käytettävistä tunnusluvuista
ja noudatettavista menettelyistä.
4 luku
Sisäasiainministeriön hallinnonalalla myönnettävä tuki
19 §
Kehittämishanke
Kehittämishankkeella tarkoitetaan tässä laissa
määräaikaista suunnitelmaan perustuvaa
hanketta, jossa käyttöomaisuuden osuus voi olla enintään
puolet hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.
20 §
Maakunnan kehittämisraha ja määrärahojen alueellinen
jako
Maakunnan kehittämisrahalla tarkoitetaan tässä laissa
valtion talousarvioon otettuja yksinomaan kansallisia alueiden kehittämiseen
tarkoitettuja määrärahoja.
Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määrärahat
tässä laissa tarkoitettuihin tukiin. Valtioneuvosto
päättää määrärahojen
jakamisesta alueittain. Alueellisten rakennerahasto-ohjelmien
rakennerahastovarojen ja niitä vastaavien valtion varojen
jaossa noudatetaan lisäksi, mitä siitä erikseen
säädetään.
21 §
Valtionavustuslain soveltaminen
Tässä laissa tarkoitettuun tukeen sovelletaan, mitä valtionavustuslaissa
säädetään, jollei jäljempänä toisin
säädetä.
22 §
Tuen saajat
Tukea voidaan myöntää julkis- ja
yksityisoikeudellisille oikeushenkilöille ja luonnollisille henkilöille.
Tuki voidaan myöntää useammalle kuin
yhdelle tuen saajalle yhteisesti.
23 §
Tuen käyttö
Tukea voidaan myöntää valtion talousarvioon
otettujen määrärahojen rajoissa alueiden kehittämistä ja
alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön
edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin
(alueellinen kehittämistuki) sekä käyttöomaisuuden
hankintaan perusrakenteen kehittämistä varten
(perusrakenteen investointituki).
Maakunnan liitto voi käyttää alueellista
kehittämistukea myös itse toteuttamiinsa kehittämishankkeisiin.
Sisäasiainministeriö voi käyttää osan
alueelliseen kehittämistukeen varatusta määrärahasta useampaa
kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin
alueiden kehittämistä koskeviin hankkeisiin.
Tukea ei saa käyttää yleisenä toimintatukena. Tuki
myönnetään avustuksena. Avustuksen käyttökohteista
säädetään tarkemmin valtioneuvoston
asetuksella.
24 §
Tuen myöntämisen yleiset edellytykset
Tuen myöntämisen yleisenä edellytyksenä on, että se
on perusteltua avustuksen käytölle asetettujen
tavoitteiden kannalta. Myönnettäessä tukea
alueelliseen rakennerahasto-ohjelmaan sisältyvään
hankkeeseen, tuen myöntämisen edellytyksenä on
lisäksi, että hanke on Euroopan yhteisön
lainsäädännön ja ohjelman mukainen.
Interreg- ja Urban-yhteisöaloiteohjelmassa sekä Euroopan
aluekehitysrahaston innovatiivisia toimia koskevassa ohjelmassa
tuen myöntämisen yleisenä edellytyksenä on
sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään,
että ohjelman toimeenpanoa varten asetettu hallintokomitea
on rakennerahastolain 21 b §:n mukaisesti puoltanut hankkeen
rahoittamista.
25 §
Hyväksyttävät kustannukset
Tukea myönnetään hankkeeseen tuen
myöntäjän hyväksymän
kustannusarvion mukaan tarpeellisten ja määrältään
kohtuullisten menojen perusteella. Hankkeen menoista vähennetään hankkeeseen
välittömästi kohdistuvat tai liittyvät
tulot. Kustannusten hyväksyttävyyttä arvioitaessa
otetaan huomioon sen lisäksi, mitä tässä laissa
säädetään, menojen tukikelpoisuutta
koskeva Euroopan yhteisön lainsäädäntö.
Valtionneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä hyväksyttävien
kustannusten lajista ja määrästä.
26 §
Tuen määrä
Tuki ei saa kattaa hankkeesta aiheutuvien kustannusten täyttä määrää.
Tuen hakijan tulee itse osallistua hankkeesta aiheutuviin kustannuksiin,
jollei siitä poikkeamiseen ole erityisiä syitä.
Myönnettäessä tukea Euroopan yhteisön rakennerahastovaroista
rahastojen osuuksien enimmäismääriin
sovelletaan, mitä Euroopan yhteisön lainsäädännössä säädetään
ja mitä hanketta koskevassa alueellisessa rakennerahasto-ohjelmassa
määrätään.
Tukea voidaan myöntää vain tuen hakemisen jälkeen
syntyneisiin kustannuksiin.
Tarkempia säännöksiä tuen
määrästä annetaan valtioneuvoston
asetuksella.
27 §
Tuen hakeminen
Tukea haetaan kirjallisesti siltä maakunnan liitolta,
jonka alueella hakijan tuettava toiminta pääasiallisesti
sijaitsee. Interreg-ohjelman mukaista tukea haetaan kuitenkin hallinto-
ja maksuviranomaisena toimivalta maakunnan liitolta ja Euroopan
aluekehitysrahaston innovatiivisia toimia koskevan ohjelman mukaista
tukea ohjelma-asiakirjassa nimetyltä maakunnan liitolta.
Edellä 1 momentista poiketen tukea haetaan sisäasiainministeriöltä silloin,
kun se toimii tuen myöntäjänä.
Hakemuksesta on käytävä ilmi hankkeen
yhteys ohjelmaan, tuen myöntämisen kannalta oikeat
ja riittävät tiedot tuen käyttötarkoituksesta sekä muista
seikoista, joita tuen myöntäjä tarvitsee
hakemuksen ratkaisemiseksi.
Tarkempia säännöksiä tuen
hakemisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.
28 §
Tuen myöntäminen
Maakunnan liitto päättää tässä laissa
tarkoitetun tuen myöntämisestä alueellaan.
Sen lisäksi maakunnan liitto voi päättää tuen
myöntämisestä toisen maakunnan liiton
alueella olevaan ylimaakunnalliseen hankkeeseen. Jos kansallinen julkinen
rahoitusosuus hankkeeseen tulee kokonaan kunnilta, maakunnan liitto
voi myöntää hankkeeseen perusrakenteen
investointitukena Euroopan yhteisön rakennerahastojen rahoitusosuuden.
Sisäasiainministeriö päättää kuitenkin
23 §:n 3 momentissa tarkoitetun tuen myöntämisestä.
29 §
Interreg- tai Urban-yhteisöaloiteohjelman ja Euroopan
aluekehitysrahaston innovatiivisia toimia koskevan ohjelman mukaisen
tuen myöntäminen
Jos Interreg-yhteisöaloiteohjelmassa tai Euroopan aluekehitysrahaston
innovatiivisia toimia koskevassa ohjelmassa rakennerahastovarojen
rahoitusosuus myönnetään tukena hankkeeseen,
johon kansallinen julkinen rahoitusosuus tulee pääasiallisesti
muulta valtion viranomaiselta kuin sisäasiainministeriöltä,
rakennerahastovaroista tulevan rahoitusosuuden myöntämistä koskee
soveltuvin osin, mitä kansallisesta julkisesta rahoitusosuudesta
tulevasta tuesta säädetään.
Interreg-yhteisöaloiteohjelmassa hallinto- ja maksuviranomaisena
toimiva maakunnan liitto myöntää 28 §:stä poiketen
rakennerahastovaroista maksettavan tuen Interreg-yhteisöaloiteohjelman
mukaiselle alueelle. Jos ohjelma-alue ulottuu toisen Euroopan unionin
jäsenvaltion alueelle, hallinto- ja maksuviranomaisena
toimiva maakunnan liitto myöntää rakennerahastovaroista
maksettavan tuen käytettäväksi Suomen ulkopuolella.
Se voi lisäksi 28 §:stä poiketen myöntää ohjelma-asiakirjan
mukaisella alueella sijaitsevaan hankkeeseen rakennerahastovaroja vastaavan
valtion rahoitusosuuden, jos ohjelma-alueen maakunnan liitot ovat
siitä kirjallisesti sopineet. Niissä Interreg-yhteisöaloiteohjelmissa,
joissa hallinto- ja maksuviranomainen toimii toisessa jäsenvaltiossa,
ohjelma-alueen maakunnan liitto voi myöntää hankkeeseen
rakennerahastovaroja vastaavan valtion rahoitusosuuden, jos ohjelma-alueen
maakunnan liitot ovat siitä kirjallisesti sopineet.
Euroopan aluekehitysrahaston innovatiivisia toimia koskevassa
ohjelma-asiakirjassa nimetty maakunnan liitto myöntää 28 §:stä poiketen
rakennerahastovaroista maksettavan tuen ohjelman mukaiselle alueelle.
Se voi lisäksi myöntää hankkeeseen
rakennerahastovaroja vastaavan valtion rahoitusosuuden, jos siitä on
sovittu ohjelma-asiakirjassa.
Urban-yhteisöaloiteohjelmassa rakennerahastovaroja
vastaavan valtion rahoitusosuudesta tulevan tuen sisäasiainministeriön
hallinnonalalla myöntää se maakunnan
liitto, jonka alueella Urban-ohjelma-alue sijaitsee.
Tarkempia säännöksiä tukea
myönnettäessä noudatettavista ehdoista
ja menettelystä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.
30 §
Tarkastusoikeus ja tarkastuksen suorittaminen
Sen lisäksi, mitä valtionavustuslaissa säädetään
tarkastusoikeudesta ja tarkastuksen suorittamisesta tarkastettaessa
hanketta, johon on myönnetty tukea Euroopan yhteisön
rakennerahastovaroista, yksittäistä hanketta tarkastettaessa
tarkastusoikeus koskee hanketta ja sen rahoitusta kokonaisuudessaan
siinä laajuudessa kuin Euroopan yhteisön lainsäädännössä säädetään.
Euroopan yhteisön toimielinten tarkastusoikeutta koskee,
mitä Euroopan yhteisön lainsäädännössä säädetään.
31 §
Sisäasiainministeriön tarkastusoikeus
Sisäasiainministeriöllä on oikeus
tarkastaa tässä laissa tarkoitettujen tukien myöntämistä, maksatusta,
käyttöä ja valvontaa. Tarkastusoikeutta
koskee soveltuvin osin, mitä 30 §:ssä säädetään.
Sisäasiainministeriön tarkastusoikeutta hallinto-
ja maksuviranomaisena sekä Interreg- ja Urban-yhteisöaloiteohjelmissa
koskee, mitä rakennerahastolaissa säädetään.
32 §
Tuen takaisinperintä
Maakunnan liiton on päätöksellään
määrättävä avustuksen
maksaminen lopetettavaksi sekä jo maksettu avustus takaisinperittäväksi,
jos:
1) avustuksen myöntämistä,
maksamista tai valvontaa varten on annettu virheellisiä tai
harhaanjohtavia tietoja taikka rahoituksen myöntämistä,
maksamista tai valvontaa varten annettavia tietoja on salattu ja
virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisella tai tietojen
salaamisella on ollut vaikutusta rahoituksen saamiseen;
2) avustuksen maksamista tai valvontaa varten on kieltäydytty
antamasta tarvittavia tietoja, asiakirjoja tai muuta aineistoa taikka
tarkastusta suoritettaessa kieltäydytty täyttämästä muita
rahoituksen saajalle tarkastuksen suorittamiseksi laissa säädettyjä velvollisuuksia;
3) avustusta on käytetty muuhun tarkoitukseen
kuin se on myönnetty;
4) avustuksen saaja on olennaisesti laiminlyönyt
noudattaa avustuspäätöksessä määrättyjä ehtoja;
taikka
5) avustus tai sen osa on myönnetty tai maksettu
väärin perustein.
Maakunnan liitto voi päätöksellään
määrätä avustuksen maksamisen
lopetettavaksi taikka osittain tai kokonaan takaisinperittäväksi,
jos:
1) avustuksen saaja ei ole noudattanut avustuspäätöksessä määrättyjä ehtoja;
2) sellaisen omaisuuden omistus- tai hallintaoikeus,
jonka hankkimiseen avustus on myönnetty, on luovutettu
ennen kuin viisi vuotta on kulunut avustuksen maksamispäivästä taikka avustuksen
saaja on lopettanut avustuksen kohteena olleen toiminnan tai supistanut
sitä olennaisesti; taikka
3) avustuksen saaja on joutunut ulosottotoimenpiteen
kohteeksi, selvitystilaan, konkurssiin taikka yrityksen saneerauksesta
annetussa laissa (47/1993) tarkoitetun saneerausmenettelyn
tai yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa
(57/1993) tarkoitetun velkajärjestelyn kohteeksi
ja jollei tuen käyttötarkoituksesta muuta johdu.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään
maakunnan liitosta, koskee sisäasiainministeriötä sen
päättäessä tässä laissa
tarkoitettujen varojen käyttöön liittyvästä takaisinperinnästä.
33 §
Sisäasiainministeriön oikeus takaisinperintään
Sisäasiainministeriö voi päätöksellään
määrätä maakunnan liitolle rakennerahastovaroista
ja niitä vastaavista valtion varoista maksetut varat tai
yksinomaan kansallisista valtion varoista maksetut varat tai niiden
osa takaisin perittäväksi, jos aluekehittämisviranomainen
on käyttänyt varat muuhun tarkoitukseen kuin ne
on myönnetty tai on rikkonut varojen käyttämistä koskevia
säännöksiä tai varojen osoittamispäätöksessä asetettuja
ehtoja.
34 §
Euroopan yhteisön rakennerahastovarojen takaisinmaksu
Jos valtio on Euroopan yhteisön rakennerahastoja koskevaan
lainsäädäntöön perustuvan
jäsenvaltion vastuun perusteella velvollinen maksamaan
Euroopan yhteisöjen komissiolle takaisin rakennerahastovaroja,
sisäasiainministeriö voi päätöksellään
määrätä maakunnan liiton maksamaan
valtiolle valtion komissiolle maksaman määrän
täysimääräisenä kuluineen.
Suoritus määrätään,
jos varojen takaisinmaksu on johtunut maakunnan liiton menettelystä tai
jos maakunnan liitto on ohjelma-asiakirjan perusteella suoraan vastuussa
komissiolle varojen käytöstä.
35 §
Takaisinperittävän määrän
korotus
Jos tuen saaja on menetellyt 32 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla,
takaisinperittävää määrää voidaan
korottaa enintään 20 prosentilla tai, jos mainitussa
momentissa tarkoitettu menettely on ollut erittäin törkeää,
enintään 100 prosentilla.
36 §
Takaisinperinnän määräaika
ja vanheneminen
Rakennerahastovarojen ja niitä vastaavan valtion rahoitusosuuden
takaisinperinnän määräaikaan
ja vanhenemiseen sovelletaan, mitä Euroopan yhteisön
lainsäädännössä säädetään.
5 luku
Erinäiset säännökset
37 §
Lausunto- ja neuvottelumenettely
Tässä laissa tarkoitettuja ohjelmia ja suunnitelmia
ensisijaisesti tarkistetaan tai muutetaan siten, että toteutettavat
tavoitteet ja toimenpiteet sisältyvät ohjelmiin
ja suunnitelmiin. Muutoin noudatetaan, mitä 2—4
momentissa säädetään.
Valtion viranomaisten on pyydettävä maakunnan
liitoilta lausunto sellaisista alueen kehittämisen kannalta
merkittävistä suunnitelmista ja toimenpiteistä,
jotka eivät sisälly maakuntaohjelmaan, sekä arvioitava
niiden vaikutuksia alueen kehitykseen. Lausunto ja maakunnan
kehittämistä koskevat ohjelmat on otettava huomioon
päätöksenteossa ja muussa toiminnassa. Jos
valtion viranomainen aikoo poiketa maakunnan liiton lausunnosta,
sen on perusteltava poikkeaminen neuvoteltuaan sitä ennen
asiasta maakunnan liiton kanssa.
Ennen kuin valtion viranomainen tekee sellaisen valtion paikallis-
tai aluehallinnon toimielimiä, niiden toimialueita tai
toimipaikkoja taikka kustakin toimipaikasta saatavia palveluja koskevan
päätöksen, joka saattaa heikentää asiakaspalvelujen
saatavuutta, taikka tekee valtioneuvostolle aloitteen tällaisen
päätöksen tekemiseksi, sen on pyydettävä lausunto
kunnalta, jota asia koskee. Jos asia koskee kahta tai useampaa kuntaa,
lausunto on pyydettävä myös maakunnan
liitolta. Jos valtion viranomainen aikoo poiketa lausunnosta, sen
on neuvoteltava asianomaisen kunnan ja maakunnan liiton kanssa.
Lausunnosta on muutoin voimassa, mitä 2 momentissa säädetään.
Kunkin ministeriön tulee neuvotella sisäasiainministeriön
kanssa hallinnonalansa keskushallintoviranomaisten ja liikelaitosten
valmistelemista alueelliseen kehitykseen merkittävästi
vaikuttavista toimenpiteistä.
38 §
Aluejaot
Alueiden kehittämistä koskevien tukitoimenpiteiden
kohdentamista ja porrastamista varten määrätään
kehitysalue. Kehitysalueen määräämisen
perustana käytetään seutukuntajakoa, joka
perustuu kuntajakoon. Seutukuntajakoa määrättäessä otetaan
huomioon ainakin työssäkäynti, asiointi,
kuntien välinen yhteistyö ja liikenneyhteydet.
Seutukuntajaon vahvistaa sisäasiainministeriö sen
jälkeen, kun se on kuullut niitä kuntia ja maakunnan
liittoja, joita asia koskee.
Valtioneuvosto voi määrätä maan
heikoimmin kehittyneet alueet niiden kehittyneisyyden ja kehittämistarpeiden
perusteella kehitysalueeksi. Kehitysalue jaetaan seutukunnittain
I, II ja III tukialueeseen. Määräämis-
ja jakamisperusteista sekä tukialueisiin kuuluvien seutukuntien
nimeämisestä säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
Maaseudun kehittämistä koskevien tukitoimenpiteiden
kohdentamista ja porrastamista varten voidaan määrätä myös
muita kuin kehitysalueita. Näiden alueiden määräämisen
perustana käytetään kuntajakoa. Säännökset
näiden alueiden muodostamisen perusteista ja kuntien nimeämisestä tässä momentissa
tarkoitettuihin alueisiin annetaan valtioneuvoston asetuksella.
Valtioneuvosto voi saariston kehityksen edistämisestä annetun
lain 14 §:ssä tarkoitettua saaristoasiain neuvottelukuntaa
kuultuaan määrätä mainitun lain
9 §:n nojalla saaristokunnaksi määrätyn
kunnan ja sellaisen muun kunnan saaristo-osan, johon valtioneuvosto
on päättänyt sovellettavaksi saaristokuntaa
koskevia säännöksiä, sekä pysyvästi
asutun, ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen
olevan saaren ja saariryhmän kuuluvaksi kehitysalueen I
tai II tukialueeseen.
39 §
Investointitukien enimmäismäärät
Kehitysalueen yrityksille myönnettävien julkisten
investointitukien enimmäismääristä säädetään
yritystoiminnan tukemisesta annetussa laissa (1068/2000).
40 §
Muutoksenhaku
Tässä laissa tarkoitetun aluekehittämisviranomaisena
toimivan maakunnan liiton päätökseen
haetaan muutosta siten kuin kuntalaissa (365/1995) oikaisuvaatimuksen
tekemisestä ja kunnallisvalituksesta säädetään.
Maakunnan yhteistyöryhmän tämän
lain nojalla tekemään päätökseen
haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin muutoksenhausta
kuntayhtymän päätökseen kuntalaissa säädetään.
Sisäasiainministeriön valtionapuviranomaisena
tekemään päätökseen
ei saa hakea muutosta valittamalla. Valtionapuviranomaisen päätökseen
saa siihen tyytymätön asianosainen hakea oikaisua
30 päivän kuluessa päätöksen
tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus tehdään sisäasiainministeriölle.
Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen
haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään.