Ehdotuksen tausta ja tavoitteet
Ehdotusten tarkoituksena on mahdollistaa se, että huoneistotietojärjestelmästä siirretään positiiviseen luottotietorekisteriin taloyhtiöiden osakaskohtaisia luottovastuita koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä luonnollisen henkilön luottokelpoisuuden arviointia varten. Ehdotuksilla pyritään torjumaan luonnollisten henkilöiden ylivelkaantumista täydentämällä voimassa olevan lain mukaista positiivisen luottotietorekisterin tietosisältöä niin, että asuntoluottoja ja asuntovakuudellisia kuluttajaluottoja myöntävillä luotonantajilla olisi paremmat mahdollisuudet huomioida taloyhtiöiden kautta tapahtuva kotitalouksien velkaantuminen luottoa myönnettäessä. Ehdotuksen tavoitteena on myös edistää luotettavien luottomarkkinoita kuvaavien tietojen saatavuutta rahoitusvakauden ja luottomarkkinoiden seurannassa ja valvonnassa.
Verohallinnon Tulorekisteriyksikön ylläpitämä positiivinen luottotietorekisteri perustettiin 1.8.2022 voimaan tulleella positiivisesta luottotietorekisteristä annetulla lailla, ja se otettiin kuluttajaluottojen osalta käyttöön 1.4.2024. Huoneistotietojärjestelmän kehitysvaihe ei kuitenkaan mahdollistanut taloyhtiölainojen osakaskohtaisia luottovastuita koskevien tietojen huomioimista positiivisen luottotietorekisterin perustamista koskevassa lakiehdotuksessa. Talousvaliokunta on positiivista luottotietorekisteriä koskevassa mietinnössään (TaVM 17/2022 vp — HE 22/2022 vp) kiirehtinyt osakaskohtaisten taloyhtiölainojen sisällyttämistä positiiviseen luottotietorekisteriin.
Lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetaan, että positiivisesta luottotietorekisteristä annettuun lakiin lisättäisiin luotonantajia koskeva velvollisuus tunnistaa luonnollinen henkilö ennen tietojen hakemista rekisteristä. Ehdotuksen tarkoituksena on vähentää riskiä siitä, että tietoja käytetään väärin. Lakiin ehdotetaan myös täsmennyksiä, joilla huomioidaan viimeaikainen henkilötietojen suojaa koskeva EU:n tuomioistuimen tulkintakäytäntö.
Perustuslakivaliokunta on antanut esityksestä lausunnon PeVL 24/2025 vp, jonka mukaan lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan, että laki positiivisesta luottotietorekisteristä on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (PeVL 28/2022 vp), ja hallituksen esityksen perusteluissa kuvatut seikat huomioon ottaen nyt ehdotetuille muutoksille on vastaavan kaltaisia hyväksyttäviä perusteita kuin positiivisesta luottotietorekisteristä annetulle laille yleensäkin. Perustuslakivaliokunta toteaa, että talousvaliokunnan on kuitenkin syytä vielä varmistua sääntelyn yhteensopivuudesta EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa.
Talousvaliokunta on saanut asiassa myös lakivaliokunnan lausunnon LaVL 6/2025 vp. Lakivaliokunta pitää ylivelkaantumisen torjunnan kannalta tärkeänä ja kannatettavana ehdotusta siitä, että positiiviseen luottotietorekisteriin talletetaan tiedot taloyhtiölainoihin liittyvistä osakaskohtaisista luottovastuista. Talousvaliokunta käsittelee tässä mietinnössä keskeisiä lausunnossa esiin nostettuja seikkoja ja viittaa muilta osin mainittuun lausuntoon. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Keskeisten ehdotusten arviointia
Yleistä
Positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain tarkoituksena on torjua ylivelkaantumista varmistamalla luotettavien luottotietojen saatavuus erityisesti luotonantotilanteessa luottokelpoisuuden arviointia varten ja parantamalla luonnollisten henkilöiden mahdollisuuksia hallita omaa talouttaan. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää luotettavien luottomarkkinoita kuvaavien tietojen saatavuutta rahoitusvakauden ja luottomarkkinoiden seurannassa ja valvonnassa.
Hallituksen esityksen mukaan kotitalouksien veloista noin kolme neljäsosaa liittyy asumiseen, ja näistä veloista merkittävä osuus on taloyhtiölainoja. Vuoden 2023 lopussa kotitalouksien maksettavana oli asuntoyhteisölainoja noin 23 miljardia euroa. Vaikka taloyhtiölainat ovat muodollisesti asunto-osakeyhtiöiden velkaa, kotitaloudet pääosin vastaavat niiden takaisinmaksusta. Takaisinmaksuun tarvittavat varat kerätään osakkeenomistajilta pääomavastikkeina, jolloin osakkaat vastaavat välillisesti asunto-osakeyhtiön velasta. Taloyhtiölainoilla rahoitetaan sekä perusparannushankkeita että asuntojen uudistuotantoa. Hallituksen esityksen mukaan yhtiölainalla on voitu rahoittaa jopa 70—80 prosenttia uuden asunnon velattomasta hinnasta. Asumisen rahoituksen keskittyminen yhä suuremmassa määrin taloyhtiölainoihin voi myös vaikuttaa riskien jakautumiseen taloyhtiön osakkaiden välillä, koska taloyhtiön osakkaat vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti taloyhtiön veloista.
Talousvaliokunta pitää perusteltuna luonnollisen henkilön vastuulla olevien taloyhtiölainojen osakaskohtaisia luottovastuita koskevien tietojen sisällyttämistä positiiviseen luottotietorekisteriin. Valiokunta katsoo, että ehdotettu sääntely parantaa luonnollisten henkilöiden mahdollisuuksia hallita omaa talouttaan, edistää luotettavien luottotietojen saatavuutta luottokelpoisuuden arviointia varten luotonantotilanteessa sekä varmistaa asuntovelallisten yhdenvertaisen kohtelun riippumatta siitä, minkä tyyppistä velkaa kullakin asuntovelallisella on.
Talousvaliokunta viittaa saamiinsa asiantuntijalausuntoihin ja kiinnittää huomiota seuraaviin kysymyksiin:
Huoneistojärjestelmän tietosisältö ja positiiviseen luottotietorekisteriin siirrettävät tiedot
Hallituksen esityksen mukaan huoneistotietojärjestelmästä siirretään positiiviseen luottotietorekisteriin taloyhtiöiden osakaskohtaisia luottovastuita koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä luonnollisen henkilön luottokelpoisuuden arviointia varten. Ehdotetussa positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 13 a §:ssä säädetään yksityiskohtaisesti, mitä tietoja huoneistotietojärjestelmästä siirretään positiiviseen luottotietorekisteriin. Ehdotuksen mukaan positiiviseen luottotietorekisteriin siirretään 13 a §:ssä tarkoitetut tiedot osakaskohtaisesta luottovastuusta aina, kun kyse on taloyhtiön ottamasta lainasta, joka jakautuu hallintakohteen omistajille ja jonka maksu tapahtuu osakeryhmille kohdistetun pääomavastikkeen muodossa. Tiedonsiirron kannalta ratkaiseva kriteeri olisi siten mahdollinen pääomavastike, eikä se, mitä tarkoitusta varten taloyhtiö on ottanut lainan. Tieto siirrettäisiin vain sellaisen osakkaan osalta, joka maksaa osakaskohtaista lainaosuuttaan taloyhtiölainasta pääomavastikkeena.
Lakivaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota huoneistotietojärjestelmästä annetun lain ja positiivisesta luottotietojärjestelmästä annetun lain terminologisiin ja lakien systematiikkaan liittyviin eroavuuksiin ja pitää tärkeänä varmistua siitä, että huoneistotietojärjestelmä sisältää positiivisen luottotietorekisterin ylläpitämiseksi ja tarkoituksen toteuttamiseksi tarvittavat tiedot. Näin ollen on olennaista, että huoneistotietojärjestelmä sisältää tiedot niistä taloyhtiölainoista, jotka on jyvitetty pääomavastikkeina osakkaiden maksettaviksi. Lakivaliokunta esittää, että talousvaliokunta vielä arvioi, onko huoneistotietojärjestelmästä annetun lain nykyinen sääntely riittävän selkeää edellä mainitun toteuttamiseksi vai tulisiko sääntelyä täsmentää.
Talousvaliokunta toteaa, että nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä ei ehdoteta muutettavaksi huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 13 a §:ää, jossa säädetään laissa tarkoitettuun hallintakohderekisteriin tallennettavista taloudellisista tiedoista. Laki huoneistotietojärjestelmästä on maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lainsäädäntöä, ja sillä on myös muita käyttötarkoituksia kuin nyt ehdotettu tietojen välittäminen positiiviseen luottotietorekisteriin. Valiokunta viittaa oikeusministeriön 10.9.2025 päivättyyn vastineeseen, jonka mukaan huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 13 a §:n tarkoituksena on, että huoneistotietojärjestelmään ilmoitetaan kaikki sellaiset lainat, joiden ensisijainen vastuu kohdistetaan osakeryhmille. Saamansa selvityksen perusteella talousvaliokunta yhtyy oikeusministeriön vastineessa esitettyyn näkemykseen ja katsoo, että huoneistotietojärjestelmään kytkeytyvää ilmoitusvelvollisuutta koskevia säännöksiä ei ole tarpeen täsmentää nyt käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Talousvaliokunta kuitenkin huomauttaa, että järjestelmän toimivuutta tulee seurata ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, jos sääntelyn täsmennystarpeita tältä osin ilmenee.
Taloyhtiölainojen osakaskohtaisten luottovastuita koskevien tietojen päivittyminen positiiviseen luottotietorekisteriin
Viive tietojen päivittymisessä positiiviseen luottotietorekisteriin.
Lakivaliokunnan ja useiden asiantuntijalausuntojen tavoin talousvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että taloyhtiöiden osakaskohtaisia luottovastuita koskevat tiedot päivittyvät positiiviseen luottotietorekisteriin hitaammalla syklillä kuin kuluttaja- ja asuntoluottojen lyhennystiedot, jotka päivitetään positiiviseen luottotietorekisteriin lähtökohtaisesti reaaliajassa. Tämä johtuu siitä, että huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 17 a §:n mukaan asunto-osakeyhtiöiden on päivitettävä tiedot huoneistotietojärjestelmään vähintään kerran vuodessa ja esimerkiksi silloin, kun osakeryhmän omistaja tekee maksuohjelmasta poikkeavan maksusuorituksen.
Lakivaliokunnan lausunnossa ja useissa asiantuntijalausunnoissa kiinnitetään erityistä huomiota tietojen päivittymisen viiveisiin asunto-osakkeiden omistuksenvaihdoksissa, joissa tieto osakkeenomistajan taloyhtiölainan luottovastuun päättymisestä voi saapua positiiviseen luottotietorekisteriin jopa kuukausien viiveellä. Tämä puolestaan johtuu siitä, että osakehuoneiston omistajan vaihtuessa tiedot poistuvat luovuttajan tiedoista huoneistotietojärjestelmässä vasta, kun luovutuksen saaja on hakenut omistuksensa rekisteröintiä, ja huoneistotietojärjestelmää hallinnoiva ja ylläpitävä Maanmittauslaitos on käsitellyt ja ratkaissut hakemuksen. Hallituksen esityksen mukaan hakemusten käsittelyaika on tällä hetkellä keskimäärin kaksi kuukautta.
Talousvaliokunta toteaa, että viiveellä voi olla merkitystä esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa luonnollisen henkilön on tarpeen hakea henkilökohtaista luottoa, mutta asunto-osakkeiden myynnin seurauksena poistuneet luottovastuut eivät ole vielä poistuneet positiivisesta luottotietorekisteristä. Valionkunta yhtyy lakivaliokunnan lausunnossa ja useissa asiantuntijalausunnoissa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan luonnollisen henkilön oikeusturvan kannalta on keskeistä, että viiveiden vaikutukset saadaan mahdollisimman vähäisiksi.
Oikeusministeriön vastineessa todetaan, että hallituksen esitystä koskevien valiokuntakuulemisten jälkeen viranomaisten kesken on tarkasteltu taloyhtiöiden osakaskohtaisten luottovastuiden rekisteröintiin liittyvien viiveiden vaikutuksia ja mahdollisuuksia vähentää viiveistä aiheutuvia haittoja. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan huoneistotietojärjestelmästä olisi teknisesti mahdollista siirtää positiiviseen luottotietorekisteriin tieto vireillä olevasta osakkeiden saantoa koskevasta kirjaamisasiasta pian hakemuksen vireille tulon jälkeen. Näin luotonantajalle voitaisiin luovuttaa luottotietoraportilla tieto, josta ilmenisi tulossa oleva osakkeiden omistuksen muutos. Tämä edellyttäisi täsmennyksiä hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen (laki positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain muuttamisesta) 13 a §:ään ja 22 §:n 3 momenttiin.
Talousvaliokunta pitää oikeusministeriön vastineessa esitettyjä muutosehdotuksia kannatettavina. Valiokunnan näkemyksen mukaan positiiviseen luottotietorekisteriin ilmoitettava tieto vireillä olevasta osakkeiden saantoa koskevasta kirjaamisasiasta hakemuksen vireille tulon jälkeen viestii luotonantajalle osakkeiden omistuksen muutoksesta ja vähentää selvästi viiveiden mahdollisia haitallisia vaikutuksia rekisteröidyn luonnollisen henkilön näkökulmasta. Muutosehdotuksia perustellaan tarkemmin hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa.
Luottovastuun kokonaismäärän nimellisvaluutta.
Oikeusministeriön vastineessa positiivisen luottotietorekisteriä koskevaan sääntelyyn ehdotetaan täsmennyksiä, joiden mukaan rekisteriin talletettaisiin ja siitä luovutettaisiin osakeryhmään kohdistuvan luottovastuun kokonaismäärän ohella myös tieto rahamäärien nimellisvaluutasta, jossa ne on ilmoitettu. Tämä on tarpeen, koska luottovastuun kokonaismäärä voidaan ilmoittaa myös muuna valuuttana kuin euroina. Ehdotus edellyttää täsmennyksiä 1. lakiehdotuksen (laki positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain muuttamisesta) 13 a §:ään ja 22 §:n 3 momenttiin. Talousvaliokunta pitää ehdotettuja täsmennyksiä välttämättöminä positiivisen luottotietorekisterin tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi. Muutosehdotuksia perustellaan tarkemmin hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa.
Luotonantajille luovutettavat tiedot
Luotonantajille luovutettavista tiedoista säädetään positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 §:ssä. Pykälässä säädetään tyhjentävästi, mitä tietoja luotonantajille voidaan luovuttaa. Näin ollen rekisterinpitäjä ei voi harkintansa perusteella lisätä luottotietoraportille ylimääräisiä tietoja. Luottotietoraportilla luovutetaan pääosin numerotietoa, eivätkä luotonantajat saa esimerkiksi muiden luottoa myöntäneiden luotonantajien yksilöintietoja. Myönnetyn luoton käyttötarkoitus ilmaistaan yleisellä tasolla, jotta kuluttajan tavoista ja mieltymyksistä ei anneta tarpeettoman yksityiskohtaista tietoa.
Muutamassa asiantuntijalausunnossa ehdotetaan, että luottotietorekisteriotteella luovutettaisiin luotonantajalle myös niiden taloyhtiöiden tunnistetiedot (Y-tunnus), joiden lainaosuuksia on luotonhakijan vastuulla. Asiantuntijalausuntojen mukaan taloyhtiöiden tunnistetiedot olisivat tarpeen erityisesti asunnonvaihtotilanteissa, joissa luotonhakijalla on entuudestaan vastuullaan yhtiölainaosuuksia sekä mahdollisesti myös henkilökohtaisia asuntoluottoja, joita on tarkoitus maksaa pois uuden luoton myöntämisen yhteydessä.
Oikeusministeriön vastineessa pidetään tärkeänä pitäytyä hallituksen esityksen linjauksessa, jonka mukaan luottotietoraportilla näkyvät tiedot eivät sisällä taloyhtiöiden Y-tunnuksia. Näin halutaan varmistaa, ettei luotonhakijaa tai velallista koskevia tietoja päädy tarpeettomasti sellaisille tahoille, jotka eivät ole niihin oikeutettuja. Positiivinen luottotietorekisteri ei ole taloyhtiön ottamia lainoja koskevien tietojen lähderekisteri, eikä sen tarkoituksena ole tarjota yksityiskohtaisia tietoja kaikkiin luotonantotilanteisiin.
Oikeusministeriön vastineessa korostetaan, että luotonantajille annettavalla luottotietoraportilla on tarkoitus luovuttaa luotonantajille ainoastaan taloyhtiölainojen osakaskohtaisia luottovastuita koskevia tietoja siltä osin kuin niitä pidetään välttämättöminä luonnollisen henkilön luottokelpoisuuden arviointia varten. Tämä rekisterin ensisijainen käyttötarkoitus huomioiden positiivisen luottotietorekisterin tietosisältö on hallituksen esityksessä pyritty rakentamaan niin, että sekä yksityiselämän suojaa koskevat vaatimukset että luotonantajan tarpeet otetaan mahdollisimman tasapainoisesti huomioon. Talousvaliokunta pitää tästä näkökulmasta perusteltuna hallituksen esityksen linjausta, jonka mukaan taloyhtiöiden tunnistetietoja ei luovuteta luotonantajille. Myös lakivaliokunta ja Tietosuojavaltuutetun toimisto pitävät ehdotettua ratkaisua kannatettavana rekisterin käyttötarkoituksen, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisen henkilötietojen käsittelyn minimointiperiaatteen ja rekisteröidyn oikeusturvan kannalta.
Henkilötietojen suojaa koskevat vaatimukset
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan, että perustuslakivaliokunnalla ei ole huomautettavaa nyt ehdotetusta sääntelystä perustuslain kannalta, mutta talousvaliokunnan on kuitenkin syytä vielä varmistua sääntelyn yhteensopivuudesta EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa. Tietosuojavaltuutetun toimisto ei myöskään esitä muutoksia ehdotettuun sääntelyyn. Sen lausunnossa kuitenkin kiinnitetään huomiota EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettuun henkilötietojen käsittelyn minimointiperiaatteeseen, joka edellyttää, että käsiteltävät henkilötiedot rajoitetaan siihen, mikä on tarpeellista suhteessa niihin tarkoituksiin, joita varten tietoja käsitellään. Tietosuojavaltuutetun toimiston näkemyksen mukaan positiivisesta luottotietorekisteristä annettua lakia olisi tarpeen arvioida kokonaisuutena uudelleen henkilötietojen käsittelyn minimointiperiaatteen näkökulmasta.
Oikeusministeriön vastineessa todetaan, että positiivista luottotietorekisteriä koskevan lainsäädännön valmistelun yhteydessä on alusta asti huomioitu sääntelyn yhteensopivuus EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa. Lisäksi luottotietolaki (527/2007) on yhtenäistetty yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimusten kanssa, ja positiiviseen luottotietorekisterijärjestelmään sovelletaan myös eräitä luottotietolain säännöksiä. Nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä on lisäksi huomioitu EU:n tuomioistuimen yleiseen tietosuoja-asetukseen liittyvä viimeaikainen oikeuskäytäntö, joka koskee käsiteltävien tietojen mahdollista arkaluonteisuutta sekä käyttötarkoitussidonnaisuuden vaatimusta.
Hallituksen esitystä valmisteltaessa on arvioitu voimassa olevan positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain mukaisten suojatoimien riittävyyttä rekisteröidyn henkilötietojen suojan ja oikeuksien turvaamiseksi. Arvioinnin perusteella on päädytty siihen lopputulokseen, että lain mukaisia suojatoimia ja muusta lainsäädännöstä seuraavia vaatimuksia on pidettävä pääosin riittävinä. Lakiin ehdotetaan kuitenkin lisättäväksi uusi 23 a §, jossa säädettäisiin luottotietoraportin hankkijoille velvollisuus ennen tietojen hankkimista tunnistaa luotonhakija, takaaja ja vierasvelkapantinantaja sekä velallinen, joka hakee muutosta luottosopimukseen. Talousvaliokunta toteaa, että kyseessä on henkilötietojen suojaa vahvistava suojatoimi, jonka tarkoituksena on vähentää luottotietojen ja henkilötunnusten väärinkäyttöriskiä.
Hallituksen esitystä valmisteltaessa kiinnitettiin huomioita myös EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiseen käyttötarkoitussidonnaisuuden vaatimukseen. Ehdotusta tietojen siirtämisestä huoneistotietojärjestelmästä positiiviseen luottotietorekisteriin pidettiin yleisen tietosuoja-asetuksen näkökulmasta ongelmallisena, koska järjestelmien käyttötarkoitukset poikkeavat toisistaan. Tämän vuoksi hallituksen esitykseen lisättiin jatkovalmistelussa ehdotus huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta, jossa erityisesti huomioidaan käyttötarkoitussidonnaisuuden vaatimus niin, että huoneistotietojärjestelmän yhtenä käyttötarkoituksena on muodostaa tietoja positiivista luottotietorekisteriä varten.
Oikeusministeriön vastineessa todetaan myös, että positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain yhteensopivuutta EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa on äskettäin vahvistettu tarkistamalla positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain säännöksiä niiden tilanteiden osalta, joissa rekisteröity on kiistänyt itseään koskevien tietojen paikkansa pitävyyden (Laki positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain muuttamisesta (200/2025)). Lisäksi eduskunnassa käsiteltävänä oleva hallituksen esitys kuluttajaluottosopimuksia koskevan direktiivin täytäntöönpanosta (HE 120/2025 vp) sisältää kuluttajan luottokelpoisuuden arviointiin liittyviä nykyistä tiukempia henkilötietojen suojaa koskevia velvoitteita.
Hallituksen esityksessä ja oikeusministeriön vastineessa esitetyn selvityksen perusteella talousvaliokunta yhtyy oikeusministeriön näkemykseen, jonka mukaan positiivisesta luottotietorekisteristä annettu laki on edelleen yhteensopiva EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimusten kanssa. Valiokunta pitää tärkeänä, että positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain jälkiarvioinnin yhteydessä selvitetään, miltä osin lainvalmistelun aikana tunnistettuja henkilötietojen käsittelyyn liittyviä riskejä on toteutunut sekä keinoja näiden riskien vähentämiseksi. Jälkiarviointi on tarkoitus tehdä kevääseen 2028 mennessä, kun rekisterin käytöstä on riittävästi kokemusta.
Muita huomioita
Negatiivisten luottotietojen tarkistaminen.
Talousvaliokunta toteaa, että luotonantotilanteissa kuluttajan luottokelpoisuutta arvioitaessa positiivisten luottotietojen ohella tarkistetaan myös negatiiviset luottotiedot eli maksuhäiriömerkinnät kuluttajansuojalain vaatimusten mukaisesti. Negatiivisia luottotietoja kirjataan yksityisiin luottotietorekistereihin, joista säädetään luottotietolaissa.
Yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevat tiedot.
Positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 13 §:n mukaan rekisteriin talletetaan luotto- ja velalliskohtainen tieto siitä, että luotto kuuluu yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa tarkoitetun maksuohjelman piiriin tai että velkajärjestely on rauennut. Talousvaliokunnan saamassa asiantuntijalausunnossa ehdotetaan, että velkajärjestelyä koskeva tieto tulisi ilmoittaa myös tilanteessa, jossa maksuohjelma on päättynyt, mutta yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lainmukaista lisäsuoritusvelvollisuutta ei ole vielä vahvistettu. Ehdotusta perustellaan sillä, että voimassa olevan lain mukaan luotonantaja ei saa tietoa luotosta, vaikka luotonhakija voi vielä tulevaisuudessa joutua maksamaan siihen perustuvia suorituksia.
Oikeusministeriön vastineen mukaan ehdotus tarkoittaisi sitä, että velkajärjestelyä koskeva tieto näkyisi maksuhäiriönä positiivisessa luottotietorekisterissä pidempään kuin tiedon lähderekisterissä. Vastineessa viitataan myös EU:n tuomioistuimen ratkaisukäytäntöön, jossa edellä kuvatun kaltaista tilannetta on pidetty yksityisyyden suojan näkökulmasta ongelmallisena. Talousvaliokunta yhtyy oikeusministeriön vastineessa esitettyihin perusteluihin, eikä pidä tässä yhteydessä tarkoituksenmukaisena muuttaa positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 13 §:ää asiantuntijalausunnossa ehdotella tavalla.
Taloyhtiölainojen lainakohtaiset tiedot.
Yhden asiantuntijalausunnon mukaan taloyhtiöiden osakkaiden luottovastuut tulisi tallentaa positiiviseen luottotietorekisteriin lainakohtaisesti. Asiantuntijalausunnossa todetaan, että tietyillä viranomaisilla on tehtäviensä hoitamiseksi tarve saada tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa taloyhtiölainojen ominaisuuksista, kuten yksittäisten lainaosuuksien määristä, laina-aikojen pituuksista ja koroista sekä niiden vaikutuksista yksityishenkilöiden velkaantumiseen.
Talousvaliokunta viittaa oikeusministeriön vastineeseen ja toteaa, että taloyhtiölainat ovat juridisesti yhtiölainoja, eikä positiivisen luottotietorekisterin tarkoituksena ole tarjota myöskään viranomaisille tietoa taloyhtiöistä tai niiden ottamista lainoista, eikä yksittäisen taloyhtiön lainoihin liittyvistä riskeistä. Ehdotettu muutos olisi haasteellinen myös esimerkiksi yksityisyydensuojan sekä EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen näkökulmasta.
Voimaantulo
Hallituksen esityksen mukaan ehdotetut lait on tarkoitettu pääosin tulemaan voimaan 3.11.2025. Laki positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 §:n 2 momentin 12 kohdan kumoamisesta (3. lakiehdotus) on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voimaan vasta 4.1.2027. Osakehuoneistoihin kohdistuviin luottovastuisiin liittyviä positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 13 a §:ssä tarkoitettuja tietoja alettaisiin tallettaa positiiviseen luottotietorekisteriin 18.1.2027 alkaen, ja lain 22 §:n 3 momentissa tarkoitettuja tietoja alettaisiin luovuttamaan luotonantajille 1.4.2027 lukien.
Esityksellä on yhteys EU:n neuvoston Suomelle antamiin talouspoliittisiin suosituksiin ja niiden täytäntöönpanoon kytkeytyvään huoneistotietojärjestelmän kehityshankkeeseen (HTJ2-hanke). HTJ2-hanke kuuluu EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) rahoitettaviin hankkeisiin, joiden rahoituksen saamisen edellytykseksi on RRF-dokumentaatiossa asetettu aikataulu tiettyjen toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiselle. EU-rahoituksen varmistamiseksi on tärkeää, että sääntely tulee voimaan ehdotetussa aikataulussa.