Perustelut

Yleistä

Valiokunta on tässä lausunnossaan tarkastellut vain laajan toimialansa keskeisimpiä valtion talousarvioesitykseen liittyviä kysymyksiä. Erityisesti valiokunta kantaa huolta kuntataloudesta, poliisin rahoituksesta ja valtion tehtävien asianmukaisen hoitamisen edellyttämistä palkkausmäärärahoista. Tärkeänä yksityiskohtana valiokunta nostaa esiin turvapaikkaprosessin kokonaiskustannusten korkean tason, elleivät Helsingin hallinto-oikeuden toimintaedellytykset tule paremmin turvatuiksi. Maamme julkinen talous on kaikkiaan suurten haasteiden edessä johtuen erityisesti kansainvälisistä tekijöistä. Tällä seikalla on oma vaikutuksensa myös mahdollisuuksiin rahoittaa julkisyhteisöjen tehtäviin ja toimintaan liittyviä menoja. Yleisesti voidaan todeta, että tässä tilanteessa on tärkeää noudattaa tiukkaa menokuria.

Kuntatalous

Yleisesti tarkastellen kuntatalouden tila on ollut suhteellisen hyvä vuonna 2010 ja säilyy sellaisena myös kuluvana vuonna. Verotilitysten kertymä on vuonna 2011 ollut tähän saakka ennakoitua parempi. Yleinen talouskehitys heijastuu luonnollisesti kuntatalouteen ja koko julkiseen talouteen. Kuntatalouteen kohdistuu lisäksi myös tulevaisuudessa etenkin väestön ikääntymisestä johtuvia voimakkaita menopaineita. Olennaisin kuntatalouden tasapainoon vaikuttava tekijä on toimintamenojen kasvu. Mikäli toimintamenojen kasvu kyetään pitämään pidemmällä aikavälillä alle neljän prosentin tason, kohtuullinen tasapaino on mahdollista säilyttää myös lähivuosina.

Kuntatalouden rahoitustilannetta kuvaavan vuosikatteen arvioidaan riittävän kattamaan poistot vuonna 2012. Kuntien velkaantuminen on jatkunut, mutta se ei ole vielä kansainvälisesti poikkeuksellisen korkealla tasolla. Lainarahoituksella on voitu rakentaa palveluvarustusta ja investointien tason arvioidaan pysyvän myös ensi vuonna suhteellisen korkealla yli neljän miljardin euron vuositasolla. Kunnallisveroaste on noussut viime vuosina merkittävästi, mikä vaikeuttaa talouden tasapainottamista veroprosenttia korottamalla, vaikka paine kunnallisveroprosentin korotuksiin on edelleen olemassa.

Kuntatalouden näkymät vaihtelevat kunnittain. Valtionosuuksiin vaikuttavat esimerkiksi kunnan väestörakenne ja etäisyydet. Verotuloihin vaikuttavat puolestaan muun muassa elinkeinorakenne ja työllisyyskehitys. Kuntatalouden eriytyminen jatkuu. Herkkiä toimintaympäristön muutoksille ovat pienet kunnat ja toisaalta yhteisöveron tuotosta merkittävästi riippuvaiset kunnat.

Verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan lähivuosina keskimäärin 3,4 prosenttia vuosittain. Peruspalvelubudjettitarkastelun piiriin kuuluvia valtionapuja lisätään vuodelle 2012 yhteensä 368 miljoonaa euroa. Kuntien valtionavut ovat ensi vuonna yhteensä 10,463 miljardia. Valtionosuuksia kasvattavat muun muassa indeksikorotukset, lakisääteinen kustannustenjaon tarkistus sekä verotulojen menetysten kompensaatiot. Toisaalta valtionosuuksia pienentävät valtiontalouden tasapainottamiseksi tehtävä tilapäinen peruspalvelujen valtionosuuksien 631 miljoonan euron leikkaus sekä yksittäiset säästöt.

Yhteisöveron tuoton vahvaa kehitystä on ylläpitänyt se, että kuntien osuutta veron tuotosta on nostettu määräaikaisesti vuosille 2009—2011 10 prosenttiyksiköllä. Valiokunta toteaa myönteisenä sen, että korotettua jako-osuutta jatketaan myös vuosina 2012 ja 2013. Tämä 5 prosenttiyksikön korotus merkitsee noin 260 miljoonan euron lisäystä kuntien verotulokertymään.

Kiinteistövero poistetaan kuntien verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasausjärjestelmästä ensi vuoden alusta. Tasauksen muutosta vastaava summa vähennetään kustannusneutraalisti peruspalvelujen valtionosuuksista. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tasauksen muutoksen vaikutus vaihtelee kuntakohtaisesti varsin suuresti. Suurin lisäys on 640 euroa asukasta kohti ja suurin menetys 114 euroa asukasta kohti.

Kuntatalous on osa julkista taloutta, ja kunnat ovat valtion ohella keskeinen toimija julkisen talouden tasapainottamisessa. Nykyisissä talouden näkymissä valiokunta pitää tärkeänä kuntien ja kuntayhtymien omaa tiukkaa menokuria sekä hyvien käytänteiden kehittämistä ja innovatiivisuutta toiminnan tuloksellisuuden parantamisessa. Samalla valiokunta pitää tärkeänä, että valtio-kuntasuhteen kehittymistä seurataan.

Valiokunta tähdentää, että tässä taloudellisessa tilanteessa tulee suhtautua erittäin pidättyvästi kunnille annettaviin uusiin tehtäviin. Mikäli kunnille annetaan poikkeuksellisesti uusia tehtäviä tai laajennetaan nykyisiä, valtion tulee osallistua hallitusohjelman mukaisesti niiden rahoitukseen yli puolella todellisista kustannuksista.

Hallitusohjelmaan sisältyvällä kuntauudistuksella pyritään tarttumaan edellä todettuihin haasteisiin. Osana kuntauudistusta uudistetaan myös valtionosuusjärjestelmä sekä toteutetaan kuntalain kokonaisuudistus. Hallituksen käynnistämä kuntauudistus tulee toteuttaa, jotta kunnat pystyvät sen avulla varmistamaan kansalaisille peruspalveluohjelman mukaiset palvelut.

Sisäinen turvallisuus

Poliisi.

Valtion talousarvioesityksessä poliisin toimintamenomomentille esitetään vuodelle 2012 yhteensä 699,9 miljoonaa euroa. Määräraha on noin 3 miljoonaa euroa suurempi kuin kuluvalle vuodelle osoitettu rahoitus. Lisäys muodostuu keskeisesti talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan osoitettavasta 5,6 miljoonan euron lisäyksestä ja valmistuvien poliisien työllistämiseen kohdennettavasta 5 miljoonan euron lisämäärärahasta. Hallitusohjelman mukaisten säästöjen toteuttaminen puolestaan merkitsee poliisin osalta ensi vuodelle yhteensä 7,2 miljoonan euron määrärahaleikkauksia.

Valiokunnan saaman selvityksen perusteella valtion vuoden 2012 talousarvioesitykseen sisältyvä määrärahataso edellyttää kustannustason noususta sekä toimitilojen vuokriin ja palvelujen ostoon liittyvistä kasvupaineista johtuen poliisin toimintaan vaikuttavia säästöjä.

Henkilöstökustannusten osuus on noin 80 prosenttia poliisin toimintamenoista, minkä vuoksi määrärahatilanne heijastuu väistämättä myös henkilöstömääriin. Kuluvan vuoden lopulla poliisien määrän arvioidaan jäävän hieman alle 7 700 poliisimieheen.

Työttömänä on ollut lokakuussa 2011 44 poliisimiestä, ja määrän arvioidaan nousevan vuoden loppuun mennessä noin 100 henkilöön. Budjettiriihessä talousarvioesitykseen otettu 5 miljoonan euron lisämääräraha helpottaa tilannetta, mutta työttömien poliisien määrä tulee joka tapauksessa nousemaan vuoden 2012 aikana, jolloin Poliisiammattikorkeakoulusta valmistuu 360 uutta poliisia.

Poliisin henkilöstötarpeet heijastuvat paikallispoliisissa sekä taajaan asuttujen alueiden lukumääräisesti suureen poliisipalvelujen kysyntään että harvaan asutuilla alueilla pitkistä etäisyyksistä johtuen yleensäkin poliisin palvelujen saavutettavuuteen. Poliisin näkyvyys on olennainen osa ennalta estävää turvallisuustyötä. Valiokunta pitää tärkeänä, että poliisipalvelujen saatavuus turvataan vähintään nykyisellä tasolla koko maassa.

Keskusrikospoliisin osalta keskeisimmät haasteet koskevat muun muassa edellytyksiä torjua vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta mukaan lukien kansainvälisen rikollisuuden ja harmaan talouden torjunta. Suojelupoliisin osalta valiokunta pitää tärkeänä terrorismin torjuntakyvyn pitämistä vähintään nykyisellä tasolla etenkin, kun terrorismin uhkaelementtejä on siirtynyt viime vuosina yhä lähemmäs Suomea. Tässä suhteessa 0,85 miljoonan euron hankerahoituksen, jolla on voitu parantaa huomattavasti suojelupoliisin kykyä torjua terrorismia sekä kotimaassa että Suomen suurlähetystöissä tapahtuvan ennalta ehkäisevän yhdysmiestoiminnan kautta ulkomailla, jatkuminen on tärkeää. Liikkuvan poliisin osalta valiokunta kiinnittää huomiota erityisesti kuljetusalan harmaan talouden torjuntaan maanteillä. Helsingin poliisilaitoksella pääkaupungin poliisilaitoksena on muun muassa suurista kansainvälisistä kokouksista ja tapahtumista johtuen erityistehtäviä sekä lisäksi poliisin valtakunnallisia tehtäviä, kuten esimerkiksi poliisin valmiusyksikkö KARHUn tehtävät. Valiokunta esittää, että Helsingin poliisilaitoksen velvoitteet valtakunnallisten ja erityistehtävien hoitamisessa otetaan tarkasteltavaksi poliisitoiminnan kokonaisvaltaisen voimavarasuunnitelman laatimisen yhteydessä.

Lupahallinnon henkilöstö työskentelee vuonna 2012 koko valtakunnan tasolla entisillä resursseilla, vaikka työpaineet ovat lisääntyneet ja lisääntyvät yhä edelleen lupa-asioiden määrän kasvaessa jatkuvasti muun muassa uusien biometristen passien voimassaoloajan lyhenemistä ja ampuma-aselain muutosten johdosta.

Myös poliisihallinnossa pyritään kehittämään tuottavuutta muun muassa panostamalla tietojärjestelmähankkeisiin. Käynnissä on useita tuottavuushankkeita, kuten poliisin tietojärjestelmän uudistamishanke VITJA, sähköisen asioinnin lisääminen, toimitilojen kustannusten vähentämiseen tähtäävä hanke sekä koko poliisitoiminnan kehittämishanke. Näiden kehittämistoimien tulokset eivät kuitenkaan vaikuta vielä vuonna 2012, eivätkä oleellisesti myöskään vielä vuonna 2013.

Rikollisuustilanne on pysynyt vakaana vuosina 2010 ja 2011. Rikoslakirikosten osalta arvioidaan selvitystason laskevan selvästi vuonna 2012. Kiireellisissä hälytystehtävissä poliisin tavoitteena on säilyttää keskimääräinen toimintavalmiusaikansa vuoden 2011 tasolla.

Valiokunta tähdentää, että poliisin tulee tarkastella perusteellisesti toimintojaan ja toimia käytettävissä olevin keinoin tuottavuuden parantamiseksi. Hankintoja ja palveluostoja on myös tässä taloustilanteessa arvioitava kriittisesti.

Valiokunta on eri yhteyksissä pitänyt välttämättömänä poliisin tehtäviin perustuvan pitkäjänteisen henkilöresurssit ja rahoitustarpeet sisältävän poliittisesti sitovan voimavarasuunnitelman laatimista (ks. esim HaVL 18/2009 vp). Poliisilain kokonaisuudistuksen yhteydessä eduskunta on hallintovaliokunnan mietinnön mukaisesti edellyttänyt hallituksen laativan ajantasaisen pitkän aikavälin tehtävä-, resurssi- ja rahoitussuunnitelman, johon myös sitoudutaan (HaVM 42/2010 vp — HE 224/2010 vp). Valiokunta katsoo, että hallitusohjelman mukaisesti poliisien määrä on syytä vakiinnuttaa vähintään vuoden 2011 tasolle koko vaalikaudeksi. Voimavarasuunnitelman valmistelussa, ja muutoinkin, tulee arvioida myös mahdollisuuksia siirtää poliisin tehtäviä muille tahoille.

Poliisin määrärahatilanne on vuodesta toiseen ja talousarvioon sisältyvistä lisäyksistä huolimatta osoittautunut ongelmalliseksi. Budjetoinnin ja taloushallinnon kehittämistä onkin välttämätöntä arvioida uudelleen. Myös poliisin hallinnon rakenneuudistusten vaikutuksia on tarpeen selvittää. Tarkoituksena on ollut varsinaiseen poliisin kenttä- ja rikostutkintatyöhön osoittaa mahdollisimman suuri osuus poliisimiehistä.

Rajavartiolaitos.

Valiokunta toteaa tyydytyksellä, että Rajavartiolaitos kykenee saadun selvityksen mukaan hoitamaan tehtävänsä asianmukaisesti talousarvioesitykseen sisältyvällä rahoituksella. Rajavartiolaitos onkin kohdentanut kehittämisstrategiansa mukaisesti voimavaroja rajatarkastuksiin kasvavan rajaliikenteen hallitsemiseksi sekä vanhenevan tekniikan uudistamiseksi valvontakyvyn ja liikkuvuuden ylläpitämiseksi. Voimavarat on irrotettu keventämällä hallintoa, vähentämällä johtoportaita ja rajavalvontaa painopistealueiden ulkopuolella.

Tulli.

Tulli kantaa valtiolle vuositasolla noin 10 miljardia euroa erilaisia veroja. Lisäksi Tullilla on tärkeä tehtävä tullirikollisuuden ja etenkin harmaan talouden torjunnassa. Vuosina 2009—2011 Tulli on joutunut tekemään 300 henkilötyövuoden vähennykset sen johdosta, että Tullin toimintamenot, erityisesti vuokramenot itärajalla ja tietohallintomenot, ovat kasvaneet. Tullille vuoden 2005 jälkeen syntynyt noin 4 miljoonan euron suuruinen vuotuinen rakenteellinen alijäämä on jouduttu rahoittamaan erityisesti henkilöstömenoista. Tästä huolimatta Tulli arvioi kykenevänsä hoitamaan talousarvioesitykseen sisältyvän 27 henkilötyövuoden lisäsäästövelvoitteen hallitusti.

Hätäkeskuslaitos.

Hätäkeskuslaitoksessa on meneillään merkittävä rakennemuutos, joka edellyttää myös resurssien uudelleen kohdentamista. Valiokunta tähdentää, että muutosprosessissa tulee huolehtia hätäkeskusten henkilöstön koulutuksesta ja ammatillisesta osaamisesta sekä kansalaisten hätäkeskuspalvelujen turvaamisesta. Valiokunta tulee omalta osaltaan seuraamaan hätäkeskusuudistuksen toteutumista kansalaisten turvallisuuden, alueellisen ja kielellisen tasavertaisuuden sekä henkilöstön ammattitaidon turvaamiseksi.

Turvapaikka-asiat

Turvapaikkamenettely on esimerkki viranomaisprosessista, jossa eri toimijoiden vaikutus ulottuu palvelun laatuun ja kokonaistuottavuuteen. Vastaanottojärjestelmän kustannukset kutakin hakijaa kohti ovat huomattavan suuret. Maahanmuuttoviraston osalta talousarvioesitykseen sisältyy kehyksen ylittävänä määräaikaisena lisäyksenä 2,7 miljoonaa euroa määräaikaisen henkilöstön palkkaukseen. Tällä määrärahalla maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksenteko pystytään pitämään 4 000 päätöksen vuositasolla. Sen sijaan Helsingin hallinto-oikeus ei kykene käsittelemään tehokkaasti turvapaikkapäätöksistä tehtäviä valituksia. Tuomioistuimen rahoitusvaje on valiokunnan käsityksen mukaan kestämätön.

Valtion henkilöstöpolitiikka

Yleinen tiukka taloustilanne heijastuu myös valtion toiminta- ja henkilöstömäärärahoihin, minkä vuoksi on tärkeää parantaa valtionhallinnossa tuottavuutta muun muassa työtapojen uudistamisella, sähköisillä prosesseilla ja asiointipalveluilla.

Valiokunta on korostanut jo aiemmin aitoa hallinnon tuottavuuden ja tehokkuuden parantamista. Uuteen vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan onkin syytä asettaa olennaisesti suurempia odotuksia kuin aiempaan valtion tuottavuusohjelmaan, joka kehittämistoimenpiteistä huolimatta on jäänyt liiallisesti kaavamaiseksi henkilöstön supistamishankkeeksi. Toimenpiteet julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden parantamiseksi ovat ensiarvoisen tärkeitä tuottavuushankkeita (HaVM 34/2010 vp — HE 246/2010 vp).

Valiokunta ilmaisee tässä yhteydessä yleisen huolensa valtion tehtävien asianmukaisen hoitamisen vaatiman henkilöstön palkkaukseen osoitettavan määrärahan riittävyydestä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että arvioidaan, onko ulkoistamisista ja muista uudelleen järjestelyistä syntynyt todellisia kustannussäästöjä.