Perustelut

Kuntatalous

Valiokunta toteaa, että kuntatalouden yleinen kehitys on ollut viime vuosina positiivinen. Vuonna 2006 vuosikate on kohonnut edellisvuodesta ja on riittänyt kattamaan sekä käyttöomaisuuden poistot että nettoinvestoinnit. Vuosikatteen arvioidaan kuluvana vuonna nousevan 2,6 miljardiin euroon ylittäen samalla käyttöomaisuuden poistot. Nettoinvestoinnit muodostunevat vuonna 2007 hieman vuosikatetta suuremmiksi. Lisäksi kuntien velan määrän kasvu hidastuu.

Vuonna 2008 kuntien valtionosuudet lisääntyvät merkittävästi, yhteensä noin 720 miljoonalla eurolla, muun muassa kuntien ja valtion kustannustenjaon tarkistusten johdosta. Laskennallisessa valtionosuusjärjestelmässä valtionosuuksiin ensimmäistä kertaa tehtävä täysimääräinen indeksikorotus lisää kuntien tuloja lähes 340 miljoonaa euroa.

Valtion vuoden 2008 talousarvioesityksessä kuntakentän vuosikatteen arvioidaan nousevan 3,1 miljardiin euroon ylittäen selvästi poistot. Talousarvioesityksen laskelmien mukaan vuosikate kattaa nettoinvestoinnit ja lainakanta nousee vain hieman. Kunta-alan palkankorotukset näyttävät muodostuvan kuitenkin talousarviolaskelmissa arvioituja suuremmiksi ja kasvattavat kuntien menoja selvästi ennakoitua enemmän.

Kuntatalouden myönteinen yleinen perusvire johtuu erityisesti vallitsevasta hyvästä taloudellisesta toimeliaisuudesta ja sen myötä tapahtuneesta kansantalouden voimakkaasta kasvusta. Kuntien verotulot kasvavat kuluvana vuonna huomattavasti, noin seitsemällä prosentilla. Sama myönteinen kehitys jatkuu ensi vuonnakin. Kestävän kuntatalouden näkökulmasta on olennaista menojen saaminen hallintaan. Tämä on myös peruskysymys kuntatalouden pidemmän aikavälin kehityksen kannalta.

Kuntien eriytymiskehitys on jo pitempään muodostanut vakavan ongelman. Negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä on pienentynyt, mutta vaikeimmassa asemassa olevien kuntien tilanne on vakava. Eriytymiskehitys heijastuu palvelutuotantoon ja sitä kautta kansalaisten palveluiden saatavuuteen ja laatuun. Osassa kuntia ei ole edellytyksiä talouden vakauttamiseen pelkästään kuntien omin toimenpitein. Eriytymiskehityksestä johtuen harkinnanvaraiset rahoitusavustukset ovat senkin vuoksi välttämättömiä ainakin vielä nykytilanteessa. PARAS-hankkeeseen sisältyy myös kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja kokoaminen yhteen. Samalla on huolehdittava kuntien erilaisten olosuhde- ja palvelutarvetekijöiden sisällyttämisestä järjestelmään.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja on tarkistettu viimeksi vuonna 2002. Maksujen jälkeenjääneisyyden huomioiva sosiaali- ja terveydenhuollon maksu-uudistus toteutetaan elokuun 2008 alusta lukien. Kuntien maksutulot lisääntyvät ensi vuonna kuluvaan vuoteen verrattuna 25 miljoonalla eurolla. Valiokunta katsoo, että maksukertymän tulee asiakasmaksujen luonnekin huomioon ottaen jäädä kunnille.

PARAS-hankkeen tarkoituksena on vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtävien jakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta (HaVM 31/2006 vp — HE 155/2006 vp). Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle.

Valiokunta tähdentää, että kuntatalouden kohentunut tila ei vähennä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tarvetta. Kuntasektorin palveluksessa olevasta henkilöstöstä yli 80 prosenttia toimii sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä. Ikärakenteen muutos ja suurten ikäluokkien siirtyminen pois työmarkkinoilta tulevat lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta ja samalla lisäämään kilpailua vähenevästä työvoimasta. Menopaineiden lisäksi työvoiman tarjonnan väheneminen uhkaa kunnallistalouden rahoituksen kestävyyttä veropohjan heikkenemisen myötä.

Saadun selvityksen perusteella PARAS-hankkeen toimeenpano on käynnistynyt hyvin. Kuntaliitosten osalta prosessi on edennyt jopa odotettua nopeammin. Vuodesta 2005 lähtien kuntaliitosselvityksissä on ollut mukana kaikkiaan yli 200 kuntaa. Kuluvana vuonna 44 kuntaa on tehnyt esityksen kuntaliitoksesta. Myöskin palvelurakenteiden kehittämistyön, mukaan lukien kuntien yhteistoiminnan eri muodot, voidaan todeta lähteneen liikkeelle, vaikka kuntien selvitysten ja toimeenpanosuunnitelmien arviointi on vielä kesken. Valiokunta tähdentää kuntaliitoksissa ja kuntien yhteistoimintahankkeissa näihin prosesseihin kiinteästi kuuluvana elementtinä palvelutuotannon kehittämistä.Valiokunta korostaa, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamista on jatkettava määrätietoisesti hyväksytyn puitelain, päätettyjen kriteerien ja aikataulun mukaisesti. Hankkeen etenemistä on myös arvioitava jatkuvasti. Valiokunta painottaa PARAS-hankkeen onnistuneen toimeenpanon tärkeyttä sekä kuntatalouden että palvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseksi.

Valtion talousarvioesityksen tavoin valiokunta katsoo, että kuntien yhteistoimintaa varten muodostettavien yksiköiden tulee olla elinvoimaisia ja toimintakykyisiä. Syvällisen yhteistoiminnan tukemista koskevaa määräaikaista lakia jatketaan vuosiksi 2009—2012. Samalla on tarkasteltava sääntelyä ja yhteistoiminnan tukemisen vahvistamista tarkoittavan rahoituksen riittävyyttä.

Valiokunta pitää myönteisenä seikkana sitä, että peruspalveluohjelma on saanut vakiintuneen aseman ja että peruspalveluohjelmamenettely lakisääteistetään. Samalla ohjelmaa on kehitettävä ja sen merkitystä vahvistettava. Valiokunta painottaa kuntakentän tehtävien ja rahoitusedellytysten merkitystä sekä kuntatalouden että kansalaisten palvelujen turvaamisen kannalta. Rahoitusperiaatteen mukaisesti on arvioitava kuntien mahdollisuudet ottaa vastattavaksi uusia tehtäviä. Kaikkiaan uusien velvoitteiden asettamiseen kuntien vastuulle on suhtauduttava pidättyvästi.

Peruspalveluohjelman asemaa tulee vahvistaa myös suhteessa sektorikohtaisiin suunnitelmiin. Valiokunta tähdentää, että peruspalveluohjelman aseman tulee olla keskeinen arvioitaessa kuntien tehtäviä, rahoitusasemaa ja kuntatalouden rahoitusedellytyksiä. Valiokunta toteaa lisäksi tässä yhteydessä, että sille on kuntatalousvaliokuntana annettava eduskunnan lausuman mukaisesti vuosittain voimassa oleva peruspalveluohjelma (HaVM 2/2006 vp).

Sisäinen turvallisuus

Poliisitoimi.

Valiokunta tähdentää vakiintunutta hallinnonalan tavoitetta turvata poliisimiesten määrä vähintään vuoden 2002 tasolla myös vastaisuudessa (ks. esimerkiksi HaVL 40/2006 vp). Valiokunta viittaa tässä yhteydessä myös hallintoselonteon johdosta antamaansa mietintöön (HaVM 2/2006 vp — VNS 2/2005 vp) ja painottaa poliisin hallintorakenteiden kehittämistyössä kansalaisten turvallisuuspalveluiden turvaamista ja sitä, että tuottavuutta lisätään hallintorakenteita keventämällä siten, että poliisin peruspalveluihin eli hälytystoimintaan, valvontaan, rikostorjuntaan ja lupapalveluihin kohdennettavat resurssit varmistetaan (ks. myös HaVM 24/2006 vp).

Valiokunta on antanut 12. päivänä lokakuuta 2007 perustuslain 47 §:n 2 momentissa tarkoitetun lausuntonsa sisäasiainministeriön selvityksestä koskien poliisin paikallishallinnon kehittämistä (HaVL 14/2007 vp — MINS 1/2007 vp). Lausunnossaan valiokunta arvioi poliisin paikallishallinnon uudistustyön tähän mennessä tapahtunutta valmistelua. Valiokunnalle toimittamassaan selvityksessä sisäasiainministeriö on esittänyt poliisilaitosten määrän vähentämistä nykyisestä 90:stä 24:ään. Valiokunta on mainitussa lausunnossaan HaVL 14/2007 vp katsonut uudistuksen hyväksyttävyyden edellytyksenä olevan kansalaisten palveluiden laadun ja saatavuuden turvaaminen maan eri osissa. Uudistuksella pyritäänkin toimintoja kehittämällä vapauttamaan resursseja operatiiviseen poliisitoimintaan.

Poliisitoiminnassa on viime vuosina taloudellisista syistä johtuen ollut mahdollista toteuttaa vain rajoitetusti tarpeellisia investointeja. Myös kehittämishankkeita on jouduttu lykkäämään. Tiukan menokehyksen vuoksi on kyetty kattamaan vain välttämättömimmät menot. Valiokunta ilmaisee huolensa myös siitä, ettei koulutettuja poliisimiehiä ole kyetty työllistämään täysimääräisesti koulutuksen jälkeen.

Saadun selvityksen mukaan poliisin toimintamenomäärärahan siirtyvä erä on pienentynyt toiminnan ja taloudenpidon kannalta riskirajalle. Siirtyvän erän asianmukaisena tasona pidetään noin 5 prosentin suuruista osaa toimintaan budjetoidun rahoituksen kokonaismäärästä (HaVL 40/2006 vp).

Vuonna 2008 ongelmaksi on muodostumassa se, ettei enää ole käytettävissä uusia keinoja rahoitustilanteen helpottamiseksi. Poliisimiesten määrän vähentäminen johtaa palveluiden saatavuuden ja laadun heikkenemiseen. Investointien ja kehittämishankkeiden lykkääminen puolestaan heikentää tuottavuutta ja palveluja sekä aiheuttaa vastaisuudessa lisääntyviä kustannuksia. Myös poliisin paikallishallinnon uudistamiseen liittyvään henkilöstön muutosturvaan tarvitaan määrärahoja, kun taas uudistuksen tuottavuushyödyt syntyvät vasta tulevina vuosina. Valiokunnan käytettävissä olevan tiedon mukaan poliisitoimen määrärahavaje on vuoden 2008 talousarvioesityksessä noin 10 miljoonaa euroa.

Hallintovaliokunta tähdentää koko poliisiorganisaation rakenteiden tarkastelua ja kehittämistoimenpiteitä. Hallintovaliokunnan lausunnosta HaVL 14/2007 vp ilmenee muun muassa, että uuden poliisilaitosjaon myötä lääninhallituksiin muodostettu poliisin lääninjohto käy tarpeettomaksi, mikä saattaa vapauttaa vastaisuudessa voimavaroja paikallispoliisin tarpeita varten. Poliisin lääninjohdon henkilöstön kokonaisvahvuus on noin 80 henkilöä. Poliisin keskushallinnon uudistamiseen liittyen hallintovaliokunta on nostanut esiin ajatuksen poliisihallituksen perustamisesta. Vaihtoehtoisesti toteuttamiskelpoinen on rajavartiolaitoksen hallintomallin mukainen esikuntajärjestelmä. Joka tapauksessa poliisin ylimmän johdon asemaa on tarpeen selkiyttää. Sisäasiainministeriön poliisiosastossa työskentelee noin 140 henkilöä.

Rajavartiolaitos.

Saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta toteaa, että talousarvioesityksessä rajavartiolaitoksen toimintamenoihin varattu hieman yli 200 miljoonan euron suuruinen määräraha on riittävä rajavartiolaitoksen toimintaan edellyttäen, että kiinteistövarallisuuden siirrosta aiheutuvat lisäkustannukset otetaan huomioon vuoden 2008 valtion talousarviossa oikean tasoisina ja tulevien vuosien kehyksissä täysimääräisesti.

Pääosa rajavartiolaitoksen rakennetusta kiinteistövarallisuudesta siirretään Senaatti-kiinteistöjen omistajahallintaan vuoden 2008 alusta lukien. Senaatti-kiinteistöjen hallintaan ei kuitenkaan siirretä merivartioasemia, partiomajoja, valvontatorneja ja vastaavia rakenteita, metsäalueita eikä saaria, mitkä edustavat noin 22:ta prosenttia laitoksen nykyisestä kiinteistövarallisuudesta. Saarissa sijaitsevat kiinteistöt on ollut alunperin tarkoitus siirtää Senaatti-kiinteistölle, mutta vastoin rajavartiolaitoksen tahtoa ne näyttävät kuitenkin jäävän laitoksen omistajahallintaan. Saarikiinteistöjen ylläpito on erityisen vaativaa ja taloudellisesti raskasta. Tällä hetkellä niin kutsuttuja saarikiinteistöjä on 18, joista merivartioasemia on 10.

Kiinteistöhallinnan siirtoon liittyen rajavartiolaitoksen toimitilakustannukset kasvavat merkittävästi vuosina 2008—2011. Tämä johtuu suunnitelluista merkittävien rakennushankkeiden vuokravaikutuksista (esimerkiksi rajanylityspaikat), kustannustason noususta sekä vuokrien korotuksista. Saadun selvityksen mukaan talousarvioesityksessä on virheellisesti todettu, että kiinteistöhallinnan siirrosta aiheutuva keskimääräinen vuotuinen lisäkustannus on noin 4 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 lisäkustannus on arviolta 4,1 miljoonaa euroa, vuonna 2009 6,6 miljoonaa euroa, vuonna 2010 7,3 miljoonaa euroa ja vuonna 2011 8 miljoonaa euroa. Todettakoon, että muun muassa puolustusvoimien määrärahoissa on otettu huomioon toimitilakustannusten aiheuttamat menonlisäykset.

Hallintovaliokunta katsoo, että rajavartiolaitoksen kiinteistövarallisuuden omistajahallinnan siirron aiheuttamat lisäkustannukset tulee kompensoida täysimääräisesti, jotta laitos voi suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti. Näitä kustannuksia määriteltäessä on luonnollisesti otettava huomioon toimitilakustannusten nousu. Myös laitoksen hallintaan jäävän kiinteistövarallisuuden uudistamis- ja kehittämiskustannukset on turvattava. Toimintamenoja on voitava käyttää lisäksi myös saarilla sijaitsevien kiinteistöjen perusparannuksiin ja uudisrakentamisesta aiheutuviin menoihin. Senaatti-kiinteistöille maksettavaan pääomavuokraan on tarpeen sisällyttää kiinteistövarallisuuden kunnon ylläpidon edellyttämät peruskorjaukset.

Talousarvioesityksessä kalustohankintoihin on varattu noin 5,3 miljoonaa euroa. Hallintovaliokunta toteaa, että määrärahalla voidaan aloittaa suunnitellut helikopterien ja partioveneiden hankinnat. Tarkat kustannukset selviävät, kun kalustohankintojen kilpailutus saadaan päätökseen.

Viron liittyminen Schengen-alueeseen tapahtunee käytettävissä olevan tiedon mukaan vuoden 2008 alusta. Samalla vapautuu satamista rajavartiolaitoksen resursseja, joilla voidaan helpottaa Helsinki-Vantaan lentoaseman lisääntyneestä henkilöliikenteestä johtuvien maasta lähtöön ja maahantuloon liittyvien tehtävien aiheuttamia rajavartiolaitoksen henkilöstöpaineita.

Pelastustoimi.

Toimialan painopisteenä on pelastuslaitosten toiminta- ja palvelukyvyn turvaaminen pelastushenkilöstön ikärakenteen muuttuessa. Tavoitteen saavuttamiseksi on asetettu hanke, jossa muun muassa tarkastellaan pelastushenkilöstön mitoituksen ja rakenteen perusteita sekä pelastusyksiköihin ja niiden tehtäviin liittyviä suorituskykyvaatimuksia. Lisäksi ryhdytään toimenpiteisiin pelastushenkilöstön fyysistä ja henkistä työkykyä ylläpitävän toiminnan ja seurannan tehostamiseksi.

Valiokunta korostaa hätäkeskustoiminnassa keskusten toimintavarmuuden ja -nopeuden varmistamisen tärkeyttä, jotta kansalaiset saavat muun muassa hengen ja terveyden turvaamiseksi tarvitsemaansa apua ensi tilassa. Toimintaa ja tietojärjestelmiä on uudistettava hätäkeskusten verkottamiseksi niin, että ne voivat tukea toisiaan ruuhkatilanteissa ja poikkeustilanteissa. Hätäkeskuslaitoksen palvelukyvyn ja toiminnan laatutason takaamiseksi on johtamisjärjestelmää parannettava. Myös henkilöstömäärää on tarpeen lisätä. Talousarvioesitykseen sisältyykin voimavarojen vahvistaminen 40 henkilötyövuodella. Valiokunta esittää saamansa selvityksen perusteella huolensa siitä, että hätäkeskuslaitoksen toimintamenoissa näyttää tulevan 10 miljoonan vaje vuonna 2009. Valiokunta katsoo, että myös työn kuormittavuuteen, henkilöstön jaksamiseen ja koulutustarpeeseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Eduskunnalle annetaan hätäkeskusselonteko kuluvan vuoden loppuun mennessä. Selonteon pohjalta valiokunta tulee arvioimaan hätäkeskustoimintaa perusteellisesti.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitusohjelman mukaisesti aloitetaan toimenpiteet, joiden tavoitteena on lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan turvaaminen.

Julkisen sektorin tuottavuus

Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus pyrkii edistämään julkisen sektorin tuottavuuden kasvua. Työvoiman kokonaistarjonnan kääntyminen laskuun uhkaa hidastaa kansantalouden kasvumahdollisuuksia tulevina vuosina, ellei samaan aikaan kyetä parantamaan työn tuottavuutta. Erityisesti ikääntymisestä johtuvan palvelujen kysynnän kasvun aiheuttamien lisääntyvien menopaineiden vuoksi on koko julkisella sektorilla tarkasteltava työprosesseja sekä tehtävien organisointia. Julkisen sektorin tuottavuutta parantamalla voidaan helpottaa niukkenevan työvoiman riittävyysongelmaa ja turvata samalla taloudellisen kasvun edellytykset.

Valiokunta tähdentää, että tuottavuudessa on kysymys keskeisesti työtehtävien organisoinnista, johtamisesta, uuden teknologian hyödyntämisestä ja yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa. Oikein toteutettuna tuottavuuden lisääminen parantaa myös työelämän laatua ja lisää tehtävien houkuttelevuutta.

Tuottavuuden kehittämistyössä keskeisiä toimenpidekokonaisuuksia ovat kuntasektorilla PARAS-hanke eri osioineen ja valtionhallinnossa valtion tuottavuusohjelma sekä juuri käynnistynyt valtion aluehallinnon uudistustyö.

Valiokunta tähdentää, että tuottavuusohjelmien tulee olla realistisia. Muussa tapauksessa palvelut helposti heikkenevät ja hallinnon tuottavuus vähenee. Säästäminen kustannuksista piittaamatta ei johda hyvään lopputulokseen.

Valtionhallinnon tuottavuuden parantamiseksi hallituksen tarkoituksena on jatkaa edellisen hallituksen tuottavuusohjelman toteuttamista. Kehyskaudella 2008—2011 tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden on arvioitu pienentävän henkilöstötarvetta yhteensä noin 8 500 henkilötyövuodella. Vastaavasti henkilöstön luonnollisen poistuman arvioidaan sanotulla kaudella olevan noin 23 000 henkilöä, josta varsinaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyy noin 12 000 valtion palveluksessa olevaa henkilöä.

Kehyspäätöksellään, johon vuoden 2008 talousarvioesitys pohjautuu, hallitus tähtää siihen, että uusilla toimenpiteillä valtion henkilöstömäärää voitaisiin edelleen pienentää edellisen hallituksen asettaman pidemmän aikavälin 9 600 henkilötyövuoden vähentämishankkeen lisäksi 4 800 henkilötyövuodella. Tuottavuusohjelman toteuttamistilannetta toimenpiteittäin on tarkoitus tarkastella hallituksessa marraskuussa 2007 valtiovarainministeriön koordinoiman työn pohjalta. Keväällä 2008 on aikomus puolestaan päättää lisäleikkausten hallinnonalakohtaisesta kohdentamisesta ja ajoituksesta.

Valiokunta tähdentää, että valtion tuottavuushankkeen tähän saakka tapahtunut juustohöylämäinen toteuttaminen ei anna vakuuttavaa kuvaa hankkeen laadusta. Työ on näyttäytynyt aivan liian vahvasti kaavamaisina sektorikohtaisina henkilöstöleikkauksina ilman koordinoitua tuottavuus- ja kustannusanalyysia sekä kokonaisvaikutuksia koskevaa tarkastelua. On myös vaikuttanut siltä, että hallinnonalat on jätetty selviytymään tehtävistään ikäänkuin tyhjän päälle. Tällaisessa toiminnassa ei ole kysymys tuottavuuden parantamisesta vaan toimintojen alasajosta. Valiokunnan käsityksen mukaan uusia henkilöstön leikkaustoimia pitää myös harkita uudelleen. Toki myös hyviä esimerkkejä aidosta valtionhallinnon kehittämistyöstä löytyy, mainittakoon tässä kohdin verohallinnon jo toteuttamat kehittämistoimet.

Poliisin, rajavartiolaitoksen ja tullin tehtävät voidaan mainita tässä yhteydessä esimerkinomaisesti sellaisina laajalti operatiivisina tehtävinä, joissa henkilöstön supistukset johtavat hyvin helposti myös vaikeuksiin lakisääteisten tehtävien hoitamisessa sekä samalla palveluiden heikentymiseen. Jos poliisin hallinnonalalla toteutetaan laskennallisen osuuden mukaiset aiemmin päätetyt muihin kuin poliisimiehiin kohdistuvat henkilöstöleikkaukset, tämä johtaa käytännössä siihen, että poliisimiehiä on siirrettävä operatiivisesta kenttätyöstä hoitamaan henkilöstöleikkauksien kohteeksi joutuneiden tehtäviä. Vastaavia esimerkkejä löytyy eri hallinnoaloilta.

Todettakoon tässä yhteydessä vielä, että eduskunta on hyväksynyt hallintoselonteon käsittelyn yhteydessä lausuman, jossa hallitus on velvoitettu huolehtimaan siitä, että muun muassa valtiontalouden kehysmenettelyssä valtion henkilöstömäärä arvioidaan kaavamaisen matemaattisen laskentamallin sijasta ottaen huomioon valtion tehtävät sekä tuottavuutta tehostavien hankkeiden ja prosessien hyödyt (HaVM 2/2006 vp).

Maahanmuutto

Sisäasiainministeriöön on tarkoitus muodostaa maahanmuutosta ja kotoutuksesta vastaava kokonaisuus. Siihen kuuluvat maahanmuutto-osasto (nykyisin ulkomaalaisosasto) ja sen alaisuudessa Maahanmuuttovirasto (nykyisin Ulkomaalaisvirasto). Samaan kokonaisuuteen siirretään työministeriöstä sisäasiainministeriöön ainakin politiikkaosaston maahanmuuttopolitiikan tiimi, toimeenpano-osaston maahanmuutto- ja työlupa-asioiden tiimi, etnisten suhteiden neuvottelukunta, vastaanottokeskukset samoin kuin vähemmistövaltuutetun toimisto ja syrjintälautakunta.

Valiokunta pitää tärkeänä maahanmuuttopolitiikan ja maahanmuuttohallinnon kokoamista yhteen. Tätä tarkoittava eduskunnan yksimielisesti hyväksymä kannanotto ilmenee voimassa olevan ulkomaalaislain säätämiseen liittyvästä hallintovaliokunnan mietinnöstä HaVM 4/2004 vp, jossa on viitattu eduskunnan jo 1990-luvun alkupuolella hyväksymään yhä voimassa olevaan asiaa koskevaan lausumaan.

Ulkomaalaishallinnon kokoamista koskeva hallituksen esitys (HE 90/2007 vp) ei ole tullut hallintovaliokunnan käsiteltäväksi, vaikka kyseinen hallituksen esitys koskee nimenomaan hallintovaliokunnan toimialaa. Joka tapauksessa valiokunta toteaa tyytyväisyydellä uudistushankkeen etenevän lopulta eduskunnan ilmaiseman tahdon mukaisesti. Turvapaikan hakijoiden vastaanotto liittyy kiinteästi muun muassa Maahanmuuttoviraston turvapaikkatutkintaan. Onkin tärkeää koota vastaanottokeskukset Maahanmuuttoviraston yhteyteen.

Valiokunta tähdentää, että maahanmuuttopolitiikalla edistetään laillista maahanmuuttoa, annetaan kansainvälistä suojelua, torjutaan laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa, edistetään kotoutumista sekä hyviä etnisiä suhteita. Valiokunta pitää tärkeänä, että maahanmuuttopolitiikan valmistelu on yhtenäistä, kokonaisvaltaista ja aktiivista. Maahanmuuttopolitiikassa tulee myös toteutua ihmis- ja perusoikeuksien. Maahanmuuttohallinnon tulee olla yhteenkoottuna entistä toimivampaa, noudattaa vastaisuudessakin hyvän hallinnon periaatteita ja sen tulee taata myös tulevaisuudessa asiakkaiden oikeusturva. Valiokunta tähdentää lisäksi työperäisen maahanmuuton edistämisen tärkeyttä.

Ulkomaalaisvirastolla on keskeinen rooli ulkomaalaisia koskevissa hallintoasioissa. Virasto on tehostanut viime vuosina merkittävästi toimintaansa ja prosessejaan. Ulkomaalaisvirasto on huolehtinut hyvin ulkomaalaislain toimeenpanosta, ja sen toiminta on tuloksellista. Merkittävä käynnissä oleva kehittämishanke, maahanmuuttohallinnon sähköinen asiankäsittelyjärjestelmä, on saadun selvityksen mukaan valtionhallinnon suurin yksittäinen tuottavuushanke. Sen arvioidaan nopeuttavan erityisesti oleskelulupa- ja kansalaisuusasioiden käsittelyä.