Komission vuosille 2015—2020 laatima EU:n toimintasuunnitelma ihmissalakuljetuksen torjumiseksi sisältää toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on omalta osaltaan toimeenpanna Euroopan muuttoliikeagendaa ja Euroopan turvallisuusagendaa. Toimintasuunnitelman tavoitteena ennen kaikkea on estää rikollisverkostoja käyttämästä siirtolaisten tilannetta hyväksi ja vähentää laittoman muuttoliikkeen houkuttelevuutta. Toimenpiteet on ryhmitelty poliisi- ja oikeudellisen yhteistyön tehostamiseen, tiedon keräämisen ja jakamisen parantamiseen, salakuljetuksen ennalta estämiseen ja haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajien auttamiseen sekä tehokkaampaan yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa.
Valiokunta toteaa, että toimintasuunnitelma sisältää lukuisan joukon erilaisia toimenpiteitä tai pyrkimyksiä ihmissalakuljetuksen estämiseksi. Asiakirjana toimintasuunnitelma on kuitenkin varsin yleisellä tasolla. Eräiltä osin siinä on lueteltu toimenpiteitä, joita jo toteutetaan muiden strategioiden tai ohjelmien alla. Osa toimenpiteistä on puolestaan vielä niin täsmentymättömiä, että niistä tarvitaan lisätietoa, jotta niihin voidaan ottaa kantaa. Valiokunta toteaa, että ihmissalakuljetus on rikollista toimintaa, johon tulee puuttua tehokkaasti ja määrätietoisesti. Valiokunta pitää toimintasuunnitelmaa sinänsä tervetulleena, mutta peräänkuuluttaa konkreettisia toimenpiteitä.
Komission mukaan toimintasuunnitelma keskittyy ihmissalakuljetuksen torjumiseen, ja ihmiskaupan vastaisia toimenpiteitä käsitellään EU-tasolla erillisessä strategiassa (The EU Strategy towards the Eradiction of Trafficking in Human Beings 2012—2016, COM(2012) 286 final). Valiokunta kuitenkin korostaa toimintasuunnitelmassakin esiin nostettua huomiota siitä, että ihmissalakuljetus ja ihmiskauppa eivät ole toisistaan täysin erillisiä ilmiöitä. Ihmissalakuljetukseen liittyy usein vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja hyväksikäyttöä. Valiokunta pitää myönteisenä, että toimintasuunnitelmassa on huomioitu tarve tutkia ja analysoida linkkejä ihmissalakuljetuksen ja muiden rikosten, erityisesti ihmiskaupan ja hyväksikäytön, välillä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että ihmissalakuljetukseen puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa laajalla keinovalikoimalla. Tehokkain keino valiokunnan käsityksen mukaan olisi puuttua perussyihin, joiden vuoksi ihmiset lähtevät salakuljettajien matkaan. Näiden syiden korjaaminen kestää kuitenkin kauan, minkä vuoksi tarvitaan myös nopeampia toimia. Valiokunta pitää toimintasuunnitelman tavoitetta suunnata toimintaa erityisesti rikollisverkostojen toimintaedellytysten heikentämiseen perusteltuna.
Toimintasuunnitelmassa komissio esittelee toimia, joihin se aikoo ryhtyä ihmissalakuljetuksen torjumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin samalla laajaa käytännön tason yhteistyötä sekä jäsenvaltioiden kesken että yhdessä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Tässä tehtävässä komission ja EU:n virastojen tuki jäsenvaltioille on tärkeää. Toimintasuunnitelma sisältää useita toimia, joilla yhteistyötä pyritään tehostamaan.
Valiokunnan näkemyksen mukaan ihmissalakuljetukseen tulee puuttua ennen kaikkea lisäämällä ja vahvistamalla yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten ja lähtö- ja kauttakulkumaiden vastaavien viranomaisten kesken. Myös naapurimaiden kanssa tehtävää yhteistyötä tulee painottaa. Valiokunta katsoo, että laaja-alainen yhteistyö on välttämätöntä salakuljettajien syytteeseen ja oikeuteen saattamiseksi.
Valiokunta pitää kannatettavana komission ajatusta edistää viranomaisten ja yksityissektorin, kuten laiva-, kuljetus- ja huolinta-alan toimijoiden, välistä yhteistyötä salakuljetusten ennalta estämiseksi. Esimerkiksi Suomen Tullilla on kokemusta tällaisesta yksityissektorin kanssa tehtävästä yhteistyöstä jo pitemmältä ajalta, ja toiminta on ollut tuloksellista. Rajavartiolaitos on puolestaan kouluttanut liikenteenharjoittajia, erityisesti avattaessa Suomeen uusia lentoreittejä kolmansista maista. Vastaavaa koulutusta on annettu myös juna- ja laivaliikenteenharjoittajille. Koulutuksessa on keskitytty erityisesti laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjuntaan sekä asiakirjaturvallisuuteen.
Valiokunta tähdentää Europolin ja Frontexin vahvaa roolia ihmissalakuljettajia, heidän toimintaansa ja käytettyjä reittejä koskevan tiedon keräämisessä, analysoimisessa ja jakamisessa. EU:n eri virastot tukevat jäsenvaltioita myös erilaisten operaatioiden avulla. Näitä ovat esimerkiksi Frontexin koordinoimat yhteiset rajavalvontaoperaatiot, Europolin vetämä Välimeren alueen laittoman maahantulon torjuntaa koskeva JOT MARE ‑projekti, kriisinhallinoperaatio EUNAVFOR MED, jolla pyritään häiritsemään ihmissalakuljetuksen liiketoimintamalleja, sekä käynnistymässä oleva HotSpot-toimintamalli, jossa Frontex, Europol ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto EASO yhdessä tukevat pahimman maahanmuuttopaineen alla olevia jäsenvaltioita alueelle saapuvien maahantulijoiden tunnistamisessa ja rekisteröimisessä. HotSpot-toiminnan avulla voidaan puuttua myös ihmissalakuljettajien toimintaan. Valiokunta pitää ihmissalakuljetuksen tehokkaan torjunnan kannalta erittäin tärkeänä, että viranomaisten ja EU-virastojen toimia koordinoidaan päällekkäisyyksien välttämiseksi ja tiedonkulun varmistamiseksi.
Tiedonvaihdon kehittämisen ja yhteisten operaatioiden ohella valiokunta tähdentää yhteisten tutkintaryhmien käyttöä sekä järjestäytyneen ja vakavan kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa koskevan EU:n toimintapoliittisen syklin (EU Policy Cycle) hyödyntämistä ihmissalakuljetuksen torjunnassa. Valiokunta pitää kannatettavana komission näkemystä siitä, että EU:n toimintapoliittisen syklin laitonta maahanmuuttoa käsittelevää toimintaa tulisi tehostaa. Samalla valiokunta korostaa kuitenkin sitä, että operatiivinen toiminta kuuluu jäsenvaltioiden päätösvaltaan.
Maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden toiminta kolmansissa maissa on keskeisessä roolissa maahanmuuttoon liittyvien väärinkäytösten ehkäisemisessä. Komission ehdotusta yhteyshenkilöiden lainsäädännön arvioinnista ja kehittämisestä voidaan pitää tärkeänä askeleena kohti verkoston laajempaa hyödyntämistä laittoman maahanmuuton lähtö- ja kauttakulkualueilla. Valiokunta toteaa, että yhdyshenkilötoiminta on kuulunut jo pidempään Suomen rajavartiolaitoksen, poliisin ja Tullin toimintamalleihin. Sen avulla on saavutettu hyviä tuloksia, ja toivottavaa olisi, että maahanmuuttopaineiden kasvaessa yhteyshenkilöitä voitaisiin lähettää nykyistä laajemmin Suomen kannalta tärkeimpiin lähtö- ja kauttakulkumaihin.
Valiokunta toteaa, että ulkorajojen tehokkaalla valvonnalla on keskeinen merkitys ihmissalakuljetuksen torjunnassa. Ihmissalakuljettajien toimintaedellytykset pienenevät merkittävästi, kun laittomat maahantulijat saadaan heti ulkorajoilla viranomaisten toimenpiteiden kohteiksi henkilöllisyyden selvittämiseksi sekä rekisteröintien ja muiden tarpeellisten toimenpiteiden tekemiseksi. Suomessa rajavartiolaitos vastaa rajojen valvonnasta ja rajatarkastuksista ja suorittaa myös rikostorjuntaa. Myös Suomen Tullilla on oman toimintansa yhteydessä mahdollisuuksia ihmissalakuljetuksen tai siihen viittaavan toiminnan havaitsemiseen, vaikka niiden torjunta ei Tullin lakisääteisiin tehtäviin suoranaisesti kuulukaan. Toisaalta silloin, kun kyse on esimerkiksi ihmissalakuljetuksen torjunnasta, on Tullilla tietyin edellytyksin mahdollisuus myös oma-aloitteisten torjuntatoimenpiteiden suorittamiseen poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta annetun lain (687/2009, jäljempänä PTR-laki) nojalla, vaikka kyseessä ei olisi tullirikos. Suomesta lähtevän rahtialusliikenteen osalta Tulli toimii myös rajatarkastusviranomaisena.
Tässä yhteydessä valiokunta haluaa tähdentää yleisemminkin PTR-lakiin perustuvaa poliisin, Tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistyötä, joka on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen. PTR-yhteistyötä on tehty jo pitkään, ja se kattaa nykyisin myös rikostiedustelun, joka painottuu vakavaan ja rajat ylittävään rikollisuuteen. PTR-yhteistyön tavoitteena on edistää viranomaisyhteistyötä siten, että sisäiseen turvallisuuteen liittyvät tehtävät voidaan hoitaa tehokkaasti ja joustavasti. Valiokunta katsoo, että Suomella on esimerkiksi PTR-yhteistyön kautta syntynyt paljon osaamista ja hyviä käytänteitä, joita voitaisiin hyödyntää eurooppalaista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa kehitettäessä. Valiokunta näkee hyvänä, että PTR-toimintaa kehitetään edelleen.
Valiokunta pitää tärkeänä, että toimintasuunnitelmassa on tunnistettu internetin ja sosiaalisen median merkitys nykypäivänä tiedonvälityksessä ja ihmissalakuljettajien hyödyntämänä kanavana. Toimintasuunnitelman mukaan salakuljettajat käyttävät yleisesti sosiaalista mediaa jakaakseen tietoa tarjoamistaan palveluista. Valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että ihmissalakuljettajien toimintaan sosiaalisessa mediassa tulee puuttua määrätietoisesti ja konkreettisin toimin. Valiokunnan näkemyksen mukaan huomiota tulee kiinnittää entistä enemmän sosiaalisen median, mutta myös laajemminkin tiedotusvälineiden, käyttömahdollisuuksiin, kun pyritään tavoittamaan laittomia maahantuloväyliä harkitsevia ihmisiä ja jaetaan oikeaa tietoa eri maiden maahanmuuttokäytännöistä sekä salakuljetuksen sisältämistä riskeistä.
Valiokunta pitää tarpeellisena, että merkittävimpien ihmissalakuljetusten lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa tehdään EU-takaisinottosopimukset ja että sopimusten täytäntöönpanoa seurataan aktiivisesti. Myös tehokas palautuspolitiikka on tärkeää. Valiokunta katsoo myös, että Frontexin roolia palauttamisessa ja palautuksiin liittyvien jäsenmaiden operatiivisten valmiuksien tukemisessa tulee vahvistaa. Valiokunta viittaa lisäksi lausuntoonsa HaVL 22/2015 vp — E 56/2015 vp, jossa se on käsitellyt laajemmin ja yksityiskohtaisemmin takaisinottosopimuksiin ja palauttamiseen liittyviä kysymyksiä. Mainitussa lausunnossaan valiokunta ottaa kantaa myös muun muassa Schengenin tietojärjestelmän kehittämistarpeisiin. Palauttamispäätösten ja matkustustietojen tallentaminen Schengenin tietojärjestelmään voisi olla hyödyllistä myös laittoman maahantulon torjunnan näkökulmasta.