Perustelut

Yleistä

Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston peruslinjaukseen talouspolitiikan koordinaation vahvistamisesta esittäen kuitenkin jäljempänä muutamia yksityiskohtia koskevia huomautuksia.

Taustaa

Eurooppa-neuvostossa päätettiin 25.3.2010 pyytää Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa perustamaan yhteistyössä komission kanssa jäsenvaltioiden, kiertävän puheenjohtajavaltion ja Euroopan keskuspankin edustajista koostuva työryhmä, joka esittää neuvostolle vuoden loppuun mennessä talouskriisien ratkaisemisvalmiuden sekä budjettikurin parantamista koskevan tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja tutkii kaikki vaihtoehdot säädöskehyksen vahvistamiseksi. Päätöksen taustalla oli Eurooppa-neuvoston pääkysymykseksi noussut Kreikan valtiontalouden uskottavuusvaje ja sen vaikutukset euroalueen ja unionin talouksiin.

Kreikan talouskriisin toteuduttua euroryhmän valtion- ja hallitusten päämiehet kokoontuivat 7.5.2010 ja ECOFIN-neuvosto 9.5.2010. Kokouksissa päätettiin mittavista rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseen tähtäävistä toimenpiteistä.

Euroopan komission tiedonanto talouspolitiikan koordinoinnin tehostamisesta annettiin 12.5.2010. Asiakirjan naseva esitystapa kuvastaa sen syntyyn vaikuttanutta kriisitunnelmaa.

Työn tavoitteet

Komission tiedonannon sekä maaliskuun Eurooppa-neuvoston toimeksiannon keskeisenä sisältönä on se, että Lissabonin sopimuksen 126 artiklassa ja pöytäkirjassa nro 12 määriteltyjä, liiallisia alijäämiä koskevia sääntöjä aletaan noudattaa. Samat määräykset sisältyivät aikaisemmin Maastrichtin sopimukseen sekä kasvu- ja vakaussopimukseen. Sopimusten määräyksiä talousarvioiden kurinalaisuudesta on useissa jäsenvaltioissa jätetty noudattamatta usean vuoden ajan. Euroopan komissio sekä unionin neuvosto ovat viime vuosina reagoineet tehottomasti jäsenvaltioiden sopimusten sallimaa suurempiin alijäämiin. Kun välinpitämättömyys säännöistä johti keväällä 2010 kriisiin, tavoitteeksi otettiin siten voimassa olevien sopimusmääräysten noudattamisen tehostaminen. Suuri valiokunta toteaa, että kriisitilanteessa tapahtuvaa kurssinmuutosta tulee arvioida myös päätettä-vien toimenpiteiden suhteellisuuden kannalta siten, että ei luoda esimerkiksi yksittäisille jäsenvaltioille haitallista taloussääntöjen kaavamaisuutta ja joustamattomuutta.

Komission tiedonannon sekä puheenjohtaja van Rompuyn työryhmän välittömänä tavoitteena on löytää ratkaisu yhteisvaluutta euroa ja unionin talouskehitystä uhkaavaan akuuttiin epävakauteen ja markkinoiden luottamuspulaan. Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmään liittyvästä odotusten ja mahdollisuuksien epäsuhdan riskistä. Tällä tarkoitetaan sitä, että Eurooppa-neuvostossa kokoontuneet valtion- ja hallitusten päämiehet aika ajoin sopivat julkilausuman tasolla poliittisista tavoitteista, joiden muuntaminen sitoviksi päätöksiksi ei onnistukaan, kun sektorineuvostossa on päätettävä yksityiskohdista. Vallitsevassa taloustilanteessa näkyvä epäonnistuminen talouspoliittisessa pääteöksenteossa loisi uutta epävakautta markkinoilla. Valiokunta katsoo siksi yleishuomautuksena, että valtioneuvoston on kunkin päätettävän toimen osalta kiinnitettävä erityistä huomiota toimenpiteen toteuttamisen ja aikataulun realistisuuteen.

Komission tiedonannon sekä puheenjohtaja van Rompuyn työryhmän tavoitteena on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen talous- ja rahapolitiikkaa koskevan VIII osaston määräysten soveltamisen tehostaminen. Osastossa on määräykset unionin jäsenvaltioiden velvollisuudesta talouspolitiikan yhteensovittamiseen ja liiallisten alijäämien välttämiseen sekä myös määräykset velvoitteisiin liittyvistä unionin sanktioista. Valiokunta muistuttaa, että vasta puoli vuotta voimassa olleen Lissabonin sopimuksen määräykset luovat talouspolitiikan koordinaation tehostamiselle pakottavat rajat. Sopimusmääräysten muuttaminen on vaikea ja pitkä prosessi, ja unionin toimintakyky ei saa niiden viipymisen vuoksi vaarantua.

Talousarvioiden koordinaatio

Valtiovarainvaliokunta tukee lausunnossaan sitä, että komissio tarkastelee kansallisten budjettien lähtökohtia mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Valtioneuvoston 3.6.2010 päivätyssä jatkokirjelmässä valtioneuvosto tukee myös neuvostossa tehtävää työtä budjettipolitiikkojen koordinoimiseksi. Valtioneuvoston 20.5.2010 päivätyssä selvityksessä taas sanotaan, että komission ehdotuksen mukaan neuvosto arvioisi ja antaisi ohjausta, kun kansalliset budjettipäätökset ovat vielä valmistelussa kansallisella tasolla. Suuri valiokunta toteaa, että kaikissa jäsenval- tioissa kansalliseen talousarvioprosessiin kohdistuu erilaista epämuodollista vaikuttamista. Suunnitellut EU:n toimielinten viestit on nekin ymmärettävä epämuodolliseksi vaikuttamiseksi. Toisin kuin esimerkiksi markkinavoimien signaalit, EU:n toimielinten viestit olisivat oikeudellisen ja poliittisen sääntelyn alaisia. Valiokunta huomauttaa kuitenkin, että uusi Euroopan tason koordinaatio luo paineita myös kotimaisen budjettivalmistelun läpinäkyvyyden kehittämiseen.

On syytä kyseenalaistaa, miten pitkälle budjettipolitiikkoja voidaan ja pitää koordinoida. Jäsenvaltiot ovat elinkeinorakenteeltaan hyvin erilaisia, mikä tarkoittaa myös sitä, että talousarvioiden valmistelussa pitää ottaa huomioon eri asioita. Myös veropolitiikat eroavat toisistaan (esim. Viron tasaverojärjestelmä ja Suomen progressiolle rakentuva järjestelmä). Julkista- louksien alijäämiä ja niiden tasapainottamista on tarkasteltava kokonaisuuksina suhdannekierron puitteissa ottaen huomioon, että jäsenvaltiot voivat olla myös hyvin erilaisessa suhdannevaiheessa talouspoliittisesta yhteistyöstä huolimatta. Tätä osoittaa esimerkiksi se, että Portugalin, Espanjan ja Unkarin tilanne on hyvin erilainen kuin esimerkiksi Puolan tai Ruotsin.

Monivuotiset budjettikehykset

Valtiovarainvaliokunta asettuu lausunnossaan tukemaan ajatusta siitä, että EU:n neuvostossa käsitellyistä kansallisista monivuotisista budjettikehyksistä tulisi tehdä sitovia. Suuri valiokunta huomauttaa, että tämä olisi sekä talouspoliittisesti että oikeudellisesti huomattava muutos nykytilaan, jossa valtioneuvosto antaa vuosittain eduskunnan käsiteltäväksi selonteon valtionta-louden kehyksistä seuraaville neljälle vuodelle. Tähän selontekoon eduskunta vastaa lyhyellä kirjelmällä käsiteltyään valtiovarainvaliokunnan mietinnön. Erikoisvaliokunnille varataan ennen mietinnön laatimista tilaisuus ottaa kantaa valtioneuvoston selonteon sisältöön omalla toimialallaan. Valtioneuvoston päätös valtiontalouden kehyksistä on tosiasiallisesti merkittävä, se ei kuitenkaan oikeudellisesti sido eduskuntaa sen päättäessä valtion vuotuisesta talousarviosta.

Monivuotisten kehysten oikeudellinen sitovuus merkitsisi sellaista muutosta talousarvion hyväksymismenettelyyn, jota on syytä arvioida myös perustuslain kannalta.

Sanktiot

Talousvaliokunta huomauttaa perustellusti, että nyt käsiteltävinä olevilla talouspolitiikan koordinaation toimilla on tarkoitus paikata markkinoiden aikaisempaa epäonnistumista mm. Kreikan lainojen riskiluokituksessa ja korkohinnoittelussa. Kreikan esimerkki osoitti myös selvästi, että jo kriisiytyneessä taloudessa markkinoiden asettamat pakotteet ovat vaikutuksiltaan moninkertaiset verrattuna unionin sanktiomahdollisuuksiin. Unionin asettamilla pakotteilla on merkitystä vain ennakoivan koordinaation ja valvonnan tehosteena — kriisissä olevalle jäsenvaltiolle ei ole realistista asettaa lisäpakotteita.

Valtiovarainvaliokunta ja talousvaliokunta kannattavat lausunnoissaan automaattisesti laukeavia sanktioita. Pakotteiden automatiikkaa puoltaa suuren valiokunnankin mielestä se, että unionin neuvosto on eri yhteyksissä osoittautunut kyvyttömäksi soveltamaan sanktioita varsinkin suurten jäsenvaltioiden ollessa kyseessä. Suuri valiokunta huomauttaa kuitenkin, että sanktioiden käytön seurauksia ei ole vielä kaikilta osin selvitetty. On pidettävä huolta siitä, että ei esimerkiksi jouduta ristiriitaan unionin sektoripolitiikkojen tavoitteiden kanssa tai vaaranneta esimerkiksi Eurooppa 2020 -strategiaan olennaisena osana kuuluvaa köyhyyden vähentämisen tavoitetta.

Komission tehtävät

Komission ottaessa lisävastuuta jäsenvaltioiden talouspolitiikan koordinaatiosta ja valvonnasta sen mielipiteillä tulee olemaan välitöntä vaikutusta markkinoilla. Komissiosta tulee markkinoiden kannalta uusi tiedon ja analyysien lähde aikaisempien rinnalle. Talousvaliokunnan tavoin suuri valiokunta muistuttaa, että tämä asettaa suuria haasteita komission asiantuntemukselle ja myös tekniselle suorituskyvylle, kun komission odotetaan arvioivan 27:n talouksiltaan ja mm. verotusjärjestelmiltään hyvin erilaisen jäsenvaltion budjettikehyksiä jatkuvasti ja reaaliajassa.