Keskustan sosiaali- ja terveysvaliokuntaryhmä perustaa arvionsa valtion talousarviosta vuodelle 2024 hallitusohjelmakirjauksiin sekä arvioon siitä, saavatko hallitusohjelmassa annetut lupaukset katetta vuoden 2024 talousarvioesityksessä sekä julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2024—2027.  

Keskustan sosiaali- ja terveysvaliokuntaryhmä tunnistaa julkisen talouden vaikean tilan ja tarpeen menojen kasvun hillitsemiselle. Me emme kuitenkaan hyväksy Orpon hallituksen tapaa sopeuttaa menoja leikkaamalla sekä sosiaali- ja terveyspalveluista, että kaikista vaikeimmassa olevien ihmisten sosiaaliturvasta. Pidämme epäoikeudenmukaisena hallituksen valintaa kohdistaa leikkauksiaan erityisesti lapsiin ja perheisiin samaan aikaan kun hallitus aikoo alentaa kaikista suurituloisimpien ihmisten verotusta ja oluen valmisteveroa.  

Suomen menestys on perustunut kaikista ihmisistä huolehtimiseen ja koko Suomen elinvoiman vahvistamiseen. Hallituksen politiikka pakottaa nyt hyvinvointialueet tekemään puolestaan ikäviä päätöksiä. Uhkana on, että sosiaali- ja terveyspalveluita tullaan keskittämään lyhyen aikavälin säästöjen aikaansaamiseksi. Nämä toimet voivat johtaa pidemmällä aikavälillä merkittävään kustannusten kasvuun, jos tarpeenmukaisten palveluiden saavutettavuus heikkenee ja hoitoon pääsy hidastuu, eikä apua haeta riittävän ajoissa.  

Hallituksen tapa toteuttaa merkittäviä uudistuksia on hyvän lainsäädäntötavan vastainen. Hallituksen esitykset, joilla leikataan merkittävästi sosiaaliturvaa, on valmisteltu nopeasti ja niiden lausuntoajat ovat olleet poikkeuksellisen lyhyitä. Eri lakiesitysten yhteisvaikutusten arviointi on ollut puutteellista. Sosiaaliturvan yhteisvaikutusten arviointi valmistui vasta siinä vaiheessa, kun hallitus oli jo tosiasiallisesti tehnyt talousarvioneuvotteluissaan päätöksen talousarviosta ja siihen sisältyvistä etuusleikkauksista.  

Hallitus ei ilmiselvästi ole halunnut tehdä kokonaisarviota siitä, miten menojen sopeuttamistoimet ja linjamuutokset osuvat eri alueille ja samoihin ihmisryhmiin. Hallitus ei ole esimerkiksi teettänyt lainkaan arviota siitä, miten iso osa eri etuuksiin tehtävistä leikkauksista kohdistuu lapsiin ja perheisiin. 

Valtiovallan tehtävänä on turvata lakisääteiset peruspalvelut jokaiselle suomalaiselle asuinpaikasta riippumatta. Tämä koskee erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä sivistyksellisiä oikeuksia. Vaikeat ajat vaativat kansallisen eheyden ja yhtenäisyyden vaalimista. Hallituksen politiikka sen sijaan jakaa suomalaisia kahteen joukkoon ja lisää eriarvoisuutta. 

Hyvinvointialueiden riittävä rahoitus on turvattava

Ihmisillä on perustuslain mukainen oikeus lakisääteisiin peruspalveluihin asuinpaikasta riippumatta. Valtiovallalla eli maan istuvalla hallituksella on tästä viimesijainen vastuu. Perustuslaista johdetun ns. rahoitusperiaatteen nojalla sekä sosiaali- ja terveydenhuollosta ja pelastustoimesta vastaaville hyvinvointialueille sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaaville kunnille on varmistettava riittävät voimavarat. Perustuslakivaliokunnan omaksuman tulkintakäytännön nojalla rahoitusperiaatteen toteutumista on arvioitava hyvinvointialue- ja kuntatasolla. 

Suomessa toimeenpantiin pitkän valmistelun jälkeen historiallisen suuri sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus, jolla siirrettiin edellä mainitut tehtävät kunnilta uusien hyvinvointialueiden vastattavaksi. Hyvinvointialueet saavat rahoituksensa valtaosin valtion budjetista, koska hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta. Jo uudistusta valmisteltaessa oli tiedossa, että toimeenpanovaiheessa voi tulla eteen asioita, jotka vaativat pikaisia muutoksia lakeihin. Jokaisen hallituksen on elettävä ajassa ja oltava tarvittaessa valmis korjaamaan lainsäädäntöä.  

Asiantuntijakuulemisten perusteella kaikilla hyvinvointialueilla on ilmennyt rahoituksellisia ongelmia. Ne eivät johdu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta vaan ennakoitua huomattavasti suuremmista tai yllättävistä lisäkustannuksista, kuten Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan johtuvasta erittäin voimakkaasta inflaatiosta, joka on nostanut sekä hyvinvointialueiden oman toiminnan kustannuksia, että ostopalveluiden hintoja, yleistä linjaa korkeammista sote-palkkaratkaisuista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijäpulasta, jota on pyritty paikkaamaan hyvinvointialueilla omaan toimintaan verrattuna huomattavan kalliilla vuokratyövoimalla.  

Näissä olosuhteissa pidämme vastuuttomana hallitusohjelmaan kirjattua yhteensä 1,4 miljardin euron leikkausta hyvinvointialueiden rahoituksesta, joka käytännössä tarkoittaisi sote-lähipalveluiden karsimisia ja palveluihin pääsyn rajoittamista. Muistutamme valtiovarainministeriön 6.3.2023 julkistamassa meno- ja rakennekartoituksessa esitetystä arviosta, jonka mukaan hyvinvointialueiden rahoitusta on käytännössä mahdoton vähentää ilman tehtävien tai velvoitteiden vastaavaa keventämistä. Pidämme siksi hallituksen ohjelmaansa kirjaamaa leikkausehdotusta vastuuttomana ja toteuttamiskelvottomana.  

Hallitus ei ole antamassa hyvinvointialueille työkaluja, jotka auttaisivat niitä selviytymään ennakoimattomista ja suurista kustannuksista. Hyvinvointialueilla ei ole tällöin muuta mahdollisuutta kuin hakea lyhyellä aikajänteellä nopeita säästöjä karsimalla sote-lähipalveluja ja rajoittamalla palvelutarjontaa. Hallitus on vesittämässä toiminnallaan sote-uudistuksen päämäärän perustason sote-palveluiden vahvistamisesta. Painopisteen siirto vaativimmista sote-palveluista perustasoisiin palveluihin jää tällöin toteutumatta. Tämä on sekä inhimillisesti että julkisen talouden kannalta väärä ratkaisu ja tulee pidemmällä ajanjaksolla selvästi kalliimmaksi.  

Olemme esittäneet hallitukselle kuusi toimenpide-ehdotusta, joilla voidaan turvata hyvinvointialueiden riittävä rahoitus, vastata sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijäpulaan sekä antaa hyvinvointialueiden työntekijöille ja luottamushenkilöille työrauha ja edellytykset uudistaa palveluita. Ehdotuksillemme on tullut vastakaikua myös hyvinvointialueilta. Monet hyvinvointialueet ovat esittäneet alijäämien kattamisvelvoitteen pidentämistä, kuten keskustan eduskuntaryhmä on esittänyt lakialoitteessa (LA 6/2023 vp). Hyvinvointialueille tulisi antaa aikaa tasapainottaa talouttaan pidentämällä alijäämien kattamisaikaa nykyisestä kahdella vuodella.  

Matkakustannusten korvausten 300 miljoonan euron pysyvä korvaus tulisi siirtää Kansaneläkelaitokselta hyvinvointialueille, jolloin kokonaiskustannukset tulevat näkyviksi palveluverkkopäätöksiä tehdessä. Hallituksen tulisi myös toteuttaa viipymättä hallitusohjelmaan kirjaamansa ammatinharjoittajamallin käyttöönotto. 

Valitettavasti hallituksen suhtautuminen ehdotuksiimme on ollut hyvin penseä

Hallituksen esitykset viime vaalikaudella hyväksyttyjen hoitajamitoituksen nostamisen ja hoitotakuun määräaikojen kiristysten voimaantulon siirtämisestä ovat ongelmallisia hyvinvointialueiden palveluiden suunnittelun ja talouden näkökulmasta. Keskustan eduskuntaryhmä kannattaa esityksiä voimaantulon siirtämisestä, mutta pitää välttämättömänä, että niihin varattua rahoitusta ei leikata hyvinvointialueilta. Valiokunnan kuulemisissa on noussut esille, että hyvinvointialueet ovat esimerkiksi solmineet jo sopimuksia, joissa on varauduttu korkeampaan 0,7 hoitajamitoitukseen. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialue on esittänyt, että hoitajamitoituksesta aiheutuu heille 9 miljoonan euron kustannus, vaikka mitoituksen voimaantuloa siirrettäisiin eteenpäin. 

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on ristiriidassa sote-henkilöstön saatavuuden parantamisen tavoitteen kanssa

Orpon hallitus on ollut aiheellisesti huolissaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuudesta ja henkilöstön pysyvyydestä alalla. Hallitus on tästä huolesta huolimatta lakkauttamassa kokonaan hyvin toimineen ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa runsaasti käytetyn aikuiskoulutustuen. Kolmannes aikuiskoulutustuen saajista on opiskellut tuen mahdollistamana sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksessa. Näistä henkilöistä yli 60 prosenttia on hakeutunut koulutukseen toiselta alalta. Aikuiskoulutustuki on mahdollistanut jo aiemmin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitutkinnon omaaville henkilöille koulutustason nostamisen ja etenemisen alalla uusiin tehtäviin. Sosiaali- ja terveydenhuollon opintoihin sisältyvät käytännön työelämässä tapahtuvia pitkiä harjoitteluja ei yleensä ole mahdollisia suorittaa kokopäiväisen palkkatyössä työskentelyn ohessa. Työllisyysrahaston tutkimuksen mukaan aikuiskoulutustuen mahdollistamat opinnot ovat myös parantaneet työssä jaksamista. Pidämme aikuiskoulutustuen lakkautusta erittäin vahingollisena toimena. 

Lapsiperheisiin kohdistuvat leikkaukset ovat kohtuuttomia

Orpon hallituksen ohjelman nimeksi on annettu "Vahva ja välittävä Suomi". Keskustan eduskuntaryhmä jakaa hallituksen tavoitteen työllisyysasteen nostamiseen ja talouden kuntoon laittamisesta. Pitkältä ajalta juontuvat velka- ja alijäämäongelmat pitää ratkaista. Suomi tarvitsee työn, turvan ja toivon politiikkaa. Keskustan linja poikkeaa hallituksen linjasta. Keskusta edellyttää, että koko maa ja jokainen suomalainen ihminen pidetään tasa-arvoisesti mukana. 

Hallituksen politiikka poikkeaa ohjelman nimestä merkittävästi. Välittäminen ei ulotu yhteiskunnassa kaikista heikoimmassa asemaassa oleviin. Hallitus on esittänyt leikkauksia useisiin sosiaaliturvaetuuksiin. Merkittävä osa etuusleikkauksista kohdistuu lapsiin ja perheisiin.  

Pidämme erittäin ongelmallisena, että lukuisia eri päätöksiä tehdään ennen kuin niiden yhteisvaikutuksia on arvioitu. Se, että yhteisvaikutusten arviointi valmistui juuri samana päivänä, kun hallitus antoi eduskunnalle budjettiesityksen, osoittaa, että hallituksella ei ollut aikomustakaan ottaa yhteisvaikutusten arviointia huomioon päätöksissä. Yhteisvaikutusten arvioinnissa ja erillisissä hallituksen esityksissä todetaan, että toimeentulotuen tarve kasvaa. 

Keskusta edellyttää, että tehtävät päätökset ovat oikeudenmukaisia. Etenkin lapsilta, nuorilta ja perheiltä leikkaaminen on lyhytnäköistä politiikkaa, kun syntyvyys on romahtanut historiallisen matalalle tasolle. 

Emme hyväksy leikkausten kohdistamista lapsiin ja perheisiin. Työttömyysturvan lapsikorotusten poisto on suora leikkaus jo valmiiksi taloudellisesti haasteellisessa tilanteessa olevilta perheiltä. Työttömyysturvan suojaosan poisto taas heikentää työteon kannustavuutta ja osa-aikatyön vastaanottamishalukkuutta.  

Hallitus nostaa myös sairastamiseen liittyviä kustannuksia korottaessaan jopa 20 % terveydenhuollon asiakasmaksuja ja nostaessaan lääkkeiden vuosiomavastuuta. 

Hyvinvointialueiden on myönnettävä asiakasmaksulain mukaan asiakasmaksuista huojennuksia, jos maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Hyvinvointialueiden velvollisuus on asiakasmaksulain mukaan annettava asiakkaalle tieto mahdollisuudesta maksun alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Eri hyvinvointialueiden toimintatavat maksuhuojennusten myöntämisessä ja palveluiden käyttäjien tietoisuus mahdollisuudesta saada maksuhuojennus voivat tästä huolimatta vaihdella eri hyvinvointialueilla.  

Asiakasmaksujen enimmäismäärän, eli maksukaton, ylittyminen voi jäädä palveluiden käyttäjillä myös huomaamatta, kun vastuu sen seurannasta on palveluiden käyttäjillä itsellään. Paljon palveluita käyttävien ihmisten näkökulmasta olisi parempi, että vastuu asiakasmaksujen seurannasta siirrettäisiin asiakkaalta hyvinvointialueille. 

Vihreät haluaa rakentaa reilua ja tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa tausta ei määritä yhdenkään lapsen tulevaisuutta lopullisesti ja jossa jokainen saa avun, hoivan ja turvan, kun sitä tarvitsee. Ilman osaamista ja sivistystä tämä maa ei nouse. Ja ilman nuoria meillä ei ole mitään — ei veronmaksajia, ei vastuunkantajia, ei vanhemmista ikäpolvista huolehtijoita. 

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokan loppusumma on viidennes valtion talousarviosta, kasvavat kulut on saatava kuriin, mutta ei lapsilta ja nuorilta ja kriittisistä hyvinvointipalveluista leikkaamalla.  

Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus

Pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaisesti sosiaaliturvaan tehdään useita määrärahatarvetta pienentäviä uudistuksia, jotka vähentävät valtion menoja n. 1 mrd. eurolla kehyskauden lopussa. Merkittävimpänä yksittäisenä säästötoimenpiteenä kansaneläkeindeksiin ja kuluttajahintoihin sidottujen etuuksien indeksikorotukset jäädytetään vaalikaudeksi pois lukien toimeentulotuki, eläkkeet, rintamalisät, vammaisetuudet, elatustuki ja lääkekustannusten vuosiomavastuu. Tämä vähentää määrärahatarvetta pääluokassa nimellisesti arvioiden n. 380 milj. eurolla kehyskauden lopussa. 

Suomen väestöpyramidi on kääntynyt ylösalaisin, ja aiempaa pienemmät ikäluokat joutuvat kantamaan vastuun niin ikääntyvän väestön hoivasta, eläkkeistä kuin julkisesta velasta ja ilmastokriisistä. Työikäisen palkkamenoista jo neljänneksen nielaisee kasvavien eläkemenojen kattaminen. Samalla pitäisi kyetä turvaamaan hyvinvointivaltion palvelut myös tuleville sukupolville. Viimeisten vuosikymmenten aikana lapsiperheköyhyys on moninkertaistunut, nuorten ikäpolvien koulutustaso laskenut ja varallisuuskehitys heikentynyt. Hallituksen kaavailema perhepaketti ei taas kohdistu niille lapsiperheille, joilla on kaikista vaikein tilanne. Samaan aikaan vauraus on keskittynyt ennennäkemättömällä tavalla iäkkäälle väestölle. Vihreiden politiikka tähtää siihen, että yhteiskunnan sukupolvisopimus on reilu myös nuorille. 

Nyt lapset ja nuoret laitetaan oikeistokonservatiivisen politiikan maksajiksi. Vihreät ei hyväksy leikkauksia heiltä, joilla on valmiiksi vaikeinta. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi toteuttaisimme työeläkkeisiin maltillisen indeksijarrun pienimpiä eläkkeitä suojaten ja eläkeläisköyhyyttä syventämättä. Orpon hallituksen suunta on päinvastainen, juuri eläkeläiset suojataan indeksijäädytyksiltä. 

Hyvinvointi ja oppiminen

Päiväkodeissa ja koulussa muurataan joka päivä hyvinvointivaltion peruskiveä, jonka kautta jokainen lapsi ja nuori on saanut tarvittavat välineet tavoitella unelmiaan yhdessä muiden kanssa. On pettymys, ettei Orpon hallitus panosta lasten koulutuspolun alkuun ja esimerkiksi varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuteen. Juuri päiväkoti ja koulu voivat suojata ja kannatella lasta silloin, kun kotona on vaikeaa. 

Orpon hallitus kasaa entistä enemmän painetta ja taakkaa nimenomaan lasten ja nuorten niskaan ja kääntää selkänsä juuri niille nuorille, jotka kipeästi tarvitsisivat näköaloja tulevaisuuteen. Ei ole oikein, että kovimman hinnan joutuvat maksamaan ne, jotka ovat kaikkein vähiten voineet omaan tilanteeseensa vaikuttaa. Leikkaukset lastensuojelusta, nuorisotyöstä, kouluilta, järjestöiltä, kotoutumisesta ja perheiden toimeentulosta syventävät railoja ja murentavat tasa-arvoa yhteiskunnassa. 

Vihreät haluaa varmistaa jokaiselle lapselle laadukkaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, mahdollisuuden opiskella niin pitkälle kuin rahkeet riittävät ja tarvittavan tuen koko koulutuspolun ajan. Nuorten elämässä on oltava tilaa ja tukea erilaisille elämänpoluille, etsimiselle ja suunnan muuttamiselle. Haluamme, että jokainen koulu on hyvä ja että asuinalueet eivät pääse eriytymään. Tämä vaatii rahoitusta ja panostuksia koulutukseen. Jokaiselle nuorelle on turvattava tulevaisuuden mahdollisuuksia lain tällä puolen. Nuorten näköalattomuus on vakava uhka. Orpon hallituksen leikkaukset koulutuksesta ja suoraan nuorilta sekä toimeentulosta, että palveluista ovat harvinaisen lyhytnäköisiä. Me emme niitä hyväksy.  

Ehdotamme, että hallituksen koulutusleikkaukset perutaan ja että opettajia ja ohjaajia lisätään niihin kouluihin ja päiväkoteihin, joissa oppilaiden lähtökohdat ovat kaikkein vaikeimmat. Lisäksi ehdotamme, että koulutuspolun alkua vahvistetaan turvaamalla kaksivuotisen esiopetuksen jatko ja kehittämällä 5—8-vuotiaiden esi- ja alkuopetusta kokonaisuutena. Varhaiskasvatuksen ammattilaisten työoloihin on tehtävä parannuksia, mitkä nostavat alan houkuttelevuutta. 

Ehdotamme niin ikään, että hallituksen leikkaukset nuorilta perutaan ja että etsivää nuorisotyötä ja nuorten syrjäytymisen vastaista työtä pikemminkin vahvistetaan. On kestämätöntä, että esimerkiksi lastensuojelun jälkihuollon nuoret joutuisivat maksamaan olutveron alennuksen tai että nuorten työllistymistä vaikeutetaan leikkaamalla tehokkaasta ammatillisesta kuntoutuksesta. 

Köyhyyden lisääntyminen

Noin 120 000 lasta elää Suomessa köyhyydessä. Jos perheen aikuinen tai aikuiset kamppailevat toimeentulovaikeuksien keskellä, heijastuu köyhyys lapsuuteen ja nuoruuteen. Orpon hallitus leikkaa perheiden toimeentulosta ja asumistuesta vaikka tiedämme, että tuo raha on pois lasten arjen turvasta, ruoasta ja vaatteista. Kaikkein vaikein tilanne on yksin asuvilla alle 35-vuotiailla nuorilla. 

Lapsuudessa koettu köyhyys jättää syvät jäljet ja vaikuttaa myös oppimiseen. Orpon hallitus ottaa valtavan riskin syventäessään lapsiperheköyhyyttä Suomessa. Sitä emme voi hyväksyä. 

Arvion mukaan ehdotetut muutokset kasvattavat tuloeroja. Esitetyt muutokset kasvattavat suhteellista pienituloisuutta. Kolmen pienituloisimman tulokymmenyksen osuus kotitalouksien yhteenlasketusta käytettävissä olevasta tulosta supistuu. Käytettävissä olevien tulojen suhteelliset muutokset ovat suurimpia pienituloisimmissa tulokymmenyksissä.  

Suomi on asettanut Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteiden toteuttamiseksi kansalliseksi tavoitteekseen vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden määrää vuoteen 2030 mennessä 100 000 henkilöllä, joista vähintään kolmasosan tulisi olla alle 18-vuotiaita. Tämä ei Orpon hallituksen leikkauspolitiikalla tule toteutumaan, päinvastoin. Emme voi hyväksyä köyhyyden lisäämiseen pyrkivää politiikkaa. 

Ehdotamme, että pienituloisiin kohdistuvat leikkaukset perutaan ja että sosiaali- ja työttömyysturvan lapsikorotukset ja lapsilisät säilytetään nykytasoisina.  

Kannamme erityisesti myös huolta opiskelijoiden velkaantumisesta ja toimeentulosta. Hallitus vaikeuttaa opiskelijoiden tilannetta leikkaamalla asumistuesta ja jäädyttämällä etuuksien indeksitarkistukset. Nämä muutokset syöksevät opiskelijat entistä suurempaan taloudelliseen ahdinkoon. Taloudellisen tilanteen epävarmuus hidastaa opintoja ja lisää mielenterveysongelmia. Vihreät korottaisi opintorahaa 50 eurolla ensi vuodelle, vähentäisi opintotuen lainapainotteisuutta ja toteuttaisi opintorahan indeksikorotukset. Yhtä ihmisryhmää ei voida jättää köyhyysloukkuun. 

Mielenterveys ja inhimillinen työelämä

Joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on hoitoa vaativa mielenterveysongelma. Jos kotona on mielenterveys- tai päihdeongelmia, on varmaa, että lapsi kantaa perheen haasteita repussaan myös koululuokkaan. Orpon hallituksen ratkaisu rajata terapiatakuu vain lapsille ja nuorille on riittämätön. Aikuisten pahoinvointi on heidän lastensa lapsuus. Vihreät toteuttaisivat terapiatakuun kaikille. 

Mielenterveyskriisi on iso kysymys myös taloudelle ja työllisyydelle. Mielenterveysongelmien hoitamattomuus aiheuttaa yhteiskunnalle 11 miljardin euron kustannukset ja yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperustaisia. Hallituksen on herättävä vakavaan mielenterveyskriisiin, mikä maassamme on. 

Ehdotamme lisäpanostuksia matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin. Toteuttaisimme todellisen terapiatakuun, jotta jokainen voi saada maksutta apua jo omalta terveysasemalta. Terapiatakuu on paitsi inhimillinen, myös kansantaloudelle tehokas keino pitää ihmiset kiinni työelämässä. Meillä ei ole varaa polttaa ihmisiä loppuun ennenaikaisesti.  

Meille on tärkeää huolehtia tehokkaista työllisyyttä vahvistavista palveluista. Joustavat työmarkkinat tarvitsevat rinnalleen ponnahduslaudan, joka auttaa pysymään työn syrjässä kiinni ja nousemaan köyhyydestä silloinkin, kun elämä ei kulje suunniteltuja reittejä.  

Sosiaali- ja terveyspalvelut ja rahoitus

Me Vihreät ajattelemme, että ihmisiä pitää auttaa ajoissa. Panostaminen hyvinvoinnin edistämiseen, ongelmien ennaltaehkäisyyn ja tuottavuuden parantamiseen tuo säästöjä, purkaa hoitojonoja ja pitää kustannukset hallinnassa pidemmällä aikavälillä. 

Hyvinvointialueet ovat aloittaneet työnsä vaikeassa tilanteessa koronakriisin jälkimainingeissa. Henkilöstöpula, väestön ikääntyminen ja kustannusten kasvu rasittavat alueiden arkea ja vaikeuttavat toiminnan kehittämistä. Sotekriisiä ei voida ratkaista ilman oikeita vaihtoehtoja rahoitukseen ja työvoimapulaan. Orpon hallitus kuitenkin kieltäytyy turvautumasta työhön johtavaan maahanmuuttoon, tai maakuntaveroon kustannusten kasvun hillitsemiseksi ja alueiden autonomian lisäämiseksi. Me Vihreät emme usko, että työvoimapulaa voidaan selättää ilman työhön johtavaa maahanmuuttoa. Me tarvitsemme tekijöitä ja politiikan, jota toteuttamalla pidämme Suomen houkuttelevana kansainvälisessä kilpailussa.  

Vihreiden tavoitteena on turvata nopea hoitoon pääsy ja yhdenvertaiset palvelut. Ehdotamme, että hallituksen Kela-korvauksiin syytämät rahat kohdennetaan hyvinvointialueille hoitojonojen purkuun ja vanhuspalveluiden vahvistamiseen.  

Nyt hallituksen esitys, jonka mukaan Kela-korvausten korottamisella pyritään keventämään hyvinvointialueiden taakkaa ja purkamaan perusterveydenhuollon hoitojonoja kohdentamalla hallituskauden aikana kertaluonteista rahoitusta perusterveydenhuollon hoitojonojen purkuun hallituksen kehittämän uuden Kela-korvausmallin avulla, käytännössä ohjaa jo hyväosaisia ihmisiä yksityisten palveluiden piiriin, eivätkä korotuksesta hyödy eniten apua tarvitsevat.  

Osan rahoituksesta Vihreät korvamerkitsisi hedelmöityshoitojen Kela-korvauksiin niin, että kaikkien niitä toivovien lapsitoiveet voisi toteutua. Kela-korvauksen on ehdottomasti kohdeltava kaikkia yhdenvertaisesti perhemuodosta riippumatta. 

Henkilöstövajetta on etenkin lasten, nuorten ja perheiden sekä ikääntyneiden palveluissa. Lisäksi henkilöstön riittävyyteen ja saatavuuteen liittyviä ongelmia on esiintynyt koko Suomen alueella erityisesti lastensuojelussa sekä mielenterveyspalveluissa. Terveyskeskusten lääkäri- ja hammaslääkärivaje on huomattava. Hyvinvointialueiden vaikeutunut työvoimapula on heikentänyt myös erikoissairaanhoidon kiireettömän hoidon saatavuutta. Erityisesti psykiatrista erikoissairaanhoitoa odottavien lukumäärät ovat olleet voimakkaassa kasvussa viime vuosina. Hallituksen esityksessä ei oteta huolta tarpeeksi vakavasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön koulutuspaikkoja tulee lisätä, mutta myös työoloja, palkkausta ja alan houkuttelevuutta kehittää kriittisenä kokonaisuutena, mikä on hyvinvointiyhteiskuntamme elinehto. 

Emme myöskään voi ymmärtää miten hallitus aikoo turvata palvelut leikkaamalla kolmannelta sektorilta, missä palveluita tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Avustuksiin yhdistyksille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tehdään hallitusohjelman mukaisesti valtionavustusten tason vähennys, joka on 50 milj. euroa kehyskauden alussa ja 100 milj. euroa kehyskauden lopussa. Avustusmomentin taso laskee kehyskauden lopussa 282,8 milj. euroon. Tätä me Vihreät emme voi ymmärtää. 

Hyvinvointialueiden talouteen on luotava liikkumavaraa. Valtion tulee helpottaa vuokralääkärikustannusten hillitsemistä ja estää äkkijyrkät leikkaukset antamalla lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Ottaisimme käyttöön hyvinvointialueita kannustavan maakuntaveron ja vahvistaisimme alueiden autonomiaa vaikuttavimpien hoitomuotojen hyödyntämisessä.  

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on nostettu esiin huoli hyvinvointialueiden rahoituksen riittämättömyydestä. Hyvinvointialueet kiinnittävät huomiota siihen, että alueiden talouksien mittavat alijäämät osoittavat, että valtion rahoituksen taso on riittämätön kattamaan perustuslaissa turvattujen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastuspalvelujen kustannuksia. Tämä huoli on otettava vakavasti, sillä se voi pahimmillaan romuttaa koko uudistuksen. 

Hyvinvointialueiden alijäämän arvioidaan olevan tänä vuonna 1,2 miljardia euroa ja useilla alueilla suunnitellaan leikkauksia, jotka aiheuttaisivat peruuttamatonta vahinkoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä tehty lainsäädäntö ja rahoitusmalli eivät kaikilta osin sovellu tilanteeseen, jossa kustannukset nousevat odotettua nopeammin ja hyvinvointialueet ovat jo lähtötilanteessa raskaasti alijäämäisiä, ja siksi korjaavia toimia tarvitaan. 

Sen sijaan, että hallitus ryhtyisi korjaaviin toimiin, se esittää hyvinvointialueiden rahoituksen leikkaamista vuoden 2024 talousarvioesityksessään. Lykkäämällä vanhuspalveluiden hoitajamitoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta leikataan 89 miljoonaa euroa, hoitotakuun heikentämisellä 5 miljoonaa euroa ja lastensuojelun jälkihuollon ikärajan nostamisella 24 miljoonaa euroa. Vastoin useimpien asiantuntijoiden kantaa hallitus käyttää rahaa yksityisen hoidon Kela-korvauksien korottamiseen, mikä hyödyttää lähinnä niitä keski- ja hyvätuloisia, jotka jo ennestään käyttävät yksityisiä palveluita, eikä tosiasiassa auta purkamaan hoitojonoja. Siksi nämä rahat tulisi kohdistaa hyvinvointialueiden rahoituksen vahvistamiseen. 

Vasemmistoliitto katsoo, että hallituksen esittämät lyhytnäköiset leikkaukset sosiaali- ja terveydenhuoltoon pitäisi kokonaisuudessaan perua. Vanhuspalveluiden 0,7-mitoituksen lykkääminen johtaisi monissa yksiköissä henkilöstön vähentämiseen ja uhkaisi kiihdyttää henkilöstön pakoa alalta. Luopuminen pysyvästi 7 päivän hoitotakuusta vesittäisi sote-uudistuksen tavoitteen painopisteen siirtämisestä perustason palveluihin. Leikkaukset lastensuojelun jälkihuollosta heikentävät vaikeimmassa asemassa olevien ja paljon erilaista tukea tarvitsevien yli 23-vuotiaiden nuorten tilannetta, mikä uhkaa johtaa inhimillisen kärsimyksen lisäksi kasvaviin kustannuksiin nuorten syrjäytymisen lisääntyessä.  

Välittömänä toimenpiteenä hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitusta vuodelle 2024 tulisi korottaa 500 miljoonalla eurolla, jotta palveluiden hallitsemattomalta alasajolta vältytään kustannuksien kasvaessa odotettua nopeammin. Samalla on ryhdyttävä pikaisesti valmistelemaan sote-rahoituslainsäädännön korjaustoimenpiteitä siten, että hyvinvointialueiden alijäämän kattamisvelvoite pidennettäisiin vähintään neljään vuoteen, hyvinvointialueiden kustannusindeksi päivitettäisiin vastaamaan paremmin alueiden todellisia menoja ja lisäksi hyvinvointialueille annettaisiin verotusoikeus. Vuoden 2024 budjettiin tulisi myös sisällyttää erillisrahoitus ympärivuorokautisten yhteispäivystyssairaaloiden säilyttämiseksi Savonlinnassa ja Kemissä. 

Vuoden 2024 talousarvioesitys sisältää historiallisen suuret sosiaaliturvaleikkaukset, jotka toteutuessaan tiputtavat kymmeniä tuhansia suomalaisia köyhyyteen ja syventävät ennestään pienituloisten ahdinkoa. Vastoin lupauksiaan hallitus ajaa erityisesti monet lapsiperheet kohtuuttomaan tilanteeseen, kun kuukausittaiset tulot voivat leikkaantua jopa useilla sadoilla euroilla. Hallituksen oman arvion mukaan yli 100 000 suomalaista menettää yli 10 prosenttia tuloistaan. Toimeentulotuen tarve tulee kasvamaan 25—30 prosentilla, kun edellisellä hallituskaudella toimeentulotuen menot saatiin kääntymään laskuun ja toimeentulotukea saavien lapsiperheiden määrä ennätyksellisen alhaiseksi. Tämä tulee tutkitusti lisäämään ylisukupolvisia sosiaalisia ongelmia sekä nuorten ja lasten pahoinvointia.  

Hallitus perustelee leikkauksia työllisyydellä, mutta toimeentulotuen tarpeen kasvaessa räjähdysmäisesti yhä useampi henkilö putoaa kaikkein pahimpaan kannustinloukkuun, jossa työn teolla ei voi käytännössä juurikaan kasvattaa omia tulojaan. Erityisesti yleisen asumistuen leikkaukset heikentävät laajasti työn tekemisen kannusteita, kun tuen tasoa leikataan ja ansiotulovähennys poistetaan, minkä myötä suuri osa matalapalkkatyötä tekevistä putoaa toimeentulotuen varaan. Yleisen asumistuen leikkauksien onkin arvioitu pahentavan työvoimapulaa erityisesti pääkaupunkiseudulla. Samalla hallitus on poistamassa työttömyysturvasta 300 euron suojaosan, mikä heikentää lyhytaikaisen tai osa-aikaisen työn vastaanottamisen kannusteita. 

Hallitus on heikentämässä rajusti ansiosidonnaista työttömyysturvaa tilanteessa, jossa työttömyys uhkaa suhdanteen takia kasvaa voimakkaasti esimerkiksi rakennusalalla. Kasvava joukko ihmisiä jää pelkän työmarkkinatuen varaan ja erityisesti lapsikorotuksen poistaminen vaarantaa työttömäksi jäävien lapsiperheiden toimeentulon. Hallitus ei myöskään saavuta ansioturvaleikkauksilla väitettyjä säästöjä, koska ne kohdistuvat suurilta osin Työllisyysrahastolle ja valuvat työttömyysvakuutusmaksujen alentamiseen. Osa työttömyysturvaleikkauksista jopa heikentää valtion taloutta, kun yleisen asumistuen ja toimeentulotuen menot kasvavat.  

Elinkustannuksien kasvaessa nopeasti on vastuutonta, että hallitus esittää useimpien kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien tason jäädyttämistä. Hallituksen esityksen mukaan yksin tämä esitys tulee tiputtamaan hallituskaudella yli 40 000 henkilöä köyhyyteen, joista noin 4 000 on lapsia. Joukossa on paljon esimerkiksi sairaita ja työkyvyttömiä henkilöitä, joilla ei ole mahdollisuutta omilla toimillaan parantaa tulotasoaan.  

Samalla kun hallitus omilla päätöksillään kääntää toimeentulotuen menot nousuun, se kiristää toimeentulotuen myöntämiskriteereitä siten, että yhä useammalta asumisnormia kalliimmassa asunnossa asuvalta leikataan tukea riippumatta siitä, onko alueella tosiasiallisia mahdollisuuksia löytää halvempaa asuntoa. Näin hallitus kajoaa perustuslain 19 §:n turvaamaan ihmisarvoisen elämän edellyttämään välttämättömään toimeentuloon. 

Hallitus esittää merkittävää tasoleikkausta myös nuorten kuntoutusrahaan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavaan kuntoutusrahaan. Hallituksen esityksen mukaan leikkaukset voivat vaikuttaa heikentävästi asiakkaan motivaatioon osallistua kuntoutukseen. Lisäksi esityksen mukaan nuoren kuntoutusrahan tason jäädessä takuueläkkeen tason alle, työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten lukumäärä voi kasvaa, mikä heikentää myös työllisyyskehitystä. Yhdistettynä hallituksen kaavailemiin ammatilliseen kuntoutukseen kohdistuvien leikkauksien kanssa nämä päätökset tulevat lisäämään nuorten syrjäytymistä sekä heikentämään työllisyyttä ja sitä kautta julkista taloutta.  

Vasemmistoliitto katsoo, että kaikki sosiaaliturvaleikkaukset on peruttava, työttömyysturvan suojaosa on korotettava 500 euroon työnteon kannusteiden parantamiseksi ja lisäksi yrittäjien sosiaaliturvaa tulisi vahvistaa säätämällä korona-aikana käytössä ollut yrittäjien työmarkkinatuki pysyväksi. Lisäksi lääkekustannuksien vuosiomavastuu tulisi vuoden 2023 tapaan jäädyttää ensi vuonna sairastamisen kustannuksien hillitsemiseksi. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa on nostettu esiin hallituksen esittämät leikkaukset sosiaaliturvaan, niiden tuloeroja kasvattava vaikutus sekä toimeentulotukiriippuvuuden lisääntyminen. Lausunnossa on kiinnitetty hyvin huomiota mm. tarpeeseen lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen aloituspaikkoja sekä hyvinvointialueiden rahoituksen riittämättömyys. Haluamme eriävässä mielipiteessä tuoda esiin vaihtoehtomme hallituksen epäoikeudenmukaisesti kohdentamalle leikkauspolitiikalle. 

Hallitus on tehnyt arvovalinnan, jolla se kohdistaa talouden tasapainottamistoimet pienituloisiin ihmisiin ja julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Hallituksen puolentoista miljardin euron leikkaukset sekä sosiaalietuuksiin että sosiaali- ja terveyspalveluihin ovat täysin kohtuuttomat. Emme hyväksy hallituksen epäoikeudenmukaista leikkauspolitiikkaa, joka kohdistuu säästöin, etuusleikkauksin ja palveluiden heikennyksin yhteiskunnassamme heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, pienituloisiin, työttömiin ja lapsiperheisiin. Hallituksen toimet vaikeuttavat julkisten palveluiden saamista, pudottavat köyhyysrajan alle kymmeniä tuhansia suomalaisia ja heikentävät merkittävästi pienituloisten ihmisten asemaa.  

Hyvinvointialueille turvattava työrauha ja riittävä rahoitus

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa hyvinvointialueet nostivat esiin huolen niiden rahoituksen riittämättömyydestä. Valtion rahoituksen taso on alueiden mukaan riittämätön kattamaan perustuslaissa turvattujen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastuspalvelujen kustannuksia. Hyvinvointialueet ovat esittäneet alijäämän kattamiskauden pidentämistä talouden sopeuttamisen mahdollistamiseksi. Myös hyvinvointialueindeksi on tarkentunut merkittävästi alaspäin kevään 2023 julkisen talouden suunnitelmasta, eikä vastaa todellista hyvinvointialueiden kustannusten kasvua. Pidämme tärkeänä, että hyvinvointialueet pystyvät vastaamaan sote-uudistuksen tavoitteisiin paremmista, oikea-aikaisista sote-palveluista ja yhtenäisistä palveluketjuista, joilla turvataan suomalaisten hyvinvointia. Hallituksen tulisi arvioida mahdollisuudet maksaa vuodelle 2025 tulevasta rahoituksen jälkikäteistarkastuksesta osa ennakkoon jo vuonna 2024 alueiden maksukyvyn varmistamiseksi. Riittämätön rahoitus suhteessa palvelutarpeisiin voi johtaa epätarkoituksenmukaisiin ja lyhytnäköisiin leikkauksiin sen sijaan, että toimintaa kehitettäisiin kansalaisten parhaaksi, palveluiden vaikuttavuuteen satsaten. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on esittänyt, että sote-uudistuksen tavoitteita olisi mahdollista saada aikaan ohjaamalla hyvinvointialueita voimakkaasti uudistumaan sekä tukemalla tätä muutosta yhteiseen tietopohjaan ja tiedonhallintaan pohjautuen. Kuulemisissa on viitattu SITRAn selvitykseen, jonka mukaan hyödyntämällä tehokkaasti tietoon perustuvaa johtamista saavutettaisiin huomattavia vaikuttavuus ja tehokkuussäästöjä ja voitaisiin myös vapauttaa ammattilaisten työpanosta. Tällaisen datapohjaisen johtamisen avulla voitaisiin saavuttaa yli 700 miljoonan euron vuosittaiset kustannussäästöt, samanaikaisesti vapauttaen tuhansien ammattilaisten työpanos ja säästäen miljoona sairauspoissaolopäivää vuositasolla. Katsomme, että tiedonhallintaa ja tiedolla johtamista tulee edistää hyvinvointialueilla kansallisella ohjauksella. 

Perustason palveluita vahvistettava

Sote-uudistuksessa tarkoitus on ollut siirtää painopiste perustason palveluihin, mutta hallitus leikkaa hyvinvointialueilta peruspalveluiden vahvistamiseen varattua rahoitusta. Hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen (0,7) voimaantuloa lykätään yli neljällä vuodella, eli kaikkein eniten hoivan tarpeessa olevilta vanhuksilta ympärivuorokautisessa palveluasumisessa leikataan 89 miljoonaa euroa vuosittain koko hallituskauden ajan. Hallitus pysäyttää myös perustason kiireettömään hoitoon pääsyn tiukentamisen, eli jättää hoitotakuun 14 vuorokauteen. Tästä arvioidaan säästöä ensi vuodelle 5 miljoonaa euroa, ja jatkossa 30 miljoonaa euroa vuosittain. Hallitus leikkaa myös erityisen haavoittuvassa asemassa olevilta nuorilta laskemalla lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa 23 vuoteen. Lastensuojelun säästöksi lasketaan ensi vuodelle 12 miljoonaa euroa ja jatkossa 24 miljoonaa euroa. Säästötavoitteen toteutuminen on epätodennäköinen ja saattaa johtaa suurempiin kustannuksiin elämäntilanteen vaikeutuessa ja palvelutarpeen kasvaessa. 

Pidämme säästöesityksiä lyhytnäköisinä ja huonosti perusteltuina. Kehitys kohti aiemmin eduskunnassa hyväksyttyjä tavoitteita on sekä henkilöstömitoituksen että hoitotakuun osalta edennyt johdonmukaisesti ja odotusten mukaisesti. Nyt hallitus pysäyttää kehityksen ja vie hyvinvointialueilta rahat näiden tärkeiden peruspalveluiden vahvistamiseen. Hoitotakuun tiukennuksesta luopumisessa ja rahojen leikkaamisessa alueilta hallitus ottaa myös riskin EU:n Kestävän kasvun -ohjelmarahoituksen mahdollisesta takaisinperinnästä (hoitotakuun osalta 95 miljoonaa euroa). Katsomme, että hallituksen esittämistä leikkauksista on luovuttava ja satsattava peruspalveluiden kehittämiseen. Seitsemän päivän hoitotakuu sisältää myös mielenterveyden palveluihin pääsyn. Katsomme että mielenterveyden palveluita pitää edelleen vahvistaa ja luoda mielenterveystakuu, jossa koko maahan luodaan Terapiat etulinjaan -toimintamallin mukainen hoitoonpääsy mielenterveyspalveluissa. Lisäksi työttömien terveystarkastuksiin on satsattava ja otettava toimivat parhaat mallit käyttöön koko maassa niin, että terveystarkastukset myös johtavat tarpeenmukaisten palveluiden saamiseen ja uudelleen työllistymiseen, mikäli terveydelliset ongelmat ovat estäneet työllistymisen. Pidämme tärkeänä sitä, että valiokunta esittää valtiovarainvaliokunnalle hallituksen esittämän alkoholiverokevennyksen peruuttamista. 

Hallitus satsaa hoitoon pääsyyn nostamalla yksityisen lääkärivastaanoton Kela-korvausta vuonna 2024. Tähän käytetään 65 miljoonaa euroa ja tarkoitus on, että lääkärikäynnistä asiakkaalle korvataan 30 euroa. Asiantuntija-arvioiden mukaan tämä malli ei tuo vaikuttavinta terveyshyötyä ja kohdistuu helposti asiakkaille, jotka joka tapauksessa käyttäisivät yksityistä palvelua. Yksityisen sektorin lääkärikapasiteettia on tarpeellista hyödyntää hoitovelan purkamisessa ja hoitoon pääsyn nopeuttamisessa, mutta kokonaisuuden kannalta hallittavampi on malli, jossa raha ohjataan hyvinvointialueille, jotka tekevät hankinnat yksityisiltä palveluntuottajilta.  

Meille sote on sitä, että ihminen pääsee hoitoon ja tulee hoidetuksi entistä nopeammin. Palveluiden tulee parantua, hoidon jatkuvuus turvata. Hallitus edistää terveysbisnestä ideologisesti mallilla, joka ei ole kustannustehokas ja järkevä tässä julkisen soten työvoimapulassa. Esitämme, että hallituksen yksityiseen terveysbisnekseen osoittamat puolen miljardin lisäresurssit ohjataan hyvinvointialueille hoitoon pääsyyn, hyödyntäen järkevästi ja kustannustehokkaasti markkinoita apuna. Julkinen sote on isäntä, yksityinen soterenki. Veronmaksajien rahaa ei voi sysätä markkinoille tehottomasti, vaikka se ideologisista syistä sopisikin. On aika saada terveysbisnes kuriin ja suitsia markkinoita. 

Esitämme myös, että lainsäädännöllä rajattaisiin vuokratyövoiman hankintojen käyttöä ja kestoa, rajoitetaan vuokratyön kustannuksia säätämällä enimmäiskatosta, selvitetään keinoja rajoittaa voitontavoittelua sotessa, velvoitetaan yleislääkäri- ja erikoislääkäriopiskelijat harjoitteluun julkiselle riittäväksi ajaksi, lisätään sote-alan koulutusta, myös lääkärikoulutusta.  

Esitimme useita sote-järjestelmää tehostavia toimia myös hallitustunnusteluissa. Ensinnäkin monikanavarahoitusta purettaisiin asteittain. Vähennettäisiin sote-ict-kustannuksia yhteishankinnoin ja lisättäisiin datan liikkuvuutta. Ulotettaisiin hoidon vaikuttavuuden parhaat käytänteet kaikkialle. Vapautettaisiin resursseja asiakastyöhön viranomaisohjauksen ja hallintotyön tarkastelun kautta. Muutettaisiin työnjakoa ja vähennettäisiin työvoimapulaa työmarkkinaosapuolten linjauksin. Julkinen talous tulee mitoittaa niin, että ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin voidaan investoida. On väärä arvovalinta, että taloudellisen kestävyysvajeen tilkitsemiseksi hallitus on valmis lisäämään sosiaalista kestävyysvajetta. 

Hallituksen leikkaukset etuuksiin lisäävät eriarvoisuutta

Hallitus tekee kehyskaudella merkittävät leikkaukset asumistukeen, työttömyysturvaan, eräiden etuuksien indeksitarkistuksiin, toimeentulotukeen sekä kuntoutustukiin. Pidämme hallituksen leikkauslinjaa lyhytnäköisenä ja hyvin epäoikeudenmukaisena, kun samaan aikaan kohdennetaan verokevennyksiä erityisesti suurituloisille. Valitun säästöpolitiikan seurauksena toimeentuloerot kansalaisten välillä kasvavat ja eriarvoisuus yhteiskunnassa syvenee.  

Yhteistä näille leikkauksille on, että vaikutukset kasautuvat samoihin ihmisiin ja perheisiin, yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu ajoissa — eikä vieläkään kokonaan — ja kaikki esitykset ovat olleet huomattavan lyhyen aikaa lausuntokierroksella. Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt osasta sosiaaliturva- ja veromuutosten yhteisvaikutuksista muistion, jonka mukaan hallituksen esitykset kasvattavat tuloeroja ja suhteellista pienituloisuutta. Myös lasten pienituloisuusaste kasvaa. Suhteellisesti suurimmat vaikutukset kohdistuisivat opiskelijoihin ja työttömiin ansioturvan saajiin. Perhetyypeistä suhteellinen pienituloisuus kasvaa eniten nuorten aikuisten, yksinhuoltajien sekä vanhempien työikäisten yksin asuvien keskuudessa. Ikäryhmittäisessä tarkastelussa suurimmat vaikutukset kohdistuvat 18—24-vuotiaisiin. Todella huomattavia yli 10 % tulonmenetyksiä kokeviin kotitalouksiin kuuluu vajaat 3 prosenttia väestöstä. Kolmen pienituloisimman tulokymmenyksen osuus kotitalouksien yhteenlasketusta käytettävissä olevasta tulosta supistuu.  

Valiokunnan saamien selvitysten mukaan esitetyt toimenpiteet heikentävät perusturvan riittävyyttä ja kasvattavat toimeentulotuen roolia merkittävästi. Vuonna 2024 koko väestön tasolla laskennalliseen toimeentulotukeen oikeutettujen henkilöiden määrän arvioidaan kasvavan noin 25 %:lla ja laskennallisen toimeentulotuen arvioidaan lisääntyvän noin 81 %:lla sitä saavilla. Kokonaisuudessaan laskennallisten toimeentulotukimenojen arvioidaan kasvavan noin 32 %:lla vuonna 2024. 

Ensisijaisten etuuksien leikkaaminen ei ole järkevää sosiaalipolitiikkaa, etenkin jos se tarkoittaa toimeentulotuen käytön lisääntymistä ja tukiriippuvuuden syvenemistä. Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi, lyhytaikaiseksi tueksi. Tarkoitus ei ole ollut paikata pitkäaikaisesti riittämätöntä ensisijaista sosiaaliturvaa vaan auttaa tilapäisten vaikeuksien yli tai ehkäistä sellaisten syntymistä. 

Hallitus esittää leikkausta myös toimeentulotukeen kiristämällä toimeentulotuessa hyväksyttyjen asumismenojen huomioimista. Esitys vaikeuttaa monen erittäin pienillä tuloilla sinnittelevän ihmisen elämää. Toimeentulotukeen ei voi tehdä harkitsemattomia muutoksia säästötavoite edellä. Hallituksen leikkaus vaikeuttaa ihmisten elämää, syventää osattomuutta, lisää häätöjen määrää ja asunnottomuutta. 

Tunnistamme tarpeen kehittää sosiaaliturvaa ja olemme esittäneet ratkaisuksi yleisturvaa, kolmiportaista sosiaaliturvamallia, joka takaa ihmisen riittävän toimeentulon ja tarvittavat palvelut yhteen nivottuna vaihtuvissa elämäntilanteissa. Emme hyväksy hallituksen hätäisesti, ilman riittäviä vaikutusarvioita, esittämiä leikkauksia sosiaaliturvaetuuksiin. Kun leikkaukset perutaan, myös toimeentulotuen ja asumistuen tarpeen kasvu vähenee merkittävästi.