Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 3 päivänä kesäkuuta 2002 lähettänyt ulkoasiainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomuksen Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2001 (K 9/2002 vp).
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
puheenjohtaja Mikko Elo, Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja
EN-valtuuskunnan sihteeri Gunilla Carlander
Valtuuskunnan kertomuksessa kiinnitetään erityistä huomiota Euroopan neuvoston laajentumiseen, nykyisten jäsenvaltioiden jäsenvelvoitteiden seurantaan (monitorointi) sekä eurooppalaisen ihmisoikeusnormiston kehittämiseen.
Euroopan neuvostossa oli vuoden 2001 lopussa 43 jäsenvaltiota. Jäsenyyttä hakeneita maita oli vuonna 2002 kolme (Bosnia-Hertsegovina, Jugoslavian liittotasavalta sekä Monaco). Näistä Bosnia-Hertsegovina on hyväksytty Euroopan neuvoston jäseneksi huhtikuussa 2002. Valiokunta toteaa, että Euroopan neuvoston 1990-luvulla tapahtunut voimakas laajentumisprosessi, jonka myötä Euroopan neuvosto on saanut 20 uutta jäsenvaltiota, on lähestymässä loppuaan. Euroopan neuvoston pitkäjänteisen työn tuloksena syntynyt kattava yleiseurooppalainen ihmisoikeusnormisto kattaa laajentumisen myötä käytännössä koko Euroopan. Euroopan valtioista ainoastaan Valko-Venäjällä ei ole mitään institutionaalista suhdetta Euroopan neuvostoon.
Kertomuksessa todetaan, että Jugoslavian liittotasavallan jäsenyyshakemuksen käsittely eteni kertomusvuonna tyydyttävästi. Valiokunta pitää tärkeänä, että Euroopan neuvosto pyrkii omalta osaltaan jäsenyysprosessin avulla auttamaan Jugoslavian liittotasavaltaa demokratisoitumiskehityksessä ja pyrkimyksissä vahvistaa oikeusvaltioperiaatteen noudattamista. Valiokunta pitää kertomukseen viitaten tärkeänä, että Kosovoa, myös kansainvälisen yhteisön ja Jugoslavian liittotasavallan välisen yhteistyön avulla, kehitetään edelleen monietnisenä ja demokraattisena yksikkönä, ja että kysymys Kosovon tulevasta asemasta kyetään ratkaisemaan rauhanomaisella tavalla.
Valiokunta pitää tärkeänä Euroopan neuvoston merkittävää työtä jäsenvaltioiden jäsenvelvoitteiden seurannassa. Kertomusvuonna varsinaista monitorointia suoritettiin kahdeksassa jäsenvaltiossa. Valiokunta arvostaa Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen kertomusvuonna tekemää työtä Makedoniassa kertomusvuonna puhjenneen vakavan poliittisen kriisin ratkaisemisessa. Valiokunta toistaa jo vuoden 2000 kertomusta koskevassa mietinnössään (UaVM 13/2001 vp) ottamansa kannan, jonka mukaan Euroopan neuvoston on jatkettava Tshetshenian ihmisoikeustilanteen aktiivista seurantaa ja tuettava osaltaan pyrkimyksiä saada aikaan poliittinen ratkaisu Tshetshenian kriisiin.
Valiokunta pitää tärkeänä, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen asema eurooppalaisen ihmisoikeusjärjestelmän keskeisimpänä tukipilarina säilyy. Ihmisoikeussopimuksen asemaa vahvistaisi entisestään Euroopan unionin liittyminen sopimukseen, mitä valiokunta on kannanotoissaan johdonmukaisesti tukenut (ks. esim. UaVM 18/2001 vp, UaVL 4/2002 vp).
Ulkoasiainvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,
että tämä mietintö lähetetään tiedoksi Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnalle ja hallitukselle.
Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 2003
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Antti Pelttari