40. Rangaistusten täytäntöönpano

01. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Suomessa on käytössä 16 suljettua vankilaa. Vankien olot vaihtelevat huomattavasti vankilasta toiseen. Vajaat kymmenen suomalaista vankilaa olisi pikaisen peruskorjauksen tarpeessa. Kun määrärahoja ei ole vankiloiden asianmukaiseen korjaamiseen, Rikosseuraamusvirasto on ilmoittanut joutuvansa mahdollisesti sulkemaan kolme huonoimmassa kunnossa olevaa vankilaa vuoteen 2012 mennessä. Esitys perustuu samalla arvioon, että vankien määrä laskisi usealla sadalla muutamassa vuodessa.

Vankeinhoidon kroonisen resurssipulan vuoksi vankeuslain edellyttämiä riski- ja tarvearvioita tehdään tälläkin hetkellä vain murto-osalle vangeista. Riski- ja tarvearviointia pystytäänkin tällä hetkellä soveltamaan pääsääntöisesti vain pitkäaikaisvankeihin. Vangeille laadittavan henkilökohtaisen suunnitelman toteutumisessa on myös havaittu olevan merkittäviä alueellisia eroja.

Vangit ovat vankilaan tullessaan yhä huonommassa kunnossa. Heistä päihdeongelmaisia on lähes 80 prosenttia ja yli puolet on huumeriippuvaisia. Merkittävällä osalla vangeista on myös jokin psykiatrista hoitoa vaativa sairaus. Vankeinhoidon resurssien puute on johtanut siihen, että vain noin kolmasosalle vangeista tehdään tulotarkastus terveydentilan ja työkyvyn selvittämiseksi. Vankien terveydenhuollosta on huolehdittava nykyistä paremmin. Vankiloissa tulee olla riittävästi erityisosaamista päihde-, mielenterveys- ja sosiaalityöstä. Vankeusajan tulisi tukea vangin siirtymistä päihteettömyyteen. Nykyisellä määrärahatasolla päihde- tai mielenterveyskuntoutusta ei pystytä tarjoamaan kaikille sitä tarvitseville vangeille.

Väkivaltarikollisille ja seksuaalirikollisille on olemassa erilaisia toimintaohjelmia, joilla rikolliseen käyttäytymiseen voidaan tutkitusti vaikuttaa. Esimerkiksi seksuaalirikollisille suunnatun STOP-ohjelman ja väkivaltarikollisille suunnattujen väkivaltakäyttäytymistä vähentävien toimintaohjelmien määrärahat on turvattava. Tämä ennaltaehkäisisi osaltaan uusintarikollisuutta, joka tulee yhteiskunnalle monin verroin kalliimmaksi.

Suomessa on edelleen useita vankiloita, joissa osasta asuinsellejä puuttuvat wc-tilat ja joissa vangit tekevät tarpeensa ämpäreihin. Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeuselimiltä useita huomautuksia asiasta; viimeksi asiasta on pyytänyt selvitystä eurooppalainen kidutuksen vastainen komitea CPT. Suomen vastauksessa komitealle 17.9.2008 tyydytään toteamaan, että esimerkiksi Helsingin vankilan kahden sellirakennuksen asunto-osastojen peruskunnostus lähitulevaisuudessa ei käytettävissä olevien määrärahojen niukkuuden vuoksi näytä todennäköiseltä. Tarvittavat määrärahat vankiloiden peruskorjauksiin on löydettävä.

Myös henkilökunnan riittävä määrä on edellytys vankien oikeuksien toteutumiselle. Vangilla on lakisääteinen oikeus vapaa-ajan viettoon ja kirjastopalveluihin vankeusaikana. Vangilla on myös oikeus työntekoon tai opiskeluun. Akuutin resurssipulan vuoksi mainittuun lakisääteiseen toimintaan voi kuitenkin osallistua vain alle 60 prosenttia vangeista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.40.01 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa vankeinhoidon toimintamenoihin.

90. Kuntien tukeminen

32. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus (kiinteä määräraha)

Kuntatalous parani olennaisesti viime hallituskaudella. Silloin päätettiin uudistuksista, jotka ovat nyt kantaneet hedelmää. Peruspalveluohjelma lakisääteistettiin. Päätettiin indeksikorotusten maksamisesta täysimääräisinä. Nykyhallitus on hukkaamassa saamansa erinomaisen kuntaperinnön. Kuntatalous on hiipumassa — kansalaisten eriarvoisuus on kasvussa. Valtiontalouden ylijäämä käytetään rikkaiden veronalennuksiin, ei kuntapalvelujen kehittämiseen.

Ensi vuoden valtionosuuden lisäyksestä menee käytännössä indeksitarkistuksiin 303 miljoonaa euroa ja veromuutosten kompensaatioon 374 miljoonaa euroa. Näin ollen valtio osoittaa ensi vuonna kunnille aitoa uutta rahaa vain 21,3 miljoonaa euroa uusien tehtävien ja palveluiden rahoittamiseen. Tämän vuoksi on tärkeää, että tämän vuoden lopulla kohennetaan kuntataloutta harkinnanvaraisten avustusten kautta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 28.90.32 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin.

24. Tiehallinto

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Viime vuosina tiestön kunnossapidon kustannukset ovat kasvaneet noin 25—30 miljoonaa euroa vuodessa ja vuotuisia perustienpidon määrärahoja on tarvittu jo pitkään huomattavasti lisää. Viimeisimpien asiantuntijalausuntojen mukaan perustienpidon määrärahoja olisi lisättävä välittömästi 60 miljoonaa euroa.

Perustienpito on infrastruktuurin ylläpitoa ja yleisen turvallisuuden parantamista, mutta samalla tehokas keino tukea tasapainoista aluekehitystä, työllisyyttä ja rakentamista. Myös elinkeinoelämän edustajat ovat toistuvasti vedonneet hallitukseen, että tämänhetkisen taloudellisen tilanteen elvyttämiseksi olisi suhdanne- ja aluepoliittisesti järkevää panostaa tiehankkeisiin. Hallituksen ratkaisut ja määrärahojen niukkuus ovat kuitenkin alusta saakka heikentäneet perustienpidon kehittämistä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.24.21 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa perustienpitoon.

40. Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Raideliikenteen suurin ongelma on koskenut jo pitkään perusradanpitoa. Perusradanpidossa joudutaan keskittymään koko rataverkon pitämiseen liikennöitävässä kunnossa, kun taas palvelutasoa parantavat hankkeet jäävät toteutumatta.

Nykyinen rataverkko ei voi toimia tehokkaasti ja turvallisesti nykyisellä rahoitustasolla, kuten tämän syksyiset junaliikenteen vaikeudet ovat osoittaneet. Ratojen peruskorjaustason laiminlyönti on todettu jopa erääksi suurimmista riskeistä VR:n sisäisissä riskianalyyseissa. Tämä tarkoittaa ongelmia liikenteen täsmällisyydessä ja liikennerajoitusten määrän kasvua.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta sekä liikenne- ja viestintävaliokunta ovatkin toistuvasti vaatineet hallitusta lisäämään perusradanpidon määrärahoja. Erityisesti nyt, kun taloudellinen tilanne vaatii elinkeino- ja aluepoliittisten perusedellytysten turvaamista, olisi suhdannepoliittisesti tärkeää investoida ratahankkeisiin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.40.21 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa perusradanpitoon.

30. Yrityspolitiikka

45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Hallituksen riittämättömät toimet ovat syventäneet metsäteollisuuden kriisiä, joka on kärjistynyt uusina tuotannon alasajoina sekä tehtaiden lopettamisina. Puutullien voimaanastumisen siirrosta huolimatta tilanne säilyy alalla vaikeana. Korotetut tullit lopettavat käytännössä puukaupan Venäjältä Suomeen. Suomessa kesällä tehdyt puun myyntiverotuksen keventämispäätökset sotkivat kotimaista puukauppaa loppukesästä.

Metsäteollisuuden vaikeudet jatkuvat ensi vuonna, mikä tietää vaikeita aikoja monille metsäteollisuuspaikkakunnille. Kun lisäksi kansainvälisen talouden näkymät ovat vain synkentyneet viime aikoina, heikkenevät monen muunkin toimialan tulevaisuudennäkymät niin, että tuotannon ja työpaikkojen leikkauksilta ei voida välttyä. Hallitus on täysin ummistanut silmänsä näiltä talouden realiteeteilta ja toimii vasta silloin, kun on pakko. Pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus taloudenhoidossa eivät ole kuuluneet tämän hallituksen tärkeysjärjestyksen kärkipäähän. Korvaavien työpaikkojen synnyttämiseen olisi pitänyt ryhtyä jo aiemmin ja huomattavasti ponnekkaammin. Me olemme vaatineet hallitukselta toimia äkillisten rakennemuutospaikkakuntien tilanteen helpottamiseksi vajaan kahden vuoden ajan.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.30.45 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen.

80. Työvoimapolitiikka

64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)

Eri puolilla Suomea on tärkeitä ja työllistäviä investointihankkeita, jotka eivät käynnisty ilman valtion lisärahoitusta. Tällaisia ovat mm. julkisten rakennusten korjaukset. Nyt kun rakentaminen supistuu kovaa vauhtia, näillä investoinneilla voidaan parantaa sekä työllisyystilannetta ja alueen hyvinvointia että kuntataloutta.

Panostamalla työllisyysperusteisiin investointeihin tuetaan uusien työpaikkojen syntymistä ja voidaan huomioida myös alueelliset työllisyysnäkökohdat. Erityisen tärkeää tämä on alueilla, joilla on jouduttu nopeasti pahenevaan työttömyyteen. Taloudellinen tilanne on heikentynyt nopeasti, ja näissä oloissa kunnan on vaikea harjoittaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa ilman valtion määrärahaa työllisyysperusteisiin investointeihin. Nopeilla ja hyvin suunnatuilla toimilla voitaisiin tukea jo olemassa olevia yrityksiä ja toisaalta houkutella alueelle uusia yrityksiä. Kuntien työllisyysperusteinen tukeminen on todellakin tärkeää sellaisilla alueilla, jotka ovat joutuneet kovien taloudellisten muutospaineiden kohteeksi. Metsä- ja rakennusteollisuuden tuotannon supistukset sekä muiden alojen laajat lomautukset sekä irtisanomiset aiheuttavat laajaa huolta tulevaisuudesta kautta koko maan.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.80.64 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa työllisyysperusteisiin investointeihin.

20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Vaikka korjausavustuksiin osoitetaan lisämäärärahaa akuutin hakemusruuhkan purkamiseksi, kohdentuu hallituksen lisäys vain energia-avustuksiin. Sen sijaan hissien rakennusavustuksiin ei ole luvassa erillistä korotusta. Väestön ikääntyessä tulisi korjausrakentamisessa esteettömyyteen panostaa huomattavasti tuntuvammin semminkin, kun korjausavustusten määrä on nostosta huolimatta vieläkin merkittävästi alhaisempi kuin neljä vuotta sitten.

Ihmiset asuvat nykyään ja tulevaisuudessa yhä pitempään omassa kodissaan. Tämä on paitsi vanhusten oman tahdon mukaista myös yhteiskunnan etu. Vanhoihin kerrostaloihin rakennettavilla hisseillä on olennainen merkitys kiinteistöjen toimivuuden ja esteettömyyden kannalta.

Vanhojen hissien uudistamiseen tai peruskorjaukseen jätetään vuosittain hakemuksia noin 24 miljoonan euron edestä. Avustuksiin voidaan käyttää kuitenkin vain murto-osa korjausavustusten määrärahasta, jolloin vain noin 8 prosenttia hakijoista sai myönteisen päätöksen hissien korjaushakemukseensa.

Nykyisessä suhdannetilanteessa rakentamiseen panostaminen olisi valtion taholta korostetun tärkeää. Korjausrakentamisen lisääminen hissien korjausavustusten myöntövaltuutta nostamalla elvyttäisi osaltaan rakennusalaa ja samalla edistäisi vanhusväestön mahdollisuuksia asua pidempään kotona.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.20.55 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa korjausavustuksiin.

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Ennakoitua rajummin kiristynyt taloustilanne huomioon ottaen on syytä olettaa, että ns. kovan rahan omistusasuntojen tuotanto putoaa vielä odotettua rajummin tämän syksyn ja ensi vuoden aikana. Sosialidemokraatit ovat vaihtoehtobudjetissaan vuodelle 2009 esittäneet, että valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa tulisi edistää siten, että ARA-vuokra-asuntojen käynnistysavustusten käyttöä alueellisesti laajennettaisiin ja myöntövaltuutta korotettaisiin sekä korkotuen nykyisiä ehtoja parannettaisiin niin, että valmistuvien vuokra-asuntojen lähtövuokra asettuisi kohtuulliselle tasolle.

Hallituksen lisätalousarvioesityksessä ei luoda edellytyksiä tavallisten kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotannolle. Lisätalousarvion sisältämät esitykset vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta sekä varsinaiseen talousarvioon sisältyvä myöntövaltuus Helsingin seudun asuntorakentamiseen kannustavasta investointiavustuksesta ovat oikean suuntaisia ja hyvää tarkoittavia, mutta eivät missään nimessä riittäviä toimenpiteitä.

Jotta vuokra-asuntotuotanto saataisiin jo vuoden 2008 puolella elpymään ja jotta ihmisille voitaisiin jatkossakin tarjota kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, olisi ARA-vuokra-asuntojen uustuotannon korkotukilainoituksen ehtoja korjattava merkittävästi siten, että uustuotannolle voidaan valtakunnallisesti myöntää 10 prosentin investointiavustus ja korkotuen nykyinen omavastuukorko 3,4 prosenttia puolitetaan. Näin päästään noin 10 euron lähtövuokratasoon neliömetriltä, jota voidaan pitää asumisen nykyhinnoissa kohtuullisena. Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettua asetusta (666/2001) tulisikin pikaisesti muuttaa korkotuen omavastuukorkoprosentin puolittamiseksi.

Vuoden 2008 talousarviossa investointiavustukset on rajattu perustumaan vain Helsingin, Espoon ja Vantaan kunnille vuonna 2006 tehtyyn ehdolliseen ennakkopäätökseen. Investointiavustus on rakentamishankkeiden elvyttämiseksi perusteltua laajentaa koskemaan kaikkia kasvukeskuksia jo vuoden 2008 lopulla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 35.20.60 perusteluihin lisätään, että vuonna 2008 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää valtionavustuslain (688/2001) nojalla myönnettävien muille kuin erityisryhmille rakennutettavien asuntojen vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisia määräaikaisia käynnistysavustuksia koko valtakunnan alueella. Käynnistysavustuksen suuruus on enintään 10 prosenttia, mikä vähennetään korkotukilainan määrästä.

02. Valtioneuvoston kanslia

88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Emme pidä oikeana valtion osaksi omistamien yhtiöiden siirtämistä Solidium Oy:lle ja yhtiön tekemistä omistajastrategiseksi holding-yhtiöksi. Sehän merkitsisi päätösvallan siirtämistä eduskunnalta ja valtioneuvostolta yhtiölle.

Valtion sen sijaan tulisi käyttää omistuksiaan Kemirassa, Metsossa, Outokummussa, Rautaruukissa, Sammossa, Spondassa, Stora Ensossa ja TeliaSonerassa niin, että yhtiöt toimivat huoltovarmuuden, työllisyyden ja aluepolitiikan kannalta parhaimmalla mahdollisella tavalla. Tästä syystä emme hyväksy hallituksen esittämää ja valiokunnan enemmistön tukemaa ehdotusta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että luvun 23.02 perustelujen päätösosa muutetaan seuraavaksi:

Eduskunta ei hyväksy Solidium Oy:n toimialan muuttamista, hallituksen esityksen perusteluissa mainittujen yhtiöiden valtion omistamien osakkeiden siirtämistä apporttina Solidiumille eikä niitä koskevan päätösvallan luovuttamista yhtiölle.

40. Rangaistusten täytäntöönpano

01. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Vankeinhoidon vaikea tilanne edellyttää määrärahan lisäystä vielä loppuvuodesta. Emme pidä oikeana Pelson ja Konnunsuon vankiloiden lakkauttamista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.40.01 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa vankeinhoidon tilanteen parantamiseksi ja Pelson ja Konnunsuon vankiloiden säilyttämiseksi.

30. Pelastustoimi ja hätäkeskukset

02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hätäkeskusten henkilöstömäärä ei ole riittävä, ja paikoin esiintyy suurta vaihtuvuutta, mikä heikentää toimintaa. Valtion tuottavuusohjelma on omiaan heikentämään hätäkeskusten toimivuutta entisestään.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.30.02 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa.

90. Kuntien tukeminen

32. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus (kiinteä määräraha)

Veroäyriä joutuu nostamaan 70 kuntaa. Monissa kunnissa suunnitellaan opetus-, terveys- ja muun henkilöstön lomautuksia ja investointien lykkäyksiä. Emme pidä 2 milj. euron lisäystä riittävänä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 28.90.32 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa.

10. Yleissivistävä koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Emme pidä määrärahaa riittävänä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.10.30 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa.

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Opintotuen taso on riittämätön, ja puuttuvan indeksisidonnaisuuden takia sen ostovoima ei ole taattu.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 29.70.55 perusteluissa lausutaan:

24. Tiehallinto

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Työllisyystilanne on vaikeutumassa. On tarpeen nopeasti saada liikkeelle nyt perustienpidon hankkeita. Ne ovat tärkeitä myös liikenneturvallisuuden kannalta. Esimerkiksi kevyen liikenteen väylien rakentaminen lisäisi huomattavasti liikenneturvallisuutta. Muun rakentamisen hiljenemisen takia nyt samalla määrärahalla saadaan enemmän rakennetuksi ja lisäksi torjutaan työttömyyden kasvua.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.24.21 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa perustienpitoon työllisyyden ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

40. Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Työllisyyden heikentyessä on syytä panostaa lisää perusrakenteen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Pohjanmaan radan töiden keskeytymätön jatkaminen edellyttää määrärahan korottamista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.40.21 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa.

50. Alueiden kehittäminen

63. Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)

Kainuun seutukunnan vaikea työllisyystilanne edellyttää suurempaa välitöntä panostusta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.50.63 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa.

80. Työvoimapolitiikka

51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Työllisyyden nopeasti heikentyessä on välittömästi lisättävä myös työllistämis- ja koulutustoimenpiteitä. Pidämme 15 milj. euron määrärahan vähennystä tässä tilanteessa edesvastuuttomana.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentti 32.80.51 ja sille merkitty määrärahan vähennys poistetaan.

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus

51. Lapsilisät (arviomääräraha)

Lapsilisien ostovoima on turvattava sitomalla ne indeksiin. Tämän lisäksi on nykytilanteeseen nähden suoritettava tasokorotus, mitä ehdotimme tämän vuoden varsinaisen talousarvion käsittelyssä ja uudelleen vuoden 2009 talousarvion käsittelyssä.

Ensi vuodeksi tuloveroa hallitus on halunnut alentaa tuntuvasti inflaatiota enemmän, mutta vastaavan suuruista korotusta ei esitetä kaikkiin lapsilisiin, kuten ei tehty täksi vuodeksikaan. Näin olleen lapsilisien suhteellinen asema muihin perheisiin nähden heikkenee, kun meillä lapsiperheiden ja muiden perheiden erilainen veronmaksukyky otetaan huomioon lapsilisissä eikä vähennyksillä. Lapsilisä on oikeudenmukaisempi ratkaisu kuin vähennys, emmekä me hyväksyisi sitä, että lapsilisän asemasta turvauduttaisiin verovähennyksiin, jolloin niistä hyötyisivät ennen kaikkea suurituloiset.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 33.10.51 perusteluissa lausutaan:

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha)

Emme voi välttyä siltä, että merkittävä määrä kansalaisia joutuu turvautumaan toimentulotukeen joko lyhyemmän ja pidemmän aikaa. Tuen taso on tällä hetkellä aivan riittämätön.

Lapsiperheiden kohdalla on lisäksi se ongelma, että tähän asti lapsilisän korotus on aina vähentänyt toimeentulotukea, koska lapsilisä ei ole etuoikeutettua tukea eikä lapsilisän korotus ole myöskään johtanut vastaavaan toimeentulotuen tulorajan korotukseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin perusteluissa lausutaan: