Lakivaliokunta
PÖYTÄKIRJA 70/2004 vp
Tarkistettu
Torstai 14.10.2004 kello 10.00 - 12.00
Läsnä
- pj. Tuija Brax /vihr
- jäs. Esko Ahonen /kesk 1—4 §,
5 § osittain
- Lasse Hautala /kesk 1—4 §, 5 § osittain
- Tatja Karvonen /kesk 1—4 §, 5 § osittain
- Petri Neittaanmäki /kesk 1—4 §, 5 § osittain
- Heli Paasio /sd
- Jukka Roos /sd 1—4 §, 5 § osittain
- Tero Rönni /sd 1—4 §, 5 § osittain
- Petri Salo /kok
- Minna Sirnö /vas
- Timo Soini /ps 1—4 §
- Marja Tiura /kok 4 ja 5 § osittain
- Jan Vapaavuori /kok 1—4 §
sihteeri
Risto Eerola, valiokuntaneuvos
Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 12 jäsentä.
Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.
Jatkettu I käsittely
Todettiin, että valiokunnan edellisessä kokouksessa
13.10.2004 oli ollut kuultavana:
-
yksikön päällikkö Matti Joutsen
, oikeusministeriö.
Merkittiin, että asiakirjoista ja asiantuntijakuulemisesta
oli käynyt ilmi seuraavaa:
- Euroopan yhteisöjen komissio
antoi 2.6.2004 Euroopan unionin neuvostolle ja Euroopan
parlamentille tiedonannon vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen
kehittämistä koskevan monivuotisen ohjelman poliittisten
suuntaviivojen valmistelusta (ns. Tampere II -ohjelma). Tiedonanto
esiteltiin oikeus- ja sisäasiainneuvostossa (OSA-neuvosto) 8.6.2004,
ja 17.—18.6.2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi neuvostolle
ja komissiolle tehtäväksi valmistella ehdotuksia
uuden ohjelman sisällöksi. Asia on sittemmin ollut
esillä OSA-neuvoston kokouksessa heinäkuussa sekä epävirallisessa
kokouksessa syys-lokakuun vaihteessa. Uutta ohjelmaa on tarkoitus
käsitellä vielä lokakuun lopussa kokoontuvassa
OSA-neuvostossa ennen sen viemistä 5.11.2004 kokoontuvaan
Eurooppa-neuvostoon.
- Komission tiedonannon ja jäsenvaltioiden esittämien kommenttien
pohjalta puheenjohtajavaltio on laatinut 11.10.2004 päivätyn
ohjelmaluonnoksen. Ohjelmaluonnoksen johdannon mukaan sen tavoitteena
on muun muassa edistää Euroopan unionin ja sen
jäsenvaltioiden kykyä turvata perusoikeuksia,
prosessuaalisia vähimmäistakeita ja oikeuksiin
pääsyä, taistella järjestäytynyttä rajat
ylittävää rikollisuutta vastaan, tukahduttaa
terrorismin uhkaa, edistää tuomioistuinten päätösten
ja niiden antamien todistusten vastavuoroista tunnustamista sekä siviili-
että rikosasioissa samoin kuin poistaa niitä esteitä,
joita siviili- ja perheoikeudellisissa asioissa on rajat ylittävissä oikeudenkäynneissä
kohdattu.
- Ohjelmaluonnoksen yleisissä suuntaviivoissa painotetaan tulevan
ohjelman täytäntöönpanon seurannan
tärkeyttä. Lisäksi kiinnitetään
huomiota siihen, että hyväksyttäviin säädöksiin
tulee liittää suunnitelmia täytäntöönpanon
tehostamiseksi ja että säädösten
täytäntöönpanolle varattavan ajan
tulee olla suhteessa sääntelyn kohteena olevan
asian vaativuuteen.
- Ohjelmaluonnoksen erityisiin suuntaviivoihin on oikeudellisen
yhteistyön osalta kirjattu muun muassa seuraavia asioita:
1) Euroopan rikostorjuntaverkostoa tulee ammatillistaa ja vahvistaa.
Komissiota pyydetään tekemään
ehdotuksia rikollisuutta ja uhriksi joutumista koskevan tiedon parantamiseksi.2) Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen täytäntöönpanemiseksi
tulee kehittää järjestelmä,
jolla voidaan objektiivisesti ja puolueettomasti arvioida oikeudenhoidon
laatua. 3) Rikosoikeuden alalla vastavuoroista tunnustamista koskevaa
ohjelmaa tulee jatkaa ja kehittää yhteisiä rikosprosessuaalisia
standardeja. Erityisesti ohjelmaluonnoksessa todetaan, että rikosoikeuden
ja rikosprosessioikeuden lähentäminen ei ole itseisarvo,
vaan siihen tulee ryhtyä silloin, kun se on tarpeen oikeudellisen
yhteistyön ja vastavuoroisen tunnustamisen helpottamiseksi.4) Siviilioikeudellisen yhteistyön alalla vastavuoroisen
tunnustamisen periaatteelle rakentuvan ohjelman täytäntöönpanoa
tulee jatkaa. Erikseen luonnoksessa mainitaan sopimuksiin perustumattomiin
velvoitteisiin sovellettavaa lakia (ns. Rooma II), sopimusvelvoitteisiin
sovellettavaa lakia (ns. Rooma I) ja eurooppalaista maksusuoritusmääräysmenettelyä
koskevat
hankkeet sekä vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä ja
vähäisiä maksuvaatimuksia koskeva säädösvalmistelu.Vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvien säädösten tehokkuutta
tulee lisätä kehittämällä prosessuaalisia
vähimmäisvaatimuksia sekä standardoimalla
menettelyjä ja asiakirjoja.Komissiota pyydetään esittämään
vuoden 2005 aikana ehdotus elatusapua koskevien päätösten
tunnustamisesta sekä täytäntöönpanosta
samoin kuin vihreä kirja lainvalinnasta perimysasioissa
(mukaan lukien perimysoikeutta koskeva eurooppalainen todistus).
Lisäksi komission tulee vuoden 2006 aikana esittää vihreä kirja
lainvalintasäännöistä aviovarallisuuskysymyksissä.
Näissä hankkeissa tulee keskittyä kansainvälisen
yksityisoikeuden kysymyksiin eikä esimerkiksi perheen tai
avioliiton käsitteitä ole syytä harmonisoida.
- Valtioneuvosto pitää puheenjohtajavaltion
esittämää luonnosta hyvänä pohjana
uudelle ohjelmalle vapauden, turvallisuuden ja oikeuden
alueen luomiseksi. Valtioneuvoston mukaan oikeusasioiden osalta
luonnoksessa esitetty on lähes kokonaisuudessaan hyväksyttävissä.
Valtioneuvosto esittää tässä vaiheessa
luonnoksesta kuitenkin seuraavat yleiset huomautukset:
1) Puheenjohtajavaltion tavoin valtioneuvosto pitää tärkeänä,
että unionin hyväksymien säännösten
yleistä täytäntöönpanoa
tehostetaan ja säännöstön toimivuutta
seurataan. Valtioneuvosto kannattaa ehdotuksia oikeudenhoidon laatua koskevan
objektiivisen ja puolueettoman arviointijärjestelmän
perustamisesta. On kuitenkin huolehdittava siitä, ettei järjestelmästä tule
liian raskas. 2) Rikosoikeudellisen yhteistyön alalla uuden ohjelman
laadinnassa tulee keskittyä vakavaan rikollisuuteen, johon
liittyy rajat ylittävä elementti. Valtioneuvosto katsoo, että uuden ohjelman tulisi
sisältää myös vankien siirtoa
koskevan menettelyn tehostaminen. Tätä varten
asianomaista Euroopan neuvoston yleissopimusta tulisi täydentää.3) Siviilioikeudellisen yhteistyön alalla valtioneuvosto
kannattaa puheenjohtajavaltion ehdotusta, jonka mukaan vastavuoroiseen
tunnustamiseen perustuvan ohjelman täytäntöönpanoa
jatketaan ja siinä keskitytään luonnoksessa
erikseen mainittuihin hankkeisiin. Valtioneuvosto tukee puheenjohtajavaltion ehdotusta, että jäsenvaltioiden
keskinäistä luottamusta lisätään
säätämällä prosessuaalisista
vähimmäisvaatimuksista. On kuitenkin syytä jatkaa
keskusteluja siitä, mistä seikoista tällaisia vähimmäisvaatimuksia
on hyödyllistä laatia. Valtioneuvosto kannattaa myös sitä, että komissiota
kehotetaan valmistelemaan edellä 4. kohdassa mainitut ehdotukset.
Valtioneuvosto pitää hyvänä lähtökohtaa,
jonka mukaan näissä hankkeissa keskitytään
kansainvälisen yksityisoikeuden kysymyksiin eikä pyritä harmonisoimaan
esimerkiksi perheen tai avioliiton käsitteitä.
Näiden ehdotusten laatimiselle suunniteltua aikataulua
valtioneuvosto pitää kuitenkin aivan liian kireänä.Yleiskeskustelussa todettiin, että lakivaliokunta pitää valtioneuvoston
esittämiä kantoja perusteltuina.
Lisäksi lakivaliokunta toteaa, että se pitää hyvin
tärkeänä ehdotusta jäsenvaltioiden
oikeudenhoidon laatua koskevan arviointijärjestelmän
kehittämisestä. Puheenjohtajavaltion luonnoksesta
ei kuitenkaan käy ilmi, onko tällainen järjestelmä tarkoitettu
tilapäiseksi vai pysyväksi osaksi oikeusasioiden
alalla tehtävää yhteistyötä.
Lakivaliokunnan mielestä järjestelmän
vakiinnuttamista tulee vakavasti harkita, jos havaitaan, että sillä onnistutaan
tarkoitetulla tavalla lisäämään
jäsenvaltioiden luottamusta toistensa oikeusjärjestelmien
toimivuuteen.
Lakivaliokunta pitää valtioneuvoston tavoin
tärkeänä, että tulevassa monivuotisessa
ohjelmassa huomioidaan tarve selvittää ne oikeudelliset
mahdollisuudet, joilla voitaisiin helpottaa vankeusrangaistusta
kärsivien toisten jäsenvaltioiden kansalaisten
siirtoa kotivaltioihinsa rangaistusta suorittamaan. Lakivaliokunta
yhtyy valtioneuvoston käsitykseen siitä, että tähän
tavoitteeseen tulee pyrkiä muun muassa Euroopan neuvoston
olemassa olevia sopimusjärjestelyjä täydentämällä.
Siviilioikeuden alalla tehtävän yhteistyön
osalta lakivaliokunta korostaa, että Euroopan yhteisön
sääntelyä valmisteltaessa tulee päällekkäisen
säädösvalmistelun välttämiseksi
ottaa huomioon erityisesti Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden
konferenssin piirissä suoritettava työ.
Päätettiin ilmoittaa suurelle valiokunnalle,
että lakivaliokunta muutamin täydennyksin
yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.
Asian käsittely todettiin päättyneeksi.
Jatkettu I käsittely
Käsittelyn pohjaksi jaettiin apulaissihteerin laatima
lausuntoluonnos, joka esiteltiin, asiakirja A 4 §.
Käytiin yleiskeskustelua.
Asian käsittely keskeytettiin.
Merkittiin, että kokous ei enää ollut
päätösvaltainen.
Jatkettu I käsittely
Valiokunnassa olivat kuultavina:
-
lainsäädäntöneuvos Ilari Hannula
, oikeusministeriö
, asiakirja A 5 §
-
lainsäädäntöneuvos Kimmo Hakonen
, sisäasiainministeriö
, asiakirja B 5 §
-
käräjätuomari Riitta Savolainen
, Helsingin
käräjäoikeus
, asiakirja
C 5 §
-
valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koivisto
, Valtakunnansyyttäjänvirasto
, asiakirja
D 5 §
-
ylikomisario Pentti Pöyry
, Helsingin kihlakunnan
poliisilaitos
, asiakirja E 5 §.
- Asian käsittely keskeytettiin.
Ilmoitettiin, että valiokunnan seuraava kokous on perjantaina 15.10.2004
klo 9.15.
Pöytäkirjan vakuudeksi
Risto Eerola
valiokuntaneuvos