Perustelut

Suuri valiokunta on saanut lausunnot Prümin sopimuksesta lakivaliokunnalta ja hallintovaliokunnalta. Molempien valiokuntien lausunnot sisältävät kriittisiä huomioita muun muassa sopimuksen ja sopimusmääräysten suhteesta kansalliseen lainsäädäntöömme ja Suomen yleiseen EU-politiikkaan. Sopimukseen liittymisen lisäarvoa suhteessa poikkeukselliseen menettelyyn ja sopimukseen sisältyviin ongelmakohtiin on pohdittu erikoisvaliokuntien lausunnoissa huolella, kuitenkin vastakkaisiin tuloksiin päätyen.

Prümin sopimuksen sisältö kuuluu pääosin hallintovaliokunnan toimialaan. Hallintovaliokunta on lausunnossaan todennut, että Suomen näkökulmasta sopimuksen lisäarvo on ennen kaikkea lainvalvontaviranomaisten välisen tietojenvaihdon tehostumisessa ja siitä koituvassa rikostutkinnallisessa hyödyssä. Rajat ylittävissä yhteisissä operaatioissa sopimuksen merkitys Suomelle olisi käytännössä vähäinen. Suuri valiokunta pitää hallintovaliokunnan lausunnossa esitettyä arviota sopimuksen mukanaan tuomasta lisäarvosta sopimusvaltioiden viranomaisten välisen yhteistyön tehostumisena perusteltuna.

Yleisen toimenkuvansa perusteella suuri valiokunta kiinnittää tässä lausunnossaan erityistä huomiota Prümin sopimuksen suhteeseen Suomen EU-politiikan yleisempiin linjauksiin.

Prümin sopimus on valmisteltu hallitustenvälisesti seitsemän sopimuksen allekirjoittaneen valtion toimesta EU:n yhteistyön ulkopuolella. Valtioneuvosto toteaa kirjelmässään, että Prümin sopimusta ei ole valmisteltu tiiviimmän yhteistyön säännösten mukaisesti. Suomen pitkäaikaisena EU-politiikan linjana on ollut toimia unionissa aktiivisesti yhteisten tavoitteiden eteenpäin viemiseksi. Valtioneuvoston kantana on ollut, että vasta jos yhteistyö ei muutoin etene, voidaan harkita tiiviimpää yhteistyötä. Valtioneuvosto on viimeksi selonteossaan perustuslakisopimuksesta (VNS 6/2005 vp) todennut, että unionia pitää pyrkiä kehittämään mahdollisimman yhtenäisenä. Tämä lähtökohta ei estä jäsenvaltioiden tiiviimpää yhteistyötä unionissa, mutta on olennaista, että tiiviimpää yhteistyötä harjoitetaan perussopimusten tarjoamissa puitteissa käyttämällä unionin perusrakenteita ja päätöksentekomenettelyjä ja että se on avointa kaikille unionin jäsenvaltioille. Suuri valiokunta on aiemmissa lausunnoissaan ja viimeksi tänä keväänä (SuVL 2/2006 vp) antanut tukensa valtioneuvoston linjauksille.

Valtioneuvosto on nostanut vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen vahvistamisen yhdeksi prioriteetikseen Suomen tulevan puheenjohtajuuskauden aikana. Vuonna 2004 hyväksytyn Haagin ohjelman välitarkastelu osuu puheenjohtajuuskaudellemme ja antaa meille mahdollisuuden edistää tavoitteitamme ja vahvistaa alan tavoitteiden asettelua niin sanotun "Tampereen hengen" mukaisesti. Haagin ohjelma sisältää myös osittain samoja yhteistyön muotoja kuin Prümin sopimus. Valtioneuvosto on pitänyt unionisopimuksen 42 artiklan mahdollistamaa päätöstä siirtää poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskeva päätöksenteko EY:n perustamissopimuksen alaan yhtenä keinona tehostaa alan toimintaa. Kesäkuun 2006 Eurooppa-neuvosto antoikin Suomelle toimeksiannon tarkastella mahdollisuuksia parantaa päätöksentekoa ja toimintaa nykyisten perussopimusten pohjalta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla.

Prümin sopimukseen liittyminen aiheuttaa todennäköisesti useita muutoksia kansalliseen lainsäädäntöömme. Siihen sisältyy selvitettäviä kysymyksiä tietojen keräämiseen ja tietosuojaan liittyen. Sopimuksessa on lisäksi määräyksiä, joilla on yhtymäkohtia valtion täysivaltaisuuteen liittyviin kysymyksiin. Suuri valiokunta katsoo lakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan tavoin, että näihin kysymyksiin on syytä paneutua huolella hallituksen esityksen valmistelun yhteydessä ja niitä on arvioitava huolellisesti perustuslain näkökulmasta.

Suuri valiokunta pitää lakivaliokunnan tavoin epäkohtana sopimuksen mukanaan tuomia erillisiä toimielimiä (ministerikomitea, työryhmä) ja omaa päätöksentekomenettelyä. Sopimus ja sen alainen yhteistyö eivät myöskään kuulu Euroopan parlamentin valvontavallan tai yhteisöjen tuomioistuimen toimivallan alaan. Kansallisessa menettelyssä on Suomen Euroopan unionia varten omaksuman asioiden valmistelujärjestelmän kannalta tärkeää, että eduskunnan perustuslain 96 ja 97 §:n mukaiset vaikutusmahdollisuudet Prümin sopimuksen perusteella tehtäviin eduskunnan toimivaltaan kuuluviin päätöksiin tai muutoin eduskunnan myötävaikuttamista edellyttäviin asioihin taataan asianmukaisesti.

Suuri valiokunta voi lakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan lausuntojen sekä saamansa selvityksen pohjalta periaatteessa hyväksyä Suomen liittymisen Prümin sopimukseen. Valiokunta viittaa kuitenkin edellä esittämiinsä huomautuksiin sopimuksen suhteesta alan EU-yhteistyöhön ja Haagin ohjelmaan ja painottaa, että käytännön poliisiyhteistyön tarpeista johtuva liittyminen ei yksittäistapauksena merkitse yleistä suunnanmuutosta EU-politiikassamme. Suuri valiokunta korostaa, että EU-puheenjohtajuuskauden aikana Suomen tulee keskittyä valtioneuvoston — eduskunnassakin hyväksi todettujen — linjausten mukaisesti Haagin ohjelman välitarkastelun hoitamiseen ja unionin päätösten eteenpäin viemiseen menestyksekkäästi. Lisäksi suuri valiokunta edellyttää, että sopimukseen liittymisen jälkeen valtioneuvosto pyrkii yhteistyössä komission kanssa aktiivisesti edistämään sopimuksen kattamien asioiden sisällyttämistä osaksi unionin lainsäädäntöä.