Yleisperustelut

Yleistä

Säätämällä tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta pyritään parantamaan yhdenvertaisen kilpailun edellytyksiä ja työehtojen noudattamista. Tilaajan selvitysvelvollisuus lisää omaehtoista valvontaa ja ennaltaehkäisee harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Lailla säädettäisiin se vähimmäistaso, jota noudattamalla tilaaja voi varmistua, että alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys noudattaa lakisääteisiä velvoitteitaan.

Valiokunta pitää lakiehdotusta tärkeänä osana harmaan talouden valvontaedellytyksiä parantavaa lainsäädäntökokonaisuutta, josta osa toteutettiin viime vuoden lopulla säätämällä rakennustyömailla käytettävästä kulkuluvasta ja ulkomaisen työnantajan velvoitteesta asettaa edustaja Suomeen. Tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävänä on tämän esityksen ohella esitys ulkomailta vuokratun työntekijän sekä rajoitetusti verovelvolliselle maksettavan työkorvauksen verottamiseen liittyviksi säännöksiksi (HE 158/2006 vp). Lisäksi valvontaa on tehostettu lisäämällä poliisin ja työsuojelupiirien resursseja. Lainsäädäntökokonaisuuden toteutumisen myötä mahdollisuuksien teettää harmaata työtä odotetaan oleellisesti vähenevän. Samalla odotetaan valtion verotulojen lisääntyvän ja työnantajavelvoitteiden hoitamisen parantuvan.

Lakiehdotus perustuu kolmikantaisen Ulteva 2 -työryhmän yksimieliseen ehdotukseen. Siinä on pyritty löytämään tasapaino sovittamalla harmaan talouden torjunnan vaatimuksia yhteen yritysten toiminnan sujuvuusvaatimusten kanssa. Lakiehdotuksen perusteluista ilmenee, että useissa Euroopan maissa on asetettu yrityksille nyt ehdotettua pitemmälle meneviä velvollisuuksia vastata yhteisvastuullisesti siitä, että alihankintaketjussa alempana olevat ja vuokratyövoimaa välittävät yritykset huolehtivat verojensa ja sosiaaliturvamaksujensa suorittamisesta. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa, millaisia tuloksia nyt ehdotetulla tilaajan selvitysvastuulla saadaan harmaan talouden torjunnassa, ja palaa asiaan, jos ehdotettu säätely ei osoittaudu riittävän tehokkaaksi.

Tilaajan selvitysvelvollisuutta rajoittava poikkeussäännös

Lakiehdotuksen kattavuuden kannalta keskeisiä ovat 5 §:n säännökset tilaajan selvitysvelvollisuuden laajuudesta ja siitä, missä tilanteissa selvityksiä ei tarvitse hankkia. Lakiehdotuksen 5 §:n 4 momentin 2 kohdan mukaan selvityksiä ei tarvitsisi hankkia, jos tilaajalla on perusteltu syy luottaa sopimusosapuoleensa, koska sopimuspuoli on harjoittanut liiketoimintaa vähintään 3 vuotta. Säännösehdotus ei tältä osin vastaa Ulteva 2 -työryhmässä sovittua muotoilua, jonka mukaan selvityksiä ei tarvitsisi hankkia, jos tilaajalla on perusteltu syy luottaa sopimusosapuolen täyttävän velvoitteensa sen perusteella, että sopimuspuolen toiminta on vakiintunutta. Valiokunta pitää hallituksen esitykseen sisältyvää muotoilua ongelmallisena, koska siitä ei selkeästi ilmene, että tilaajan tulee aina itse harkita, onko syytä luottaa sopimusosapuolen täyttävän velvoitteensa ja kolmen vuoden toiminta on vain yksi tekijä harkinnan pohjana.

Valiokunta ehdottaa, että lakiehdotuksen 5 §:n 4 momentti muutetaan takaisin Ulteva 2 -työryhmän ehdottamaan muotoon, jonka mukaan selvityksiä ei tarvitsisi hankkia, jos tilaajalla on perusteltu syy luottaa sopimusosapuolen täyttävän velvoitteensa sen perusteella, että tämän toiminta on vakiintunutta. Toiminnan vakiintuneisuus tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että yritys on tosiasiallisesti harjoittanut liiketoimintaa vähintään kolme vuotta. Esimerkiksi niin sanottu pöytälaatikkoyhtiö ei täyttäisi tätä kriteeriä.

Valiokunta korostaa, että ensisijaisena edellytyksenä on, että tilaajalla on perusteltu syy luottaa sopimusosapuoleensa. Tällaisia luottamusta lisääviä seikkoja ovat juuri toiminnan vakiintuneisuus tai aikaisemmat kokemukset osapuolten välisestä sopimustoiminnasta. Tilaajan tulee aina käyttää omaa harkintaansa ja pyytää selvitykset ja tiedot, jos perusteita luottaa sopimusosapuolen aikomukseen täyttää velvoitteitaan ei ole, vaikka toiminta olisi jatkunut yli 3 vuotta. Syynä pyytää selvitykset voi olla esimerkiksi tieto siitä, että yhtiön omistaja on vaihtunut ja uuden omistajan toimintatavat ovat tuntemattomat.

Lakiehdotuksen valvonta

Lain tarkoitus torjua harmaata taloutta ja parantaa työnantajavelvoitteiden maksamista voi toteutua vain turvaamalla työsuojelupiireille riittävät resurssit lain valvontatyöhön. Talousarvioehdotuksessa vuodelle 2007 esitetään 700 000 euron lisäystä työsuojelupiirien toimintamenoihin käytettäväksi tämän lakiehdotuksen mukaisista uusista valvontatehtävistä johtuviin palkkaus- ja muihin menoihin. Määrärahalla on tarkoitus perustaa 12 uutta tarkastajan virkaa. Valiokunta pitää esitettyjä resurssilisäyksiä hyvin tarpeellisina lain mukaisten valvontatehtävien asianmukaiseksi suorittamiseksi.

Lakiehdotus poikkeaa työntekijöiden suojelua koskevista normeista, joiden noudattamista työsuojeluviranomaiset tällä hetkellä valvovat. Se koskee lähinnä yritysten tasavertaisen kilpailun edistämistä ja harmaan talouden torjuntaa. Lain valvonta merkitsee uudentyyppistä tehtävää työsuojeluviranomaiselle. Se vaatii erilaista asiantuntemusta, ja se joudutaan työsuojelupiireissä suunnittelemaan ja organisoimaan erikseen. Työsuojelupiirien työsuojelutoimisto huolehtisi myös laiminlyöntimaksun määräämisestä. Työsuojeluviranomaisen tehtävien kannalta ehdotettu laki on hyvin haasteellinen siihen sisältyvän tulkinnanvaraisuuden ja useiden poikkeussäännösten johdosta.

Lakiehdotuksen 6 §:n mukaan tilaajan tulee pyynnöstä ilmoittaa lain tarkoittamasta vuokra- tai alihankintatyötä koskevasta sopimuksesta luottamusmiehelle tai luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä käytettävän työvoiman määrä, yrityksen yksilöintitiedot, työkohde, työtehtävät, sopimuksen kesto ja sovellettava työehtosopimus tai keskeiset työehdot. Velvollisuutta antaa tietoja luottamushenkilöille ei ole lakiehdotuksessa sanktioitu.

Tietojen antaminen henkilöstön edustajalle on lain valvonnan kannalta tärkeää, sillä se tukee työsuojeluviranomaisten valvontatoimintaa. Se, että tietojen antaminen edellyttää erillistä pyyntöä eikä tietojen antamisen laiminlyönti ole rangaistavaa, saattaa viedä pohjaa säännöksellä tavoitellulta valvonnan tehostamiselta. Esimerkiksi ulkomaalaislaissa ja lähetetyistä työntekijöistä annetussa laissa laiminlyönti antaa tietoja henkilöstön edustajalle on sanktioitu.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa, miten lakiehdotuksen valvonta onnistuu, ja palaa asiaan, jos tarvetta siihen ilmenee.