Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Suuri valiokunta on 4 päivänä lokakuuta 2006 lähettänyt lakivaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten jatkokirjelmän 1. OM 03.10.2006 asiassa U 25/2005 vp (tuomioiden huomioon ottaminen Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa).
Valiokunnassa on ollut kuultavana
lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva, oikeusministeriö
Valiokunta on aikaisemmin antanut asiasta lausunnon LaVL 17/2005 vp.
Puitepäätösehdotuksen sisältö ja valtioneuvoston kanta on selostettu lakivaliokunnan edellä mainitussa lausunnossa. Jatkokirjelmässä on tarkasteltu ulkomaisen tuomion huomioon ottamista yhteisen rangaistuksen määräämisessä. Puitepäätösehdotuksen 3 artiklan 1 kohdan säännöksen on todettu edellyttävän Suomen lainsäädännön muuttamista siten, että aikaisempi ulkomainen tuomio voitaisiin rikoslain 7 luvun 6 §:n mukaisesti ottaa huomioon uutta tuomiota kohtuullistavana seikkana.
Jatkokirjelmän mukaan rikoksentekijöiden yhdenvertaisen kohtelun ja asianmukaisen, rikoshistorian huomioon ottavan rankaisemisen kannalta aikaisemman ulkomaisen tuomion huomioon ottaminen myös rangaistusten yhdistämisessä on perusteltavissa. Suomen kannalta kysymys ei edes ole varsinaisesta yhdistämisestä vaan edellä todetusta kohtuullistamisesta. Rikoslain 7 luvun 6 § ei myöskään velvoita aikaisemman tuomion huomioon ottamiseen.
Lakivaliokunta korostaa sitä periaatteellista lähtökohtaa, että ehdotettu puitepäätös koskee vain tuomioiden vastavuoroista tunnustamista. Puitepäätöksellä ei siis pyritä eikä tulekaan pyrkiä yhdenmukaistamaan niitä vaikutuksia, joita aikaisempien rikostuomioiden olemassaololla on kansallisen lainsäädännön mukaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että nämä lähtökohdat on nimenomaisesti todettu puitepäätösehdotuksen johdanto-osan neljännessä perustelukappaleessa.
Valiokunta on aikaisemmassa lausunnossaan (LaVL 17/2005 vp) pitänyt ongelmallisena ajatusta yhteistä rangaistusta koskevien rikoslain 7 luvun säännösten laajentamisesta koskemaan myös muissa jäsenvaltioissa annettuja tuomioita. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta ei kuitenkaan vastusta puitepäätöksen hyväksymistä sellaisessa muodossa, joka edellyttää Suomen lainsäädännön muuttamista siten, että myös ulkomainen tuomio voidaan rikoslain 7 luvun 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla ottaa uutta rangaistusta määrättäessä kohtuuden mukaan huomioon rangaistusta alentavana tai lieventävänä seikkana. Tällaista sääntelyä puoltaa pyrkimys rikoksentekijöiden yhdenvertaiseen kohteluun riippumatta siitä, onko aikaisempi rangaistus tuomittu Suomessa vai vieraassa valtiossa. Ulkomaisen tuomion huomioon ottamiseen liittyviä ongelmia on omiaan vähentämään se, että aikaisemman tuomion huomioon ottaminen on mainitun pykälän mukaan harkinnanvaraista. Puitepäätöksessä sallitaan tämä harkinnanvara, koska 3 artiklan 1 kohdan mukaan aikaisemman tuomion huomioon ottaminen tapahtuisi kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
Jos ulkomaisen tuomion huomioon ottaminen säännellään puitepäätöksessä edellä esitetyllä tavalla, voi syntyä tilanteita, joissa uutta rangaistusta määrättäessä huomioon otettava ulkomainen tuomio poikkeaa selvästi Suomessa sovellettavasta rangaistustasosta. Rikoslain 7 luvun 6 §:ssä mahdollistetaan se, että uudesta rikoksesta tuomitaan laissa sille säädettyä vähimmäisaikaa lyhyempään vankeusrangaistukseen tai että aikaisempi rangaistus katsotaan riittäväksi seuraamukseksi myös myöhemmin käsiteltäväksi tulleesta rikoksesta. Näitä mahdollisuuksia tarvittaessa hyväksi käyttämällä voidaan torjua rangaistustasojen eroista johtuvia kohtuuttomuuksia.
Lausuntonaan lakivaliokunta ilmoittaa,
että valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.
Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2006
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Tuomo Antila