Perustelut

Asetusehdotus perustuu Eurooppaneuvoston päätelmiin ja Haagin ohjelmaan. Ehdotuksen tarkoituksena on luoda järjestelmä, jonka puitteissa jäsenvaltiot, joissa on suuria laittoman maahantulon paineita ja äärimmäisiä vaikeuksia huolehtia ulkorajojensa valvonnasta, voivat nopeaa reagointia edellyttävissä tilanteissa tilapäisesti hyödyntää toisten jäsenvaltioiden asiantuntemusta ja ammattitaitoa. Asetusehdotuksessa määritellään myös ne tehtävät (rajatarkastukset ja rajavalvonta), joita kansallisista asiantuntijoista koostuvat nopean toiminnan tiimeihin kuuluvat virkamiehet voivat suorittaa.

Ehdotuksen käsittely on alkanut Suomen puheenjohtajuuskaudella. Suomi on pyrkinyt puheenjohtajavaltiona ratkaisuun, joka mahdollistaa rajaturvallisuusviranomaisten yhteiset nopean toiminnan operaatiot ja joka vahvistaa samalla yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän toimivuutta. Hallintovaliokunta on jo aiemmin hyväksynyt perusajatuksen operatiivisen ja teknisen avun asiantuntijoista koostuvien tiimien perustamisesta samoin kuin jäsenvaltioiden rajavartiolaitosten toisessa jäsenvaltiossa toimivien virkamiesten tehtävistä, kun he osallistuvat yhteisiin operaatioihin (HaVL 36/2006 vp).

Saksan puheenjohtajuuskaudella asetusehdotusta on muutettu siten, että vapaaehtoisuuden sijasta jäsenvaltiolla on velvollisuus osallistua nopean toiminnan tiimeihin. Hallintovaliokunta on asetusehdotuksen muutoksen johdosta pitänyt välttämättömänä, että asiassa hankitaan valtion täysivaltaisuuden näkökulmasta perustuslakivaliokunnan lausunto (HaVL 58/2006 vp). Lisäksi hallintovaliokunta on pitänyt tarpeellisena, että perus- ja ihmisoikeusherkkää maahantulon ja rajavalvonnan sääntelyä tarkastellaan muutoinkin perustuslain kannalta.

Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan PeVL 1/2007 vp, että asetusehdotuksen soveltamisala on rajattu tilapäiseen ja jäsenvaltion omasta pyynnöstä annettavaan eräänlaiseen hätäapuun rajatarkastusten ja rajavalvonnan suorittamisessa. Kysymys on EU:n ulkorajojen valvontaa koskevien yhteistyömuotojen kehittämisestä EY:n perustamissopimuksessa annetun toimivallan puitteissa. Kaikkiaan perustuslakivaliokunnan lausunnon lopputulema on, ettei asetusehdotus ole ongelmallinen perustuslain näkökulmasta. Todettakoon tässä kohdin lisäksi saadun selvityksen perusteella, ettei asetusehdotuksen EY-oikeudellinen oikeusperusta ole neuvoston oikeuspalvelun kannan mukaan muuttunut ongelmalliseksi velvoittavuuselementin myötä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että rajavalvonta ja rajatarkastukset perustuvat kansalliselle vastuulle ja toimivallalle. Lähtökohdan tulee olla, että jokaisella ulkorajavaltiolla on oma kunnossa oleva rajavalvontajärjestelmänsä ja että yhteisön lainsäädäntöä noudatetaan täysimääräisesti. Valiokunta tukee Suomen kannan mukaisesti jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta ja taakanjakoa niissä tilanteissa, joissa jäsenvaltio kaikista omista toimenpiteistä huolimatta on joutunut kohtuuttoman ja hallitsemattoman paineen alaiseksi esimerkiksi laittoman maahanmuuton osalta. Osallistumispakolla tiimien toimintaan ja operaatioihin voidaan varmistaa, että Rajaturvallisuusvirasto FRONTEXilla on tosiasiallisesti käytettävissä resursseja, kun tarve yhteisoperaatioille ulkorajoilla syntyy.

Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että asetusehdotuksen nykyiseen sanamuotoon sisältyy tosiasiallinen jäsenvaltion kieltäytymisoikeus. Tämä tulee kysymykseen poikkeustilanteessa, jos tilanteella on olennainen vaikutus kansallisten tehtävien suorittamiseen. Neuvoston oikeuspalvelun arvion mukaan harkinta siitä, milloin tällainen poikkeustilanne on olemassa, on täysin jäsenvaltion käsissä. Eduskunnalle annetun käsiteltävänä olevan jatkokirjelmän mukaan jäsenvaltion on lähetettävä virkamiehiään operaatioihin, jolleivät kansalliset tehtävät ole kiireellisempiä.

Jäsenvaltio päättää itsenäisesti henkilöstön valinnasta RABIT-tiimeihin. Suomen rajavartiolaitoksen arvion mukaan suomalaisten toimintaan osallistuvien henkilöiden määrä tulee olemaan pieni eikä aiheuta rajavartiolaitokselle ongelmia. Osallistuminen tiimeihin perustuu virkamiehen vapaaehtoisuuteen. Valiokunta toteaa, että Suomen rajavartiolaitos on muutoinkin valmistelemassa kansallista asiantuntijapoolia, johon kuuluvat virkamiehet ovat käytettävissä erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä muun muassa Euroopan unionin puitteissa.

Hallintovaliokunta tähdentää, että Suomen alueella toisen jäsenvaltion virkamiehen tulee noudattaa Suomen lainsäädäntöä ja suomalaisten viranomaisten ohjeita. Asetuksella ei siten laajenneta kansalliseen lainsäädäntöön perustuvia toimivaltuuksia. Valiokunta korostaa samalla perustuslakivaliokunnan tavoin perus- ja ihmisoikeuksien merkitystä asetusta sovellettaessa. Tältä kannalta myönteisenä seikkana voidaan todeta, että uusimpaan asetusehdotuksen versioon sisältyy säännös siitä, että asetuksen soveltaminen ei rajoita pakolaisten ja kansainvälistä suojelua hakevien oikeuksia. Lisäksi valiokunta painottaa eri jäsenmaiden virkamiesten koulutuksen ja huolellisen ennakkovalmistautumisen tärkeyttä.

Saamansa selvityksen perusteella valiokunta puoltaa asetusehdotuksen hyväksymistä ja Suomen jättämän tarkasteluvarauman poistamista.