Perustelut

Sairaanhoitomaksu

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksulla rahoitetaan Kansaneläkelaitoksen maksamia lääke-, matka-, tutkimus- ja hoitokustannusten sekä lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioiden korvauksia samoin kuin kuntoutuspalveluiden kustannuksia. Sairaanhoitomaksun maksuprosenttia tarkistetaan vuosittain siten, että sairaanhoitomaksun tuotoilla ja valtion rahoitusosuudella voidaan kattaa sairaanhoitovakuutuksen kulut.

Sairaanhoitovakuutuksen kuluista valtio rahoittaa kokonaan ulkomailla asuvien sairaanhoidosta kunnille aiheutuvat kustannukset sekä sen osan EU-maihin maksettavista korvauksista, joita ei saada katettua EU-maista saatavilla sairaanhoidon korvauksilla, yhteensä arviolta noin 25 miljoonaa euroa. Muut sairaanhoitovakuutuksen etuuskulut, yhteensä noin 2 091 miljoonaa euroa, sekä sairaanhoitovakuutuksen täytäntöönpanon toimintakulut rahoitetaan puoliksi vakuutetuilta perittävillä sairaanhoitomaksuilla ja puoliksi valtion osuudella. Työnantajat eivät maksa sairaanhoitomaksua.

Vuonna 2009 toteutettavat veroperusteiden muutokset vähentävät sairaanhoitovakuutuksen tuottoja. Kun samaan aikaan etuusmenot kasvavat, ehdotetaan sairaanhoitomaksua korotettavaksi 0,04 prosenttiyksikköä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtion talousarvioesitykseen laskettu 0,03 prosenttiyksikön korotus myös riittäisi uusien laskelmien mukaan kattamaan ensi vuoden menot. Valiokunta hyväksyy tästä huolimatta hallituksen esityksessä olevan korkeamman korotuksen, koska sen avulla voidaan varautua tuleviin maksun korotuspaineisiin.

Lääkekorvaukset ovat etuuskulujen suurin yksittäinen menoerä. Lääkekorvauskulujen arvioidaan kasvavan vuonna 2009 noin 5,7 prosenttia, kun otetaan huomioon eduskunnan hyväksymän lääkkeiden viitehintajärjestelmän mukanaan tuomat säästöt. Vaikka lääkkeiden viitehintajärjestelmä tulee osaltaan leikkaamaan korvausmenojen kasvua, valiokunta pitää välttämättömänä jatkossakin etsiä keinoja lääkemenojen hillitsemiseksi. Valiokunta korostaa sairaanhoitovakuutuksen menokehityksen ennakointia ja hallintaa niin, että maksutaso voidaan pitää kohtuullisena.

Kansaneläkemaksu

Kansaneläkemaksun väliaikaisella korotuksella on rahoitettu kahta alueellista määräaikaista kokeilua, joilla yksityiset työnantajat, valtion liikelaitokset sekä kuntien ja seurakuntien työnantajat on laeissa säädetyin edellytyksin vapautettu työnantajan sosiaaliturvamaksusta. Vuonna 2003 aloitettu kokeilu koskee eräitä Lapin läänin kuntia ja eräitä saaristokuntia, vuodesta 2007 myös Pielisen Karjalan seutukunnan kuntia sekä Ilomantsin ja Rautavaaran kuntia. Vuonna 2005 aloitettu kokeilu koskee Kainuun hallintokokeilualueen kuntia. Kokeilua ei vuonna 2009 tapahtuvien kuntaliitosten vuoksi ehdoteta laajennettavaksi.

Maksuvapautuskokeilujen rahoittamiseksi jatketaan työnantajan kansaneläkemaksun väliaikaista korottamista. Voimassa olevia kansaneläkemaksuja on maksuvapautusten vuoksi korotettu 0,011 prosenttiyksikköä. Lisäksi kokeilut korottavat työnantajan sairausvakuutusmaksua ja yrittäjien ja palkansaajien päivärahamaksua, joista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Valiokunta piti sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksesta antamassaan mietinnössä (StVM 22/2005 vp, s. 4/I) vakuutusperiaatteen kannalta ongelmallisena maksujen porrastamista alueellisilla tai muilla rahoituksen tavoitteisiin liittymättömillä perusteilla. Valiokunta on myös korostanut, että jatkossa on pyrittävä arvioimaan näiden kokeilujen vaikutuksia sekä kyseisten alueiden että rahoittajana toimivan muun Suomen työllisyyteen (StVM 34/2004 vp). Valiokunnan käsityksen mukaan maksuvapautusten rahoitus tulisi järjestää kokonaisuutena uudelleen vastaamaan paremmin kokeilujen tarkoitusta, mikäli kokeilujen jatkamista pidetään edelleen tarpeellisena.