21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille on ehdotettu 9 569 000 euroa, missä lisäystä edelliseen vuoteen on 7,8 prosenttia. Tähän sisältyy VTV:n vuokramenojen 29 prosentin nousu.

Valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota Valtiontalouden tarkastusviraston resurssitilanteeseen. Palkkausmäärärahojen niukkuudesta johtuen osa viroista on jouduttu pitämään viime vuosina avoimina. Nyt esitetyllä määrärahalla voidaan saadun selvityksen mukaan nostaa virkojen täyttöastetta kahdella henkilötyövuodella, jolloin 145:stä virasta voidaan täyttää 137. Määrärahassa on otettu huomioon myös 2,5 prosentin palkantarkitusmahdollisuus, mutta se ei sisällä uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta aiheutuvia menoja. Tätä koskevat neuvottelut ovat edelleen kesken.

Valtiontalouden tarkastusviraston uusi asema eduskunnan yhteydessä ja sen seurauksena lisääntyneet tehtävät ovat samalla nostaneet viraston työlle asetettavaa vaatimustasoa. VTV:n henkilöstön palkkauksen jälkeenjääneisyys ja siitä aiheutunut henkilöstön huomattava vaihtuvuus vaarantavat laadukkaiden palveluiden tarjoamisen eduskunnalle, valtioneuvostolle ja muille hallinnon ohjaustahoille.

Valiokunta katsoo, että palkkaus on tärkeä kilpailutekijä, millä on merkitystä erityisesti pätevän henkilöstön rekrytoinnissa muualta hallinnosta. Paremmalla palkkauksella voidaan motivoida myös nykyistä henkilöstöä entistä parempiin työsuorituksiin. Tässäkin mielessä valtiovarainvaliokunta pitää Valtiontalouden tarkastusviraston palkkausjärjestelmän kehittämistä tärkeänä.

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Eurooppa-tiedotuksen ensimmäinen aluepiste perustettiin Helsinkiin vuonna 1993. Loput 18 aluepistettä perustettiin kevään 1994 aikana maakunnallisiin pääkaupunkeihin. Toimipistettä ei perustettu Itä-Uudellemaalle. Päätöksen lähtökohtana oli se, että Itä-Uudenmaan maakunnallinen asema poikkesi muista maakunnista eikä Porvoo ollut maakunnallinen pääkaupunki.

Valtioneuvosto vahvisti 1.1.1998 voimaan tulleen maakuntajakolain pohjalta maakuntien nimet ja alueet. Tässä yhteydessä vahvistettiin myös Itä-Uudenmaan maakunnallinen status.

Nykyiset Eurooppa-tiedotuksen alueyksiköt on sijoitettu pääosin maakuntakirjastoihin. Opetusministeriö on myöntänyt Porvoon kaupungin kirjastolle maakuntakirjasto-oikeudet 1.1.2001 alkaen.

Itä-Uusimaa on tällä hetkellä ainoa maakunta, josta puuttuu alueellinen EU-tiedotusyksikkö. Itä-Uudenmaan aluepalvelu sijaitsee Helsingin keskustassa yhdistettynä Uudenmaan maakunnan palveluihin. Saadun selvityksen perusteella valtiovarainvaliokunta katsoo, että oma Itä-Uudenmaan alueyksikkö voisi nykyistä paremmin palvella itäuusimaalaisia ja siten lisätä EU-tietämystä alueella.

Edellä esitetyn ja talousarvioaloitteen TAA 483/2002 vp perusteella momentille lisätään 30 000 euroa Eurooppa-tiedotuksen aluepisteen perustamiseen Itä-Uudenmaan maakuntaan.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 151 242 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Määrärahasta osoitetaan 30 000 euroa Eurooppa-tiedotuksen aluepisteen perustamiseen Itä-Uudenmaan maakuntaan. (Uusi)

50. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha)

Momentin käyttösuunnitelman kohtaan Kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotus on esitetty 505 000 euroa. Perusteina tämän käyttösuunnitelman kohdan mitoituksessa on saadun selvityksen mukaan käytetty vuoden 2002 talousarvion ko. käyttösuunnitelman mukaista erittelyä sekä ministeriön vuoden 2002 määrärahajakopäätöksin tehtyä määrärahajakoa eri kansalaisjärjestöille. Valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä, että jo tässä vaiheessa sitoudutaan Eurooppalainen Suomi ry:n ja Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry:n toiminnan turvaamiseen. Kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen yhteensä osoitettavasta 505 000 euron määrärahasta osoitetaan talousarvioaloitteen TAA 1396/2002 vp perusteella 219 000 euroa Eurooppalainen Suomi ry:lle ja talousarvioaloitteen TAA 739/2002 vp perusteella 51 000 euroa Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry:lle. Momentin määräraha ei tämän johdosta muutu.

Valtiovarainvaliokunta on jo aiempina vuosina kiinnittänyt huomiota YK-pohjaisten kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiin. Suomen YK-politiikka nauttii kansalaisten keskuudessa suurta luottamusta. Tämä luottamus on osaltaan syntynyt siitä aktiivisesta työstä, jota YK-pohjaiset kansalaisjärjestöt ovat tähän saakka tehneet. Nämä järjestöt ovat vaikuttamassa myös kansainväliseen päätöksentekoon ja edistämässä Suomen kannan tuomista esille. Suomessa omaksutun mallin mukaisesti itsenäiset kansalaisjärjestöt hoitavat myös merkittävää tiedotustehtävää. Edellä esitetyn perusteella käyttösuunnitelman kohtaan Suomen YK-liitto ry ehdotetaan lisättäväksi 30 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 383 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille. Kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen varatusta määrärahasta osoitetaan Eurooppalainen Suomi ry:lle 219 000 euroa ja Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry:lle 51 000 euroa.

51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha)

Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto.

Kuluvan vuoden talousarviosta antamassaan mietinnössä valtiovarainvaliokunta kiinnitti huomiota saamen kielen asemaan ja tarvittaviin kielipalveluihin. Laki saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa (516/1991) tuli voimaan vuoden 1992 alusta. Käännös- ja tulkkaustoimintaan varattiin ko. vuonna noin 319 000 euroa, kun kuluvalle vuodelle tarkoitukseen on varattu 217 000 euroa. Reaalisesti muutos on ollut tätäkin huomattavampi. Nykyinen määräraha riittää kolmen kielenkääntäjän palkkaus- ja muihin toimintakuluihin saamen kielen toimistoon, joka toimii Saamelaiskäräjien yhteydessä. Tämän lisäksi on varattu vajaat 59 000 euroa kielilain mukaisiin avustuksiin saamelaisalueen kunnille ja muille itsehallintoyhdyskunnille.

Euroopan neuvoston ministerikomitea on runsas vuosi sitten suosittanut Suomen hallitusta muun ohella järjestämään suotuisat olosuhteet saamen kielen käytön edistämiseksi oikeus- ja hallintoviranomaisissa saamelaisten kotiseutualueella. Se on myös suosittanut ryhtymään erityisesti toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on parantaa tuomioistuimien ja hallintoviranomaisten henkilökunnan saamen kielen taitoa. Hallitus onkin ryhtynyt toimenpiteisiin, ja uusi kielilaki on valmis annettavaksi eduskunnalle ensi kevään aikana. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että tässä yhteydessä tulee varautua myös resurssien osalta kielilain edellyttämiin toimiin.

Vuoden 2002 talousarvion käsittelyn yhteydessä valtiovarainvaliokunta katsoi myös, että oikeusministeriön tulee seurata saamelaisten kulttuurikeskus -hankeselvityksen valmistumista ja antaa tukea toteuttamisvaihtoehtojen, esimerkiksi EU-tukien kartoittamisessa.

Saadun selvityksen mukaan Saamelaiskäräjät ja Lapin liitto laativat yhdessä valtiovarainvaliokunnan tarkoittaman selvityksen helmikuussa 2002. Tässä selvityksessä lähdetään siitä, että Saamelaiskulttuurikeskus tulisi rahoittaa suunnittelun, rakentamisen ja kalustamisen osalta valtion talousarviovaroin. Perusteluna kansalliselle erityishankkeelle esitettiin, että siinä on kyse saamelaisten alkuperäiskansan toimintaedellytysten turvaamisesta. Lisäksi selvityksessä arvioidaan, että näin suurta hanketta on vaikea toteuttaa lähivuosina pelkästään Lapin maakunnalle osoitettujen EU-varojen avulla.

Hallitus on iltakoulussaan 22.5.2002 todennut, että Saamelaiskulttuurikeskuksen rahoitusmahdollisuudet ja toteuttamisaikataulu voidaan selvittää sen jälkeen, kun kulttuurikeskusta koskeva tarkennettu hankeselvitys on valmistunut. Tällainen hankeselvitys on myöhemmin laadittu ja toimitettu oikeusministeriölle. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että hankkeen suunnittelun käynnistämisen edellyttämä rahoitus tulee turvata.

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus esittää rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenoihin yhteensä 165 920 000 euroa. Tästä vankeinhoitolaitoksen toimintamenoihin osoitetaan 147 220 000 euroa. Vankia kohden käytettävissä olevat muut kuin palkkausmäärärahat olisivat saadun selvityksen mukaan 10 000 euroa, kun ne vuonna 1998 olivat 13 479 euroa.

Vuoden 1998 keskivankiluku oli 2 809 vankia. Lukuperustelujen selvitysosassa vankien määrän arvioidaan nousevan vuonna 2003 noin 3 450 vankiin. Kuluvana vuonna tapahtuneen vankiluvun nousun perusteella on pääteltävissä, että ensi vuoden keskivankiluku nousee talousarviossa esitettyäkin korkeammaksi eli noin 3 500 vankiin. Keskivankiluku olisi vuonna 2003 siten noin 25 prosenttia korkeampi kuin vuonna 1998.

Vankiluvun nousuun ovat valiokunnan saaman selvityksen mukaan vaikuttaneet lähinnä ulkomaalaisvankien ja sakkovankien lisääntyminen sekä yhdyskuntapalvelun väheneminen. Kuluvan vuoden syyskuussa Suomen vankiloissa oli 314 ulkomaalaista henkilöä, joista virolaisia oli 129 ja venäläisiä 77. Sakon muuntorangaistusten osuus päivittäisessä vankiluvussa on kaksinkertaistunut vuosina 1999—2002 ja lisännyt vankilukua noin 100 vangilla. Sakkovangit ovat yleensä varattomia tai vähävaraisia.

Yhdyskuntapalveluun määräämiset ovat tarkastelujaksona 1997—2001 vähentyneet lähes neljänneksellä, eniten varkausrikoksissa. Samalla ehdottomat vankeustuomiot ovat lisääntyneet. Näin ei kuitenkaan tapahtunut enää vuosien 1999—2001 aikana. Päärikosryhmittäin tarkastellen vankiluvun kasvuun on lähinnä vaikuttanut varkaus-, väkivalta- ja huumerikoksista tuomittujen vankien määrän lisääntyminen.

Lukuperustelujen selvitysosassa on todettu, että resursseja kohdennettaessa on erityisenä tavoitteena varmistaa jo käynnistettyjen päihteiden torjuntaa ja päihdekuntoutusta sekä uusintarikollisuuden vähentämistä koskevien toimintaohjelmien ja alueellisten yhteistyöhankkeiden toteuttaminen. Avolaitoksissa olevien osuus on keskimäärin 29 prosenttia rangaistusta suorittavien vankien määrästä.

Valtiovarainvaliokunta katsoo, että vankeinhoitolaitoksen määrärahatilanne vaarantaa talousarvioesityksen lukuperusteluissa esitetyn tavoitteen. Myös talousarvioesityksestä lausunnon LaVL 19/2002 vp antanut lakivaliokunta on katsonut, että vankia kohden käytettävissä olevan määrärahan aleneminen on ristiriidassa vankien terveydenhoidon, kuntoutuksen ja huumeiden vastaisen työn tarpeiden kasvun ja uusintarikollisuuden vähentämisohjelmien ylläpitämisen ja kehittämisen kanssa. Valtiovarainvaliokunnan saamien tietojen mukaan vaikea määrärahatilanne uhkaa käynnissä olevien kokeilu- ja kehittämishankkeiden jatkuvuutta. Tätä edesauttaa se, että aiempaa harvemmat suljetuissa laitoksissa olevat vangit voivat päästä avolaitoksiin, kun nämä ovat täyttyneet edellä todetuista sakkovangeista. Toiminnallisten tavoitteiden ohella avolaitosten käyttöä nykyistä enemmän puoltaisivat myös taloudelliset näkökohdat; avolaitosten toimintamenot vankia kohden ovat saadun selvityksen mukaan alle puolet suljettujen laitosten vankipaikan hinnasta.

Avolaitostoiminnan kannalta valtiovarainvaliokunta pitää huolestuttavana, että Helsingin työsiirtola ollaan näillä näkymin sulkemassa 1.1.2005. Jo kuluvan vuoden loppuun mennessä on suunniteltava, miten näin menetettävät avolaitospaikat korvataan. Eräänä vaihtoehtona on saadun selvityksen mukaan olemassa olevien vankiloiden laajentaminen ja niiden kapasiteetin ottaminen käyttöön täysimääräisesti. Edellä todetulla aikataululla tämä tarkoittaisi sitä, että rakentamiseen tulisi päästä viimeistään vuonna 2004.

Uusintarikollisuuden vähentämisen näkökulmasta tuloksia tuottavan työn ehdoton edellytys on, että vankilassa aloitettu kuntoutus jatkuu vapautumisen jälkeen. Myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota kuntoutuksen jatkuvuuden merkitykseen. Tampereella toimiva Silta-Valmennusyhdistys ry on tehnyt noin vuoden ajan tiivistä yhteistyötä vankeinhoitolaitoksen kanssa rangaistusaikaisen kuntoutuksen sisältöjen ja toimintamallien kehittämiseksi. Kyseessä on eräänlainen pilottihanke. Toiminnasta saadut kokemukset ovat vankien, viranomaisten ja toiminnasta vastaavan henkilöstön käsitysten mukaan erittäin myönteisiä. Rangaistusaikaisen, laitoksen ulkopuolella tapahtuvan kuntoutuksen ja avolaitostoiminnan laajentamista puoltavat valtiontaloudelliset syyt, vankien kuntoutumisesta saadut hyvät kokemukset ja uusintarikollisuuden vähentämiseen liittyvät tavoitteet. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että Silta-Valmennusyhdistys ry:n toiminta tulee turvata vuonna 2003 vähintäänkin kuluvan vuoden tasolla.

Momentille lisätään 50 000 euroa ostopalveluihin. Lisämääräraha on tarkoitettu ensisijaisesti palvelujen ostoon Silta-Valmennusyhdistys ry:ltä.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 165 970 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 249/2002 vp)

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Toimintamenomomentille on esitetty 8 775 000 euroa. Kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa toimintamenoihin osoitettiin 8 157 000 euroa. Sittemmin määrärahaa on lisätty molemmissa lisätalousarvioissa yhteensä 750 000 euroa, jolloin kuluvalle vuodelle on käytettävissä 8 907 000 euroa.

Ulkomaalaisvirasto lisäsi vuonna 2001 henkilöstömääräänsä noin 40 henkilöllä. Henkilöstölisäyksillä saatiin viraston tulosta paranemaan ja käsittelyajat kääntyivät laskuun. Toisen lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä todettiin, että Ulkomaalaisvirastossa vireille tulleet asiat ovat lisääntyneet viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna yhteensä 19,1 prosenttia ja että turvapaikanhakijoiden lisäys edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli peräti 195 prosenttia.

Ulkomaalaisvirasto lisäsi henkilöstöään viime ja kuluvana vuonna väliaikaisesti säästämällä kaikista hankinta- ja kehittämistoimintamenoista. Hankintoja ja useita kehittämishankkeita — muun muassa sähköisen asioinnin kehittämiseksi — ei voida enää vuonna 2003 lykätä ilman, että toiminta häiriintyy.

Valiokunta katsoo, että käsittelyaikojen pitämiseksi kohtuullisina ja esimerkiksi turvapaikkatutkinnasta sekä siihen liittyvistä turvapaikkakuulusteluista selviämiseksi Ulkomaalaisvirastolle on myös vuonna 2003 taattava riittävät resurssit. Eduskunnan käsittelyssä olevan kansalaisuuslainsäädännön toteuttaminen parantanee aikanaan Ulkomaalaisviraston maksukertymää. Kuten hallintovaliokunta on talousarviosta antamassaan lausunnossa HaVL 25/2002 vp todennut, käsittelyaikojen voidaan arvioida alkavan uudestaan pidentyä ja ratkaisemattomien asioiden ruuhkan kasvaa, ellei henkilöstömäärää voida säilyttää nykyisellään. Valtiovarainvaliokunnan käsityksen mukaan tämä on vähimmäistaso Ulkomaalaisviraston tehtävistä selviämiseksi.

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille on ehdotettu myönnettäväksi nettomäärärahaa 48 620 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 420 000 euron lisäys mielenterveyslain muutoksista aiheutuneisiin lääninhallitusten lisätehtäviin.

Kuten lukuperustelujen selvitysosassa todetaan, lääninhallitus on valtion aluehallinnon monialainen asiantuntijavirasto, jolle valtion keskushallinto osoittaa tehtäviään. Sinne on koottu alueellisia asiantuntija-, turvallisuus- ja hallintotehtäviä. Lääninhallitus luo osaltaan myös edellytyksiä alueen elinkeinojen kehittämiselle.

Vuoden 2003 painopisteinä lääninhallitusten työssä ovat erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen, huumeiden saatavuuden ja käytön ehkäisy, nuorten ja riskiryhmien syrjäytymisen ehkäisy ja tavoitteiden saavuttamiseksi vaadittavan viranomaisten yhteistyön edistäminen. Alueellista ja seudullista hyvinvointipolitiikkaa parannetaan kehittämällä viranomaisten ja muiden toimijain yhteistyötä. Lääninhallitukset kartoittavat peruspalvelujen tarjontaa ja tarvetta alueella ja arvioivat palveluverkkojen riittävyyttä sekä palveluiden saatavuuden ja toimivuuden muutoksia.

Lääniuudistus toteutettiin 1.9.1997. Pian lääniuudistuksen jälkeen ministeriöiden lääninhallituksiin kohdistamaa tulosohjausjärjestelmää uudistettiin ja siirrettiin tehtäviä keskushallinnosta lääninhallituksiin. Liittyminen Euroopan unioniin toi uusia valvonta- ja tarkastustehtäviä eläinlääkintään ja eläinsuojeluun, ympäristöhygieniaan ja tuotantolaitosten tarkastamiseen. EU:n rakennerahastotehtävät ovat jatkuvasti lisääntyneet opetusministeriön ja nyt myös sosiaali- ja terveysministeriön toimialoilla. Uusin tehtäväalue liittyy laajentuneisiin mielenterveysongelmiin, joiden lievittämiseen vuoden 2003 talousarviossa lääneihin sijoitetaan viisi uutta lääninlääkärin virkaa.

Mikäli sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellun lakiehdotuksen mukaisesti tulevaisuudessa rikos- ja riita-asioiden sovittelu toteutuu valtakunnallisena järjestelmänä — kuten toivottavaa on — toisi se myös lääninhallituksille lisätehtäviä.

Saadun selvityksen mukaan jo usean vuoden ajan lääninhallitusten toimintamenojen ja tehtävien lisääntymisen välillä on vallinnut ristiriita. Tehtäviä on jatkuvasti lisätty, mutta resurssit niiden toteuttamiseen ovat pysyneet ennallaan tai suorastaan vähentyneet. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että ensisijaisena tavoitteena tulee olla sisäasiainministeriön määrärahakehyksen nostaminen tehtävien hoidon edellyttämällä tavalla. Mikäli tämä ei toteudu, ainoa mahdollisuus lienee, että ohjaavat ministeriöt osoittavat lisääntyvien tehtävien edellyttämät määrärahat lääninhallituksille.

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille on ehdotettu myönnettäväksi nettomäärärahaa 516 487 000 euroa. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että tilinpäätöksen mukaan poliisilla oli käytettävissään vuonna 1995 toimintamenoihin noin 433 228 000 euroa. Vuoden 2001 tilinpäätöksessä vastaava summa oli 512 783 000 euroa. Kuluvalle vuodelle poliisin toimintamenoihin on myönnetty lisätalousarviot mukaan lukien 503 560 000 euroa.

Poliisin menojen vertaaminen eri vuosina on ongelmallista, ja loppusummat eivät ole vertailukelpoisia. Aikaisemmin vertailtavuutta ovat vaikeuttaneet muun muassa paikallis- ja lääninhallinnon uudistukset sekä talousarvion rakennemuutokset. Poliisin rahoitustarvetta ovat sittemmin lisänneet tekijät, joihin poliisin toimin on voitu vaikuttaa vain rajoitetusti eikä niitä aina ole otettu huomioon kehysmenettelyssä.

Hallintovaliokunta on talousarvioesityksestä antamassaan lausunnossa HaVL 25/2002 vp viitannut kansainvälistymiseen, tietotekniikan kehitykseen ja eri rikollisuuden lajien poliisin työlle aiheuttamiin lisääntyviin velvoitteisiin ja todennut, että poliisin voimavarat ovat olleet jo pidempään alimitoitettuja ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuneeseen kehitykseen nähden. Myös poliisin palvelujen saatavuus on heikentynyt.

Valtiovarainvaliokunta on jo useana vuonna kiinnittänyt huomiota poliisin toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Suomessa toimii arviolta 70 järjestäytynyttä rikollisryhmää, joissa on noin 400 aktiivista jäsentä. Suomessa toimivien ryhmien päätoimiala on huumausainerikollisuus. Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrä on muutoinkin pysytellyt vuonna 2002 edellisvuosien korkealla tasolla. Lisäkustannuksia poliisille on aiheutunut myös käyttöön otetuista uusista tutkintamenetelmistä, esim. DNA-tutkimuksista. Uutena kulueränä valiokunta kiinnittää huomiota myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden saattamisesta aiheutuneisiin kuluihin. Poliisi on saattanut kuluvana vuonna lokakuun loppuun mennessä jo 633 henkilöä pois Suomesta eri syistä. Vuonna 2002 tähän tarkoitukseen arvioidaan tarvittavan jo runsaat kaksi miljoonaa euroa.

Määrärahalisäyksistä huolimatta poliisi ei saadun selvityksen mukaan vuonna 2003 selviä tyydyttävästi edellä kuvatuista tehtävistään. Poliisin ylijohdon laskelmien mukaan tasapainon takaava määrärahan taso olisi ollut noin 30 miljoonaa euroa hallituksen esittämää korkeampi. Tämä vastaa noin 750 henkilön palkkausmenoja.

Koulutettujen poliisimiesten määrä väheni 1990-luvulla lähes 600 henkilöllä. Varsinaista poliisityötä päätoimenaan tekevien poliisien määrän arvioidaan vuonna 2003 vähenevän noin 100 henkilöllä. Erityisen huolestuttavana valiokunta pitää sitä, että 1.9.2002—31.12.2003 välillä poliisikoulusta valmistuvista noin 550 uudesta poliisista pystytään rekrytoimaan näillä näkymin vain noin puolet toisen puolen jäädessä lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi työttömäksi. Toimintamenomomentin määrärahoilla palkattavien poliisien määrä vuonna 2003 on talousarvioesityksen mukaan 8 010. Asukasmäärään suhteutettuna tätä voidaan kansainvälisestikin pitää hyvin alhaisena.

Valtiovarainvaliokunta muistutti kuluvan vuoden talousarviosta antamassaan mietinnössä VaVM 37/2001 vp nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan tehdystä kirjauksesta. Tämän mukaan poliisin voimavaroja lisätään ja vahvistetaan toimintaedellytyksiä estää huumausainerikollisuutta, selvittää talousrikoksia sekä ehkäistä järjestäytynyttä rikollisuutta. Edellä todettuun viitaten valtiovarainvaliokunta katsoo, että poliisin määrärahat eivät vuonna 2003 ole hallitusohjelman edellyttämällä tasolla.

Kuluvan vuoden keväällä valmistuneen sisäasiainministeriön selvitysmiehen raportin mukaan poliisin menot ovat liikaa painottuneet henkilöstömenoihin investointien ja muiden menojen kustannuksella. Tästä on ollut seurauksena poliisin perustyön edellytysten ja työkalujen laadullinen heikkeneminen ja pitkän tähtäyksen kehittämisedellytysten vahingoittuminen. Valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä poliisitoimen kehittämistä pitkäjänteisesti, jolloin henkilöstömenot ja muut menot voidaan tasapainottaa toiminnan edellyttämällä tavalla. Eräs vaihtoehto lisätä pitkäjänteisyyttä on hallintovaliokunnan lausunnossaan esittämä ohjelma, jossa määriteltäisiin tavoitteet sisäisen turvallisuuden tasolle ja sen eri osa-alueille ja sitouduttaisiin samalla rahoittamaan näin määritelty taso.

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Lukuperusteluissa on arvioitu rajanylitysliikenteen vilkastuvan ja laittomasti maahan pyrkivien lisääntyvän. Saadun selvityksen mukaan kansainväliset rajanylityspaikat lisääntyvät, rajanylityspaikkojen aukioloajat pidentyvät ja viisumivelvollisten matkustajien suhteellinen osuus kasvaa.

Valtiovarainvaliokunta pitää selvänä, että Rajavartiolaitoksen toimintaympäristön muutokset edellyttävät lisähenkilöstön saamista rajatarkastustehtäviin ja partiointiin tulevina vuosina. Kuluvana vuonna eduskunnan myöntämällä 2,5 miljoonan euron lisämäärärahalla toteutettu henkilöstön lisäys itärajalle joudutaan kustannustason nousun vuoksi valiokunnan saaman selvityksen mukaan purkamaan kokonaisuudessaan viimeistään vuonna 2004, ellei lisärahoitusta saada.

Hallitus on esittänyt Rajavartiolaitoksen vuoden 2003 toimintamenomäärärahaksi 182 318 000 euroa. Tämä vastaa kuluvan vuoden tasoa, mutta on noin 1,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin sisäasiainministeriön määrärahaehdotus.

34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus (kiinteä määräraha)

Momentille on ehdotettu 47 092 000 euroa. Saadun selvityksen mukaan kuntatalouden vakautuspaketin yhteydessä 15.5.2001 hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti, että määräraha pidetään 50 456 000 eurona vuonna 2003. Momentin määrärahaa on vähennetty kuluvasta vuodesta 7,065 miljoonaa euroa.

Valiokunta viittaa lukuperusteluissa todettuun ja katsoo, että heikkenevä kuntatalous edellyttää vuonna 2003 panostusta myös harkinnanvaraisiin avustuksiin. Suurin osa kuntien menojen kasvusta aiheutuu tekijöistä, joihin ne itse eivät voi vaikuttaa. Erityisiä ongelmia aiheutuu kunnissa, joissa asukasluku vähenee voimakkaasti. Tällöin asukaslukuperusteiset valtionosuudet vähenevät nopeammin kuin kunnat pystyvät sopeuttamaan talouttaan. Myös yhteisöveron voimakas väheneminen heikentää eräiden kuntien tulorahoitusta. Valtionosuuksien tasausten viiveen vaikutuksesta saattavat samanaikaisesti verotulot vähentyä ja valtionosuuksien tasausvähennys kasvaa.

Valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että harkinnanvarainen rahoitusavustus on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi, vaikka lain säännös ei nimenomaisesti rajoita avustuksen myöntämistä useina peräkkäisinä vuosina. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman.

43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)

Osaamiskeskukset.

Momentin 18 900 000 euron määrärahasta osaamiskeskusohjelman toteuttamiseen arvioidaan käytettävän 8 200 000 euroa. Osaamiskeskusohjelmaa toteuttavat valtioneuvoston vuosiksi 1999—2006 nimeämät 14 osaamiskeskusta. Talousarvioesityksen yleisperustelujen (Y55) mukaan ohjelma tukee alueiden erikoistumista ja kasvua, jotta ne entistä paremmin pystyisivät vastaamaan kiristyneeseen kansainväliseen kilpailuun. Alueilla toteutettavat ohjelmat ovat yrityslähtöisiä, ja niiden toimenpiteet kohdistuvat erityisesti osaamisintensiivisen uuden liiketoiminnan synnyttämiseen, yritysten kasvuun ja työllisyyden edistämiseen.

Kuluvan vuoden talousarviossa osaamiskeskusohjelman perusrahoitus tuli ensimmäistä kertaa kokonaan maakunnan kehittämisrahasta, mikä tehostaa ohjelman toteuttamista. Ohjelman avaaminen vuonna 2003 uusille osaamisaloille ja -keskuksille edellyttää lisärahoitusta. Valtiovarainvaliokunta ehdottaa momentille lisättäväksi 200 000 euroa osaamiskeskusohjelman toteuttamiseen.

Aluekeskusohjelma.

Aluekeskusten kehittämiseen ja kaupunkipolitiikan rahoitukseen ehdotetaan ensi vuodelle 7 200 000 euroa. Saadun selvityksen mukaan tämä on 1 500 000 euroa sisäasiainministeriön ehdottamaa vähemmän. Ehdotettu määräraha onkin riittämätön asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi vuonna 2003.

Pienten määrärahojen lisäksi ongelmana saadun selvityksen mukaan on aluekeskusohjelman yhteensovittaminen maakuntaohjelmaan. Uusi aluekehityslaki määrittelee aluekeskusohjelman valtioneuvoston hyväksymäksi erityisohjelmaksi, jonka tavoitteet ja hankkeet yhteensovitetaan maakuntaohjelmaan jo sen toteuttamissuunnitelman laadinnassa. Valtiovarainvaliokunta pitää toivottavana, että aluekeskusohjelman merkitys maakuntien kehittämisessä selkiytyy, mikä edistänee myös EU:n rakennerahasto- ja yhteisaloiteohjelmien perusteella toteutettavien hankkeiden tehostumista. Valiokunta korostaa alueiden omaa roolia päätöksenteossa ja kehittämisessä.

Valtiovarainvaliokunta pitää välttämättömänä aluekeskusohjelmaan osoitetun määrärahan korottamista. Valiokunta ehdottaa momentille lisättäväksi aluekeskusten kehittämiseen ja kaupunkipolitiikan rahoitukseen 700 000 euroa, joka mahdollistaisi käytännössä nykyisen toiminnan tason ylläpitämisen vuonna 2003 ja antaisi mahdollisuuden aluekeskusohjelman toiminnan vahvistamiseen.

Seutu-kokeilu.

Seutu-kokeilulainsäädännön perusteella on käynnistymässä seudullisen yhteistyön kehittämiskokeilu kahdeksassa seutukunnassa. Näistä kolme kuuluu myös aluekeskusohjelmaan. Saadun selvityksen mukaan sisäasiainministeriöllä on valmiuksia toimia seutujen yhteistyökumppanina erityisesti kokeiluseutujen keskinäisen kehittämisverkoston rakentamisessa, tiedon ja kokemusten vaihdon tehostamisessa ja asiantuntijapalvelujen kohdentamisessa seuduille. Maakunnan kehittämisrahasäännökset mahdollistavat periaatteessa seutu-kokeilun kehittämiskustannusten maksamisen tältä momentilta.

Siirtymäkauden tuki.

Sellaiset kauden 1995—1999 tavoite 2 ja 5b -alueet, jotka eivät päässeet mukaan uudelle kaudelle 2000—2006 tavoite 2 -alueeseen, saavat vuosina 2000—2005 ns. siirtymäkauden tukea. Yhteensä siirtymäkauden ohjelman kautta näille alueille tulee avustusta noin 25 euroa/asukas/vuosi kuuden vuoden aikana. Tavoite 2 -ohjelma tuo sen piirissä oleville alueille yhteensä noin 112 euroa/asukas/vuosi seitsemän vuoden aikana.

Siirtymäkauden tuki on sekä Länsi- että Etelä-Suomessa etupainotteinen. Tämä tarkoittaa, että koko kauden varoista näille alueille tulee vuonna 2003 noin 16 prosenttia, vuonna 2004 vajaa seitsemän prosenttia ja vuonna 2005 enää hiukan yli kolme prosenttia. Jäljellä olevalla siirtymäkaudella rahoitus on siten suhteellisen vähäistä, millä on selvä vaikutus alueiden kehittämismahdollisuuksiin. Nämä alueet uhkaavat jäädä ns. valkoisiksi alueiksi.

Tehokkaan kehitystyön vaatima resursointi kuuluu valiokunnan mielestä yhtenä osana kansallisen aluepolitiikan tehostamiseen. Tämän tulisi koskea siirtymäkauden alueita jo vuonna 2004. Saadun selvityksen mukaan sisäasiainministeriö ottaa oman, vuoden 2004 talousarvionsa valmistelussa ja TTS-valmistelussaan huomioon kansallisen aluekehitystyön vahvistamisen esittämällä tuntuvia lisäyksiä maakunnan kehittämisrahaan. Myös muilla hallinnonaloilla täytyisi valmistelussa ottaa huomioon tarve vahvistaa kansallisen aluepolitiikan voimavaroja. Nämä lisäykset vastaisivat eduskunnan kannanottoja nykyisen alueiden kehittämislain hyväksymisen yhteydessä ja myöhemmissä yhteyksissä.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 19 800 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 249/2002 vp)

(3. kappale kuten HE 132/2002 vp)

16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään 519 miljoonaa euroa, missä on lisäystä kuluvaan vuoteen noin 3,5 miljoonaa euroa. Talousarvioesitykseen sisältyy uutena puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuutena 201,6 miljoonan euron suuruinen tilausvaltuus Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittämiseksi (STALVA) vuosille 2003—2008. Uuden tilausvaltuuden painopiste on raskaissa ampumatarvikkeissa, ja sen avulla pyritään nykyistä pitkäjänteisempään yhteistyöhön kotimaisen ampumatarviketeollisuuden kanssa. Tässä on tarkoitus osaltaan toteuttaa eduskunnan vuosi sitten lisätalousarvion yhteydessä hyväksymää lausumaa, jossa edellytettiin hallituksen laativan pitkän tähtäyksen kehittämissuunnitelman ruuti- ja ammustarviketuotannon turvaamiseksi Suomessa. Tämän kehittämissuunnitelman valmistelu aloitettiin vuoden 2001 lopulla, jolloin asetettiin työryhmä valmistelemaan raskaiden ampumatarvikkeiden tuotannon rakennejärjestelyjä STALVA-ohjelman puitteissa. Työryhmä esitti, että puolustushallinnon ja teollisuuden yhteistyönä perustetaan Patria Vammas -osakeyhtiöön osaamiskeskus, johon keskitetään raskaita ampumatarvikkeita koskevaa tietotaitoa ja vastuuta niiden toimittamisesta Suomessa.

Valtiovarainvaliokunta toteaa, että STALVA-tilausvaltuus tarkoittaa noin 32—33 miljoonan euron panostusta vuositasolla. Alan rationaalisen tuotannon kannalta tarvittava taso tarkoittaisi valiokunnan saaman selvityksen mukaan noin 50 miljoonan euron tasoa vastaavia vuositilauksia, joten STALVA-tilausvaltuuteen ehdotettu taso jää noin 17—18 miljoonaa euroa vuositasolla tämän alle. Edellä todettu osaamiskeskus pyrkii osaltaan vastaamaan alhaisen määrärahatason tuottamiin haasteisiin keskittämällä tällä hetkellä Suomessa hajallaan olevaa tuotantoa, jolloin resurssien käyttö olisi helpommin optimoitavissa.

Valtiovarainvaliokunta katsoo, että niukka määrärahataso huomioon ottaen STALVA-tilausvaltuus tulee kohdistaa mahdollisimman pitkälle ruuti- ja ammustuotannon tarpeisiin. Ruuti- ja ammustuotannon jatkuminen Suomessa on useissa yhteyksissä todettu ehdottoman tarpeelliseksi jo huoltovarmuudenkin kannalta. Valiokunta pitää tärkeänä, että puolustusministeriö jatkaa suunnittelua vuoden 2008 jälkeisille hankinnoille niin, että STALVAn avulla käynnistetty tuotekehitystyö johtaa myös tuotannollisiin tilauksiin.

Lukuperusteluissa on todettu, että ulkomailta hankittavien tuotteiden tai järjestelmien on oltava valmiita ja niiden toiminnallisesta luotettavuudesta on oltava riittävä näyttö. Ennen uuden hankinnan käynnistämistä on selvitettävä mahdollisuudet eurooppalaiseen yhteistoimintaan ja kansallisista erityisvaatimuksista on tarvittaessa tingittävä. Kotimaiselta teollisuudelta tehtävien, ensisijaisesti strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan joukoille suunnattujen hankintojen johdosta vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistuu kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset.

Lukuperusteluissa esitetyt linjaukset on nähtävä pyrkimyksenä kansainväliseen yhteistoimintakykyyn, joka tarve on selvästi lisääntymässä. Valtiovarainvaliokunta kuitenkin toteaa, etteivät nämä linjaukset saa johtaa alan kotimaisen teollisuuden aliarviointiin. Lähtökohtana ei voi olla ensisijaisesti ulkomaisten hankintojen tekeminen, jopa kansallisista erityisvaatimuksista tinkien. Hankintapäätösten perustana ovat teknisten vaatimusten lisäksi aina myös hintatekijät. Vaikka pääosa uusista, suuremmista järjestelmistä voi olla saatavissa vain ulkomailta, myös alan kotimaisella teollisuudella voi olla merkittävä rooli hankkeiden valmistelussa ja toteuttamisessa, samoin osajärjestelmien toimittamisessa. Valtiovarainvaliokunta kiinnittääkin huomiota puolustustarvikealan kotimaisen teollisuuden osallistumismahdollisuuksiin lähiaikojen uusissa, merkittävissä ulkomaisissa järjestelmähankinnoissa. Riittävillä tuotekehityspanostuksilla kotimaisen puolustustarviketeollisuuden mahdollisuuksia osallistua tähän yhteistyöhön voidaan parantaa.

21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valtiovarainministeriön pääluokan luvussa 28.60 todetulla tavalla valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyä on tarkoitus jatkaa vuonna 2003 siten, että kasarmi- yms. rakennusten ja -alueiden hallinta siirtyy Senaatti-kiinteistöille ja Ilmavoimien lentokenttäalueiden hallinta Ilmailulaitokselle. Valtion kiinteistövarallisuutta on tarkoitus siirtää noin 1 009 miljoonan euron arvosta Senaatti-kiinteistöjen hallintaan. Maa- ja vesialueet muodostavat tästä talousarvioesityksen mukaan 54 miljoonaa ja rakennukset ja rakennelmat 955 miljoonaa euroa.

Momentin määrärahamitoituksessa on saadun selvityksen mukaan otettu huomioon noin 45 miljoonaa euroa kiinteistöuudistuksen aiheuttamana lisäyksenä. Uudistuksen yhteydessä on sovittu 3 miljoonan euron vuosittaisesta lisäyksestä uudisrakennuksista ja perusparannuksista aiheutuvien vuokranlisäysten maksamiseen vuosille 2004—2006.

Kiinteistöhallintouudistuksen keskeisenä tavoitteena on saattaa puolustushallinnon nykyinen kiinteistökanta asianmukaiselle tasolle sekä turvata kiinteistökannan kunto ja tarvittavat investoinnit. Tältä kannalta olennaista on myös se, että puolustushallinnolla on käytettävissään tarvittava lisämääräraha rakennusten ja rakenteiden kunnossapitotason kohottamiseksi tavoitetasolle. Samalla voidaan Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ko. henkilöstö työllistää tarkoituksenmukaisella tavalla siirtymäkauden ajaksi.

Valiokunnan varsinaiset kannanotot kiinteistöuudistukseen sisältyvät lukuun 28.60.

21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valtiovarainvaliokunta on kuluvan vuoden talousarvioehdotusta käsitellessään pitänyt välttämättömänä, että Joensuussa toimivan ortodoksisen seminaarin opettajavoimia vahvistetaan. Määrärahaa toisen opettajan palkkaamiseksi ei kuitenkaan ole sisällytetty ensi vuodenkaan talousarvioehdotukseen. Momentin määrärahaa korotetaan tämän vuoksi 21 000 eurolla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 679 000 euroa.

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Saamenkielisen oppimateriaalin tuottaminen.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan saamenkielinen opetus on selvästi lisääntymässä peruskoulun vuosiluokilla 7—9, samalla kun pohjoiskoltansaamenkielisen opetuksen rinnalla on syksyllä 2000 aloitettu myös inarinsaamenkielinen opetus. Saamenkielisen opetuksen lisääntyessä myös oppimateriaalitarpeet kasvavat. Uusia oppimateriaaleja tulisi voida valmistaa mahdollisimman nopeasti, jotta saamenkielistä opetusta saavien oppilaiden opetus olisi samantasoista ja samanarvoista suomenkielisen vastaavan opetuksen kanssa. Määrärahatarvetta aiheutuu lisäksi euroon siirtymisestä aiheutuvista matematiikan oppikirjojen uudistamistarpeista, mihin tarkoitukseen ei ole kuluvana vuonna myönnetty lisämäärärahaa. Tämän vuoksi momentille lisätään 5 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 332 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös oppimateriaalin kehittämiseen sekä ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamiseen. Määrärahasta käytetään 258 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista varten.

50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha)

Suomen ulkomailla toimivat kulttuuri-instituutit tekevät tärkeää työtä Suomen tunnetuksi tekemiseksi ja toimivat yhteyksien luojina eri maissa. Instituuteilla on meneillään muun muassa uusia yhteishankkeita taidekorkeakoulujen kanssa. Pienimmissä instituuteissa on erityinen tarve henkilöstön vahvistamiseen.

Opetusministeriö esitti valtion talousarvioehdotukseen määrärahaa uuden kulttuuri-instituutin perustamiseen Unkariin. Määrärahaa ei kuitenkaan ole hallituksen esityksessä. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella instituutin perustaminen on kuitenkin tärkeää. Tarkoituksena on, että instituutti toimisi kulttuurin, tieteen, teknologian ja elinkeinoelämän interaktiivisena yhteistyöverkostona. Opetusministeriön tarkoituksena on ollut, että insituutin toiminta voitaisiin aloittaa vuoden 2003 alussa Budapestissa.

Edellä todetun perusteella momentille lisätään 70 000 euroa käytettäväksi uuden instituutin perustamiseen ja 70 000 euroa käytettäväksi muiden kulttuuri-instituuttien toimintaan.

Suomi—Venäjä-Seuran toimitilakysymys on uudelleenjärjestelyjen kohteena. Kapiteeli Oy on myynyt toimitilat, ja järjestöllä on määrärahat puolen vuoden vuokraan. Tarkoitus on, että seura hankkii uudet toimitilat vuoden 2003 loppuun mennessä. Siirtymäkauden vuokramenojen kattamiseksi valiokunta katsoo, että järjestöä tulee avustaa vuokrakustannuksissa koko vuoden osalta. Momentille lisätään 55 000 euroa lisäyksenä Suomi—Venäjä-Seuran vuokramenojen kertaluonteiseen avustukseen käytettäväksi.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 5 212 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen määrä on vuoden 2002 valinnoissa nostettu 550:stä 600:aan. Saadun selvityksen mukaan aloituspaikkojen lisäyksestä johtuvia lisämäärärahoja ei ole täysimääräisinä otettu talousarvioehdotukseen. Sen vuoksi momentille lisätään 100 000 euroa lääkärikoulutuksen lisäyksestä aiheutuviin menoihin.

Ehdottaessaan hyväksyttäväksi lakiehdotusta ammatillisen lisäkoulutusjärjestelmän rahoituksesta sivistysvaliokunta piti välttämättömänä täsmentää talousarvioesityksen momentin 29.10.21 perusteluissa todettua siten, että määrärahasta kohdennetaan 5 miljoonaa euroa täydennyskoulutuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Sen vuoksi momentin perusteluja muutetaan sivistysvaliokunnan kannanottoa vastaavaksi.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 122 805 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen enintään 5 000 000 euroa yliopistojen omien päätösten mukaisesti. (Uusi)

(3. ja 4. kappale kuten 2. ja 3. kappale HE 132/2002 vp)

22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Sivistysvaliokunnan mietinnön SiVM 16/2002 vp ja momentin 29.10.21 perusteluihin viitaten momentille lisätään uusi 6. kappale.

Yliopistojen rehtorienneuvosto.

Yliopistolain 4 § velvoittaa yliopistoja pyrkimään keskenään yhteistyöhön siten, että niiden kesken vallitsee tarkoituksenmukainen työnjako. Yliopistojen rehtorienneuvoston toiminta tukee tätä yliopistolain velvoitetta. Rehtorienneuvoston toiminta on tärkeää muutenkin niin kotimaisen yliopistoyhteistyön kuin kansainvälisen toiminnan kannalta. Ongelmaksi on muodostunut se, miten rehtorienneuvoston toimintaa voidaan yliopistojen määrärahoista rahoittaa. Valiokunta kiirehtii asian järjestämistä niin, että rahoitus voidaan järjestää yliopistojen kannalta tarkoituksenmukaisesti.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1.—5. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittämiseen tarkoitettua määrärahaa voidaan käyttää pitkäkestoisen täydennyskoulutuksen tuotekehitystyöstä aiheutuviin kustannuksiin yliopistojen esittämillä alueilla osana niiden yhteiskunnallista tehtävää. (Uusi)

30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Ehdottaessaan hyväksyttäväksi lakiehdotusta ammatillisen lisäkoulutusjärjestelmän rahoituksesta sivistysvaliokunta piti välttämättömänä täsmentää talousarvioesityksen momentin 29.20.30 perusteluissa aikuiskoulutuksesta todettua siten, että ammattikorkeakouluilla on itsenäinen päätäntävalta käyttää niille aikuiskoulutukseen osoitettua määrärahaa tarpeellisiksi katsomiinsa kohteisiin muun muassa aikuisten tutkintokoulutukseen, avoimeen ammattikorkeakoulutukseen, lyhytkurssitoimintaan tai työyhteisökohtaiseen koulutukseen. Momentin perusteluja muutetaan sivistysvaliokunnan kannanottoa vastaavaksi.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. kappale kuten HE 249/2002 vp)

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain 23 §:n mukaiseen ylimääräiseen valtionavustukseen ammattikorkeakoulujen tukiohjelmaan, tutkimus- ja kehitystyöhön sekä muihin kehittämishankkeisiin, tuloksellisuusrahoitukseen sekä opiskelijoiden harjoittelun ja avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukemiseen enintään 24 849 000 euroa. Aikuisten ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen ja avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukemiseen tarkoitetut lisäykset kohdennetaan ammattikorkeakoulujen tärkeänä pitämiin tarkoituksiin.

25. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittäminen.

MUKAVA-hanke on valtakunnallinen kokeilu- ja tutkimushanke, joka pyrkii kouluikäisten lasten sosiaalisten taitojen ja sosiaalisen pääoman vahvistamiseen, koulun oppimisympäristön ja yhteisöllisyyden kehittämiseen sekä kouluyhteisön verkottumiseen kotien, lähiyhteisön ja kolmannen sektorin kanssa. Opetusministeriö on tukenut hanketta vain vähäisissä määrin kokopäiväkoulukokeilun osalta. Ministeriön mukaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa edistävät hankkeet ovat erityisen ajankohtaisia, mutta kehittämistarpeita on vuosittain runsaasti enemmän kuin rahoitusmahdollisuuksia. Sitra puolestaan on rahoittanut kahden lukuvuoden ajan kokonaiskoulupäiväprojektia. Siinä kehitetään oppilaiden harrastus- ja kerhotoimintaa osana koulupäivää sekä kokeillaan joustavaa koulun aloitus- ja päätösaikaa. Valiokunnan mielestä on tarkoituksenmukaista tukea hankkeita, joilla voidaan edistää koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Valtion rahoittamien hankkeiden osalta tulee kuitenkin välttää päällekkäisiä toimintoja esimerkiksi Opetushallituksen vastaavien toimintojen kanssa.

Edellä todetun johdosta momentille lisätään 50 000 euroa koululaisten iltapäivätoiminnan kehittämiseen käytettäväksi lisäyksenä MUKAVA-hankkeen valtionavustukseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 679 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 132/2002 vp)

34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Hallituksen esityksessä toiseksi täydentäväksi talousarvioksi ehdotetaan, että oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnetään lisäyksenä 5 miljoonaa euroa ja että myöntämisvaltuuksia niin ikään korotetaan 5 miljoonalla eurolla. Opetusministeriön perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan vuosille 2003—2006 on voitu ottaa noin 24 prosenttia siihen kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien esittämistä hankkeista. Vuodelle 2003 rahoitussuunnitelmaan sisältyy 48 yleissivistävän koulutuksen hanketta sekä 11 ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen hanketta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ensi vuodelle ehdotetut määrärahat yhteensä mahdollistavat sen, että myöntämisvaltuuksia voidaan korottaa vielä 5 miljoonalla eurolla hallituksen esittämästä. Tämän johdosta valiokunta ehdottaa myöntämisvaltuuksia korotettavaksi 5 miljoonalla eurolla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. kappale kuten HE 253/2002 vp)

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Vuonna 2003 saa myöntää valtionosuutta perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionosuudet ovat tammikuun 2003 kustannustasossa yhteensä enintään 70 000 000 euroa. Valtionosuuksista yhteensä enintään 31 500 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena. Vuonna 2003 saa edellisen lisäksi vahvistaa laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, joille valtionosuus tullaan myöntämään vuonna 2004 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionosuuksista vuoden 2003 tammikuun kustannustasossa on yhteensä enintään 60 000 000 euroa.

30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Eduskunta on kahden viimeisen talousarvion käsittelyn yhteydessä hyväksynyt lausumat, joissa edellytetään kansalaisopistojen valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Hallitus ei kuitenkaan ole tuonut asiaa koskevia muutosehdotuksia eduskunnalle. Valiokunta painottaa edelleen sitä, että nykyisestä asutusrakenneryhmittelystä aiheutuvat ongelmat on pikaisesti ratkaistava ja kansalaisopistot saatettava asutusrakenteesta ja paikallisista olosuhteista riippumatta tasavertaiseen asemaan.

31.  29.69.31 ja 32Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)

Eduskunta on hyväksynyt ammatillista lisäkoulutusta koskevan hallituksen esityksen (SiVM 16/2002 vp — HE 140/2002 vp) sen sisältöisenä, että ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten ja valtakunnallisten erikoisoppilaitosten ns. toiminta-avustus säilytetään vielä ensi vuonna nykytasolla. Sen vuoksi momentille lisätään 4 miljoonaa euroa ja siirretään 4 096 000 euroa käyttökustannusten valtionosuudesta valtionavustuksiin maksullisena palvelutoimintana järjestettävään ammatilliseen koulutukseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 104 509 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös avustuksina maksullisena palvelutoimintana järjestettävään ammatilliseen koulutukseen enintään 24 288 000 euroa. Määrärahaa saa lisäksi käyttää ammatillisten kurssikeskusten muuttumisesta ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi annetun lain (761/1990) mukaisten toimitiloista aiheutuvien vuokrien korvaamiseen sekä vuokratiloja korvaavien omien tilojen hankinnan valtionavustuksiin enintään 414 000 euroa. Määrärahasta saa käyttää enintään 505 000 euroa avustuksina tietoyhteiskunnan kehittämishankkeisiin sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on 12 808. Opiskelijatyövuosikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

50. Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Lukuperusteluissa todettuun viitaten momentille lisätään 200 000 euroa ja laskennallisia opiskelijaviikkoja lisätään 1 360:llä.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 44 067 000 euroa

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää yhteensä enintään 1 346 000 euroa lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin ja avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa ja ylimääräisiin avustuksiin. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijaviikkoja on 286 360. Opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

53. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Eduskunta osoitti kuluvan vuoden talousarviossa 42 000 euron lisämäärärahan kesäkuussa 2001 perustetun Viipurin kulttuuri-, tiedotus- ja kansalaistoiminnan keskuksen toimintaan. Tavoitteena on luovutetun alueen sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin edistäminen ja suomalaisten kontaktien lisääminen historiallisesti Suomelle tärkeällä alueella. Valiokunta pitää tärkeänä Viipuri-keskuksen toiminnan tukemista edelleen. Sen vuoksi momentille merkitään 50 000 euroa lisäyksenä Karjalan Liitto ry:n avustukseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 7 231 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Lukuperusteluissa todettuun viitaten momentille lisätään 200 000 euroa, josta 32 000 euroa opintokerhotoimintaan ja laskennallisia opetustunteja lisätään 3 040:llä.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 12 292 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin ja tietoyhteiskunnan kansalaisvalmiuksien lisäämiseen, mukaan lukien opintosetelikokeilu, muihin kehittämishankkeisiin ja ylimääräisiin avustuksiin yhteensä enintään 673 000 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opetustunteja on 185 040. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

56. Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Lukuperusteluissa todettuun viitaten momentille lisätään 129 000 euroa ja laskennallisia opetustunteja lisätään 3 300:lla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 3 949 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin ja tietoyhteiskuntaohjelman kehittämishankkeisiin, mukaan lukien opintosetelikokeilu, sekä ylimääräisiin avustuksiin yhteensä enintään 336 000 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opetustunteja on 92 300. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Opintotukilain 7 §:n mukaan yhden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen voi saada opintotukea 55 kuukaudeksi. Tietyin edellytyksin opetusministeriön päätöksellä voidaan tukiaikaa pidentää. Paavo Lipposen toisen hallituksen ohjelman mukaan opintotukea kehitetään valmistumista paremmin tukevaksi ja tukiaikaa joustavoitetaan opintojen loppuunsaattamisen mahdollistamiseksi nykyistä paremmin. Eräiden tutkintojen osalta alan tutkintoasetuksessa on opintoviikoissa mitoitettu laajuus vahvistettu 180 opintoviikoksi tai pidemmäksi. Näitä ovat musiikin maisterin, arkkitehdin, diplomi-insinöörin, maisema-arkkitehdin, psykologian maisterin ja kuvataiteen maisterin tutkinnot. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että näiden tutkintojen enimmäistukiajaksi vahvistetaan 60 kuukautta. Sen vuoksi ja talousarvioaloitteiden TAA 716/2002 vp, TAA 1051/2002 vp, TAA 1057/2002 vp, TAA 1222/2002 vp, TAA 1351/2002 vp ja TAA 1447/2002 vp perusteella momentille lisätään 500 000 euroa käytettäväksi ns. pitkien opintojen opintorahakauden pidentämiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 650 500 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha)

Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja koskeviin lukuryhmäperusteluihin viitaten momentille palautetaan hallituksen esityksessä talousarvioesityksen täydentämisestä (HE 249/2002 vp) vähennettäväksi ehdotettu 3 121 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 75 739 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 132/2002 vp)

(4. kappale kuten HE 249/2002 vp)

(5. kappale kuten HE 132/2002 vp)

(6. kappale kuten HE 249/2002 vp)

(7. kappale kuten 6. kappale HE 132/2002 vp)

25. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Näkövammaisten kirjastolla on useita sellaisia hankkeita, joita ei ole otettu huomioon talousarvioehdotuksessa. Kirjasto muuttaa uusiin vuokratiloihin tammikuussa 2004, mikä aiheuttaa kertaluontoista lisäkustannusta. Muuton valmisteluun liittyy lisätehtäviä, muun muassa kokoelman inventointia, johon tarvitaan lisää henkilötyövoimaa. Uusi Pallas-kirjastojärjestelmä otetaan käyttöön toukokuussa 2003. Järjestelmä tulee muodostamaan digitaalisen kirjaston rungon, jonka pohjalle kirjaston uusia digitaalisia palveluja jatkossa kehitetään. Kirjasto on myös siirtymässä uuteen Daisy-äänikirjajärjestelmään, mikä edellyttää vaihtoehtoisten talletusalustojen ja laitteiden testausta. Edellä olevan perusteella toimintamenoihin lisätään 50 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 129 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Alueteatterit tekevät merkittävää työtä järjestäessään teatteriesityksiä erityisesti niiden paikkakuntien asukkaille, joilla muuten olisi vaikea päästä teatteriin. Valiokunta pitääkin alueteatteritoiminnan vahvistamista välttämättömänä. Sen vuoksi momentille lisätään 300 000 euroa käytettäväksi alueteattereille myönnettäviin ylimääräisiin valtionavustuksiin.

Eduskunta on hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion hyväksynyt lausuman, jossa edellytetään teattereiden valtiontukijärjestelmän selvittämistä. Valtionosuuden perusteena olevat henkilötyövuodet ovat jääneet jälkeen todellisista henkilötyövuosista. Valiokunnan mielestä tilanne on muodostumassa kestämättömäksi teattereiden kannalta. Lisämäärärahoja tarvitaan teattereille myös kehittämistyöhön.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 5 270 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

33. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan (arviomääräraha)

Koska eduskunta on hylännyt hallituksen esityksen HE 136/2002 vp, veikkausvoittovaroja ei voi käyttää kuntien kulttuuritoimintaan osoitettaviin valtionosuuksiin. Sen vuoksi momentille lisätään 5 993 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 6 615 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Kuntien kulttuuritoimintaan myönnettävästä rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa käyttää enintään 106 000 euroa rahoituslain 42 §:n mukaisen valtionavustuksen maksamiseen (Uusi).

34. Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha)

Yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin ehdotetaan myönnettäväksi 6 miljoonaa euroa. Vireillä on yksi iso hanke eli Turun kirjaston rakennushanke, mikä estää muiden hankkeiden aloittamisen. Valiokunta pitää tärkeänä, että kirjastojen perustamiskustannuksiin osoitetaan lähivuosina lisämäärärahoja. Momentin loppusumma ei edellä todetun johdosta muutu.

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Seurantalojen korjausavustukset.

Vuosina 1978—2002 on annettu opetusministeriön korjausavustusta noin 1 700 seurantalolle yhteensä noin 228 miljoonaa markkaa eli noin 38 miljoonaa euroa. Avustuksilla on ollut ratkaiseva merkitys siihen, että seurantalot ovat säilyneet ja että ne voivat toimia monin paikoin ainoina julkisina kokoontumistiloina maamme syrjäisimmilläkin osilla. Avustuksia on viime vuosina hakenut vuosittain lähes neljäsataa yhdistystä, joista vain noin puolelle on voitu myöntää avustusta. Momentille lisätään 150 000 euroa seurantalojen korjaustöihin käytettäviin avustuksiin.

Talousarvioaloitteen TAA 591/2002 vp perusteluihin viitaten momentille lisätään 50 000 euroa käytettäväksi Ihmisoikeusliitto ry:n toiminta-avustukseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 3 276 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Koska eduskunta on hylännyt hallituksen esitykset HE 137/2002 vp ja HE 138/2002 vp, veikkausvoittovaroja ei voi käyttää esitysten tarkoittamiin lakisääteisiin valtionosuuksiin. Sen vuoksi momentille lisätään 8 320 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 9 956 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 132/2002 vp)

52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Lastenkulttuurikeskusten rahoitus.

Lapsilla ja nuorilla, asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta, tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaisiin taide- ja kulttuuripalveluihin. Lastenkulttuuripoliittisen toimintaohjelman mukaisesti tapa näiden palveluiden kehittämiseksi on luoda lastenkulttuurikeskusten verkosto. Sen tarkoituksena on olla valtakunnalliset toimintaedellytykset omaava, laaja-alaisesti taiteen osaamista hallitseva, yhteistyöhön orientoitunut ja kehittämistyöhön erikoistunut lastenkulttuuriverkosto. Tavoitteena on kehittää lapsille suunnattuja palveluja koko valtakunnan alueella ja edistää niiden syntymistä sinne, missä niitä ei vielä ole. Verkoston tulee olla alueellisesti kattava ja sisältää monipuolista osaamista eri taiteen aloilta.

Talousarvioesityksessä on lastenkulttuurikeskustoiminnan aloittamiseen osoitettu vain 136 000 euroa. Edellä olevan perusteella momentille lisätään 270 000 euroa.

Teatteriryhmät ja tanssitaide.

Valiokunta on toistuvasti talousarvioita käsitellessään todennut vapaiden teatteriryhmien heikon taloudellisen tilanteen. Kuitenkin teatteriryhmillä on tärkeä asema suomalaisessa teatterikentässä ja sen kehittämisessä. Momentille lisätään 100 000 euroa teatteriryhmien tukemiseen.

Suomalainen tanssitaide on korkeatasoista, ja sillä on merkittävä asema kansainvälisestikin. Tanssitaiteen valtion tuki on ollut vähäistä vaikka määrärahoja on viime vuosina kasvatettu. Valiokunta pitää välttämättömänä panostaa tanssitaiteeseen nykyistä enemmän. Momentille lisätään 100 000 euroa tanssitaiteen edistämiseen.

Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman seuranta.

Valtioneuvoston vuonna 1998 vahvistaman arkkitehtuuripoliittisen ohjelman seurantaa varten tarvitaan lisätoimenpiteitä. Seurantatyöryhmä, joka jätti mietintönsä kuluvan vuoden kesällä, on tehnyt ehdotukset jatkotoimenpiteistä. Näitä ovat muun muassa, että arkkitehtuurin tutkimusta ja kehittämistä laajennetaan ja kehitetään arkkitehtuurin laadun arviointia, käynnistetään arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön tutkimus- ja kehitysstrategian laatiminen, otetaan opetussuunnitelmien perusteiden kehittämistyössä ja opettajankoulutuksessa huomioon arkkitehtuurikasvatuksen tarpeet eri oppiaineissa sekä selvitetään vapaan sivistystyön puitteissa tapahtuvan arkkitehtuurikasvatuksen kehittäminen ja kuntien luottamushenkilöiden rakennettuun ympäristöön liittyvän koulutuksen kehittämistarpeet.

Edellä todetun perusteella momentille lisätään rakennustaiteen edistämiseen 30 000 euroa käytettäväksi arkkitehtuuripoliittisen ohjelman seurantaan.

Kotimaisen elokuvan tuki.

Valiokunta toteaa, että suomalainen elokuva on vakiinnuttanut uudelleen asemansa suomalaisen yleisön keskuudessa. Tätä myönteistä kehitystä on syytä tukea ja voimistaa audiovisuaalista politiikkaa, jotta saamme parhaan mahdollisen taloudellisen ja taiteellisen hyödyn elokuvasta. Elokuva-alalla on merkittävä työllistävä ja vientiä edistävä potentiaali.

Kotimainen elokuvatarjonta uhkaa kaventua liian kapea-alaiseksi, vain monipuolinen tarjonta mahdollistaa elokuvan kehittymisen. Tulevaisuudessa suomalaisten elokuvien määrä vähenee vääjäämättä, jos määrärahaa ei voida nostaa. Osaaminen ja voimavarat jäävät tällöin vajaakäyttöön.

Elokuvien tuotantokustannukset ovat nousseet viime vuosina kustannuskehityksen vaikutuksesta ja alan vaatimusten kasvaessa. Kansainvälisen osatuotantorahoituksen saaminen edellyttää sitä, että tuotantomme yltävät hyödyntämään näitä rahoitusinstrumentteja. Liian pienet kansalliset elokuvahankkeet vaarantavat mahdollisuuden saada kansainvälistä osarahoitusta. Eurooppalaiset tuki-instrumentit, kuten MEDIA-ohjelma, kiinnittävät yhä enemmän huomiota elokuvatuotantoyhtiöiden jatkuvuuteen tukia suunnattaessa. Momentille lisätään 350 000 euroa kotimaisen elokuvan tukeen.

Valtakunnalliset kulttuuritapahtumat.

Suomessa on korkeatasoinen kulttuurifestivaalitoiminta, joka on viime vuosina laajentunut ja yleisömäärä on kasvanut. Valtakunnallisten festivaalien julkisen tuen osuus on kuitenkin pudonnut huomattavasti. Valtion tuki on viimeisten kymmenen vuoden aikana pudonnut yli 15 prosentista noin 5 prosenttiin. Kulttuuritapahtumat ovat korvanneet julkisen tuen omilla tuloillaan, pääsylipputuloilla, oheismyynnillä ja yritysyhteistyöllä. Valiokunta kiinnittää huomiota kuitenkin siihen, että julkinen tuki mahdollistaa festivaaleille sisällöllisen kehitystyön ja korkean taiteellisen tason, mikä on pitkällä aikavälillä jatkuvuuden ehto. Esimerkiksi yritykset eivät luonnollisista syistä ole valmiita rahoittamaan tapahtuman perustoimintoja tai kehittämistyötä. Valiokunta pitääkin välttämättömänä julkisen tuen korottamista. Momentille lisätään 30 000 euroa lisäyksenä valtakunnallisille kulttuuritapahtumille.

Kansallisteatterin lainanhoitokulut.

Kansallisteatterin 2,8 miljoonan euron lainanhoitokulut on sijoitettu veikkausvoittovaroista rahoitettavaksi. Lisäksi Kansallisteatterin lainanhoitokulut tulevat vuodesta 2004 olemaan suunnilleen kaksinkertaiset ensi vuoden tasoon verrattuna. Valiokunta ei voi hyväksyä sitä, että kansallisen kulttuurilaitoksen peruskorjaus rahoitetaan veikkausvoittovaroista rahoitettavien kohteiden toimintaan tarkoitetuilla varoilla. Sen vuoksi valiokunta pitää välttämättömänä, että Kansallisteatterin lainanhoitokulut siirretään rahoitettavaksi yleisestä budjetista vuodesta 2004 alkaen.

Momentin määrärahamuutokset.

Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja koskeviin lukuryhmäperusteluihin viitaten momentille palautetaan 5 670 000 euroa käytettäväksi hallituksen esityksen HE 132/2002 vp momentin selvitysosassa suunnitellulla tavalla ja lisätään 904 000 euroa, josta käytettäväksi 350 000 euroa elokuvataiteen edistämiseen, 100 000 euroa lisäyksenä teatteriryhmien tukemiseen, 30 000 euroa lisäyksenä arkkitehtuuripoliittisen ohjelman seurantaan, 100 000 euroa lisäyksenä tanssitaiteen edistämiseen, 270 000 euroa lisäyksenä lastenkulttuurikeskuksille, 30 000 euroa valtakunnallisille kulttuuritapahtumille ja 24 000 euroa muuhun taiteen edistämiseen. Momentilta vähennetään 14 313 000 euroa hallituksen esitysten HE 136—138/2002 vp hylkäämisestä johtuen. Vastaavat lisäykset tehdään momenteille 29.90.33 ja 29.90.51. Tästä seuraa myös, että momentin selvitysosan taulukon 16. ja 24. kohdan otsikot poistuvat.

Hallituksen esityksen HE 249/2002 vp momentin 29.90.52 selvitysosassa todetusta poiketen valiokunta katsoo, että tehtyjen muutosten johdosta momentin määrärahaa voidaan käyttää myös kuvittajien kirjastoapurahoihin.

Momentti muuttuu seuraavasti:

Momentille myönnetään 191 232 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen (poist.) museoille, teattereille ja orkestereille sekä kirjastoille. Teattereille ja orkestereille myönnettävästä rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa käyttää enintään 2 234 000 euroa teatteri- ja orkesterilain muuttamisesta annetun lain (1277/1994) 6 a §:n mukaisen valtionavustuksen maksamiseen. (Poist.) Kirjastoille myönnettävästä määrärahasta saa käyttää enintään 1 514 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen kirjastoille, enintään 84 000 euroa avustuksen maksamiseen yhteispohjoismaiseen kirjastoautotoimintaan, enintään 135 000 euroa avustuksen maksamiseen kirjastoalan järjestöille ja enintään 1 474 000 euroa yleisten kirjastojen valtakunnallisten tietoverkkopalvelujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä kirjastohenkilöstön täydennyskoulutukseen sekä 175 000 euroa kirjastojen muihin avustuksiin.

(3.—5.kappale kuten HE 132/2002 vp)

50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)

Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja koskeviin lukuryhmäperusteluihin viitaten momentille palautetaan 3 430 000 euroa ja lisätään 739 000 euroa, josta käytettäväksi 319 000 euroa lisäyksenä liikuntapaikkojen rakentamiseen, 400 000 euroa lisäyksenä lasten ja nuorten liikuntaohjelmaan ja 20 000 euroa lisäyksenä liikunnan koulutuskeskuksille.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 83 964 000 euroa.

(2.—5. kappale kuten HE 132/2002 vp)

50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha)

Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja koskeviin lukuryhmäperusteluihin viitaten momentille palautetaan 39 000 euroa ja lisätään 410 000 euroa, josta käytettäväksi 215 000 euroa lisäyksenä koululaisten iltapäivätoimintaan ja 195 000 euroa lisäyksenä nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 20 765 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 132/2002 vp)

43. Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Ammattikeittiöiden luomutoiminta.

Valtiovarainvaliokunnan ehdotuksesta momentille lisättiin kuluvan vuoden talousarvion käsittelyssä 50 000 euroa Finnfood LUOMUlle suunnattavaksi ammattikeittiöille. Finnfood LUOMU on yhdessä Suonenjoen Luomukeittiökeskuksen kanssa toteuttanut näillä varoilla Portaat luomuun -ammattikeittiöohjelmaa. Valmennusohjelma on saanut hyvän vastaanoton sekä ammattikeittiöiden että valmistajien parissa.

Kuten valiokunta kuluvan vuoden talousarviosta antamassaan mietinnössä VaVM 37/2001 vp totesi, noin kolmannes ruokatarjonnasta kulkee nykyisin ammattikeittiöiden kautta, joten ne tarjoavat merkittävän markkinakanavan kasvavalle luomutuotannolle. Julkisten suurkeittiöiden tarjoama ruoka kattaa yli puolet useimpien lasten, nuorten ja vanhusten päivittäisestä ravinnon tarpeesta. Ammattikeittiöt ovat merkittävä kansanterveyden voimavara ohjatessaan ruokamieltymyksiä terveyttä edistävään suuntaan.

Ammattikeittiöt käyttävät valtakunnallisten teollisuusyritysten luomutuotteiden lisäksi runsaasti pienten, paikallisten luomuyritysten erikoisvalmisteita ja tukevat hankintapaikkojensa valinnalla siten myös aluetaloudellista kehitystä. Niillä on merkittävä rooli sesongin mukaisten ja paikallisten luomutuotteiden menekin edistämisessä ja maaseudun yritystoiminnan kehittämisessä.

Portaat luomuun -valmennusohjelman pilottivaiheessa oli saadun selvityksen mukaan vuoden 2002 aikana mukana yli 200 keittiötä eri puolilta Suomea. Siirtymävaiheeseen on varattu aikaa kolmesta viiteen vuoteen. Portaat luomuun -valmennusohjelman mukaisen siirtymävaiheen jälkeen keittiöt ovat valmiit hakeutumaan luomuvalvontaan. Ainoastaan luomuvalvontaan kuuluva keittiö saa markkinoida luomuruokaa, jolloin koko aterian tulee olla 95 prosentin jalostussäännön mukaan valmistettua.

Ottaen huomioon Portaat luomuun -valmennusohjelman vaatima aikajänne on tarkoituksenmukaista osoittaa sille määräraha valtion talousarviosta useammalle kuin yhdelle vuodelle. Talousarvioaloitteiden TAA 712/2002 vp ja TAA 1113/2002 vp perusteella momentille lisätään 60 000 euroa Portaat luomuun -valmennusohjelman jatkamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 4 702 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Määrärahasta osoitetaan 60 000 euroa Portaat luomuun -valmennusohjelman jatkamiseen. (Uusi)

47. Maataloustuotannon lopettamistuet ja pellonmetsitystuki (siirtomääräraha 2 v)

Momentilta vähennetään 1 200 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 86 970 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha)

Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma.

Valtiovarainvaliokunta on kuluvana vuonna molempien lisätalousarvioiden käsittelyn yhteydessä kiinnittänyt huomiota Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman rahoituksen turvaamiseen. Ensimmäisessä lisätalousarviossa eduskunta lisäsi määrärahaa miljoona euroa ohjelman rahoituskehyksen korjaamiseksi kansallisen rahoituksen osalta.

Valtion rahoitusosuuden lisääminen edellyttää momentin myöntämisvaltuuden korottamista talousarvioesityksessä ehdotetusta tasosta. Myöntämisvaltuuden korotustarve aiheutuu siitä, että ohjelman EU-varat (50 prosenttia julkisesta rahoituksesta) ja kansalliset julkiset varat eivät nykyisellään ole oikeassa suhteessa toisiinsa. Myöntämisvaltuuden tarvetta lisää myös se, että kunnat eivät voi osallistua maatalouden rakennetoimiin, joiden valtion rahoitusosuus tulee maatilatalouden kehittämisrahastosta (MAKERA). Kunnat eivät myöskään voi osallistua rahoitukseen, joka kohdistuu maaseudun puu- ja metsätalouden, maaseutumatkailun ja elintarviketuotannon yrityshankkeisiin. Ilman myöntämisvaltuuden lisäystä kaikkia EMOTR-O-varoja ei voida käyttää eikä Itä-Suomi-ohjelmaa toteuttaa täysimääräisesti.

Edellä olevan perusteella momentin myöntämisvaltuutta lisätään 4 120 000 eurolla 66 439 000 euroon. Momentin määräraha ei edellä todetun johdosta muutu.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Vuonna 2003 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 66 439 000 eurolla. Mikäli vuoden 2002 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2003.

(3. ja 4. kappale kuten HE 132/2002 vp)

63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Kylätoiminnan kehittäminen.

Suomen kylillä on tavanomaista, että aktiivisia toimijoita on vähän. Tätä ongelmaa on pyritty ratkaisemaan kylätoiminnalla, joka yhdistää monien, eri perustein sektoroituneiden yhdistysten voimia ja jäsenistöä yhteistyöhön. Kylätoiminnan tavoitteena on kylien kehittäminen ja elinvoimaisuuden vahvistaminen siten, että kyläläisille luodaan edellytykset työhön ja riittävään toimeentuloon, hyvään ympäristöön sekä inhimilliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Myös vapaa-ajanasukkaille pyritään turvaamaan riittävät palvelut.

Kylätoiminta ei tähän mennessä ole saanut erityisyhdistysten tapaan valtionosuutta, vaan sitä on kehitetty hankerahoituksen turvin. Kylätoiminnan kehittäminen on keskeisellä sijalla tavoite 1 -ohjelmien ja alueellisen maaseudun kehittämisohjelman toimintaryhmätyössä sekä Leader+- ja POMO+-ohjelmissa. Toimintaryhmät voivat huolehtia kylien kehittämistoimenpiteiden kokoamisesta suuremmiksi hankkeiksi.

Valtiovarainvaliokunta katsoo, että kylätoiminnan tehostamisella ja organisoitumisella on runsaasti yhteiskunnallista tarvetta. Voimakas muuttoliike on aiheuttanut todellisen uhkan kylien elinkelpoisuudelle ja asukkaiden taloudelliselle ja henkiselle hyvinvoinnille. Kylien kehittämisellä kyetään hillitsemään muuttoliikettä ja sen yhteiskunnalle aiheuttamia moninaisia kustannuksia. Valiokunta katsoo, että ajatellen myös EU:n tulevaa ohjelmakautta kylätoiminnan perusrahoitus on turvattava talousarvioon otettavalla määrärahalla. Tämä varmistaa toiminnan jatkuvuuden ja riittävän hankeosaamisen.

Suomen Kylätoiminta ry on kylätoimintaa edistävien järjestöjen ja kyläyhdistysten valtakunnallinen yhteistyöelin. Sen jäseninä ovat lähes kaikki paikallislähtöistä kehittämistä tukevat eri alojen valtakunnalliset järjestöt sekä maaseudun toimintaryhmät ja maakunnalliset kylien yhteenliittymät. Jäsenjärjestöjä oli kuluvan vuoden syksyllä 115.

Edellä olevan ja talousarvioaloitteiden TAA 1010/2002 vp ja TAA 1115/2002 vp perusteella momentille ehdotetaan lisättäväksi 120 000 euroa Suomen Kylätoiminta ry:lle maaseudun kehittämistyöhön.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 2 923 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Määrärahasta osoitetaan 120 000 euroa Suomen Kylätoiminta ry:lle maaseudun kehittämistyöhön. (Uusi)

45. Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha)

4H-järjestön ydintehtävä on tukea lasten ja nuorten tasapainoista kehitystä ja elämänhallintaa. Toimintamenetelminä on tukea nuorten omatoimisuutta, yritteliäisyyttä ja arjen taitoja, yhteistyötaitoja, kansainvälisyyttä sekä luonnon ja ympäristön kunnioitusta. Toimintaan osallistuu lähes 120 000 nuorta yli 300 itsenäisessä paikallisyhdistyksessä.

Toimintaympäristön muutokset, kuten esimerkiksi ikärakenteen ja elinkeinorakenteen muuttuminen, muuttoliike ja kuntien kiristyvä taloustilanne muodostavat haasteen myös 4H-toiminnalle. Nuorisoa uhkaa syrjäytyminen, mikä ilmenee muun muassa väkivallantekoina ja päihteiden käyttönä. Näiden ennaltaehkäisyyn 4H-harrastus voi tuoda käytännössä koeteltuja toimintamuotoja.

Edellä olevan perusteella momentille lisätään 20 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 4 520 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Valtioneuvosto päätti 18.11.1999 Kansallisen metsäohjelman toteuttamisesta. Ohjelman avulla yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöiden määrät ovat lisääntyneet olennaisesti viimeisten parin vuoden aikana. Metsänhoitotöitä kyettäisiin tekemään enemmän, ellei määrärahojen niukkuus olisi esteenä.

Metsäkeskukset ovat saadun selvityksen mukaan kartoittaneet yksityismetsissä tulevana vuonna tehtävien metsänhoitotöiden edellyttämät valtiontuen rahoitustarpeet. Vuoden 2003 alussa joudutaan rahoittamaan kuluvana vuonna tehtäviä töitä 5,7 miljoonan euron edestä. Lisäksi joudutaan rahoittamaan vuoden 2002 myrskytuhojen edellyttämät metsänviljelytyöt, yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että puuntuotannon tukeen tarvittava määräraha ylittää hallituksen talousarvioesityksessä esitetyn tason.

Lukuperustelujen mukaan puuntuotannon turvaamistöiden painopiste on edelleen nuoren metsän hoidossa ja energiapuun korjuussa. Puun energiakäytön lisäämisen edellytyksiä voidaan parhaiten turvata lisääntyvillä metsien hakkuilla ja metsänhoitotöillä, joiden ansiosta metsistä saadaan kestävästi ja jatkuvasti teollisuudelle ainespuuta sekä polttolaitoksille energiapuuta. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että tämän tulee olla jatkossakin mahdollista lisääntyneestä metsien suojelusta huolimatta. Metsäelinkeinolla on Suomelle tärkeä yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys myös jatkossa.

Energiapuun korjuussa ja käytössä on käynnissä voimakas kehitys, johon valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt eri yhteyksissä huomiota. Käytön lisääntyessä on tarvetta kehittää energiapuuketjun logistiikkaa, alentaa kustannuksia ja etsiä keinoja energiapuun tukeen liittyvän hallinnon yksinkertaistamiseksi. Kuluvan vuoden ensimmäisen lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä eduskunta edellytti, että kehitettäessä energiapuulogistiikkaa selvitetään mahdollisuudet alueellisten kustannuserojen tasaamiseen.

Saadun selvityksen mukaan kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut syyskuussa työryhmän, jonka yhtenä tehtävänä on eduskunnan ydinvoimalayksikön lupakäsittelyn yhteydessä esittämien lausumien toimeenpano. Myös edellä todetun, valtiovarainvaliokunnan ehdotuksesta esitetyn lausuman edellyttämät selvitykset on sisällytetty em. työryhmän toimeksiantoon. Valtiovarainvaliokunta pitää tätä selvitystyötä tärkeänä ja kiirehtii sen edellyttämiä toimenpiteitä otettavaksi käyttöön mahdollisuuksien mukaan jo vuonna 2003.

50. Eräät metsätalouden valtionavut (kiinteä määräraha)

Momentin käyttösuunnitelmaan sisältyvän Metsämuseosäätiön määrärahan mitoituksessa on perustelujen selvitysosan mukaan otettu huomioon 1 495 000 euron erityisavustus puunkorjuun koneellistamisen esittelyhallin rakennushankkeeseen. Valtio myöntäisi perustelujen mukaan vuosina 2002—2004 yhteensä enintään 2 574 000 euroa rakennushankkeeseen.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hankkeen kustannusarvio on 3 856 000 euroa. Valiokunta ehdottaa rakennushankkeen erityisavustukseen osoitettavaksi 500 000 euroa hallituksen ehdottamaa enemmän vuonna 2003 eli 1 995 000 euroa. Valiokunta ehdottaa, että rakennushankkeeseen vuonna 2004 myönnettävää valtionapua korotetaan hallituksen ehdottamasta enintään 413 000 eurosta 782 000 eurolla eli enintään 1 195 000 euroon.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 4 030 000 euroa.

Metsämuseosäätiön puunkorjuun koneellistamisen esittelyhallin rakentamiseen voidaan myöntää vuonna 2004 valtionapua enintään 1 195 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhdistyksille ja säätiöille.

77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v)

Luvun perusteluissa todettuun viitaten momentille lisätään 500 000 euroa pienehköihin vesistö ja vesihuoltotöihin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 14 565 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentilta vähennetään 500 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 7 909 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Tieverkon hoitoon ja ylläpitoon ehdotetaan noin 600 miljoonaa euroa. Määrärahassa on mukana kertaluontoinen 53 miljoonan euron lisäys, joka oli myös vuoden 2002 budjetissa. Korotus on merkittävä, mutta kattaa käytännössä lähinnä vain maanrakennusalan kustannustason nousua. Liikennemäärät ovat kasvaneet huomattavasti ja myös tienpitoon liittyvät kustannukset ovat lisääntyneet. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrän arvioidaan lisääntyvän vuosittain noin 200 km ja korjausta odottavien siltojen määrä kasvaa noin 100 kappaletta vuodessa.

Valiokunta on erityisen huolissaan liikenneturvallisuuden tasosta. Liikennekäyttäytymisellä ja etenkin ajonopeuksilla on keskeinen merkitys, mutta liikenneturvallisuuteen vaikuttavat myös mm. tiestön kunto, teiden talvihoito sekä taajamaliikenteen järjestelyt. Saadun selvityksen mukaan vuodelle 2003 suunniteltu rahoitus ei riitä arvioitua tarvetta vastaaviin liikenneturvallisuutta parantaviin investointeihin. Tiehallinnon mukaan määrärahat riittävät ainoastaan siihen, että turvallisuutta parannetaan lähinnä laskemalla nopeusrajoituksia erityisesti taajamissa ja vilkkaimmilla päätiejaksoilla sekä lisäämällä automaattista nopeusvalvontaa. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn, alue- ja yhdyskuntarakenteen muutosten ja liikenteen kasvun vaatimien alueellisten tieinvestointien määrä supistuu 40 prosenttia vuoteen 2002 verrattuna. Saadun selvityksen mukaan liikenneonnettomuuksista aiheutuu yhteiskunnalle kaiken kaikkiaan noin kolmen miljardin euron vuosittaiset kustannukset.

Valiokunta pitää myönteisenä erilaisten tienpitoon liittyvien teemaohjelmien kehittämistä. Erityisesti on syytä korostaa liikenneturvallisuutta parantavia ohjelmia sekä toimenpiteitä raskaan liikenteen siirtämiseksi taajamien ulkopuolelle. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että elinkeinopoliittisesti tärkeiden satamateiden liikenneturvallisuutta parannetaan. Lossi-siltaohjelman osalta valiokunta katsoo, että sen jatkamista on syytä arvioida suhteessa tieverkon kehittämistarpeisiin ja käytettävissä oleviin määrärahoihin.

Valiokunta katsoo, että perustienpidon rahoitustason korotukseen tulee osoittaa jatkossa riittävät resurssit.

Momentilta vähennetään 4 575 000 euroa ja vastaava lisäys tehdään luvun 31.99 uudelle momentille 31.99.62. Määräraha on tarkoitettu EU-hankkeiden kansalliseksi vastinrahaksi ja sitä on tarkoitus käyttää vuonna 2003 alkaviin hankkeisiin. Sitä ennen tehdyt sitoumukset rahoitetaan perustienpidon momentilta ja momentin perusteluihin tehdään vastaava muutos.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 599 079 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia toteuttavien ennen vuotta 2003 tehtyjen sitoumusten kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta sekä pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten osuuksien maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta on varattu 2 305 000 euroa näiden hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n TEN-hankkeiden menoihin.

78. Eräät tiehankkeet (arviomääräraha)

Tärkeimpiä keskeneräisiä tiehankkeita ovat Paimion ja Muurlan välinen E18-tieosuus sekä Lohjan ja Lohjanharjun välinen E18-osuus. Muita keskeneräisiä kohteita on mm. valtateillä 4, 6 ja 9 sekä pääkaupunkiseudulla Kehä III:lla. Talousarvioehdotuksen mukaan vuonna 2003 on tarkoitus käynnistää vain kaksi uutta kehittämishanketta, Vuosaaren sataman liikenneväylien ja Nuijamaan uuden raja-aseman tieyhteyden rakentaminen. Nyt meneillään olevista hankkeista valtaosa valmistuu vuoden 2004 aikana.

Liikenneinvestointien taso on ilman erillisrahoituksella rahoitettavia hankkeita vuonna 2003 kaiken kaikkiaan noin 195 miljoonaa euroa, ja se laskee ilman uusia kehittämishankkeita vuonna 2004 noin 86 miljoonaan euroon. Jotta nyt käynnissä olevien hankkeiden valmistuessa olisi meneillään muitakin hankkeita ja jotta investointitaso ei lähivuosina alene huomattavasti, on valiokunnan mielestä perusteltua käynnistää useampia uusia tiehankkeita jo vuonna 2003. Niiden kustannusvaikutukset jäävät ensimmäisen vuoden aikana alhaisiksi ja varsinaiset kustannusvaikutukset ajoittuvat vuosiin 2004 ja 2005. Valiokunta katsoo, että uusien tiehankkeiden käynnistäminen on perusteltua myös työllisyysnäkökohtien vuoksi, etenkin kun tulopoliittiseen sopimukseen ei liitetty tiehankkeita työllisyyttä parantavina toimenpiteinä.

Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarvioon ja ehdottaa, että talousarvioaloitteiden TAA 294/2002 vp, TAA 536/2002 vp, TAA 572/2002 vp, TAA 732/2002 vp, TAA 934/2002 vp, TAA 1054/2002 vp, TAA 1125/2002 vp sekä TAA 1521/2002 vp perusteella vuoden 2003 aikana käynnistetään hankkeet vt 8 Raision kohta, vt 5 Joroinen—Varkaus, vt 3 Tampereen läntinen kehätie 1. vaihe, vt 4 Lahti—Heinola sekä vt 4 Jyväskylä—Kirri. Hankkeiden käynnistämiseksi momentille lisätään 11,5 miljoonaa euroa. Hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yhteensä 160 miljoonaa euroa ja momentin perusteluosaan tehdään tilausvaltuuksia koskevat muutokset.

Vt 8 Raision kohta.

Hanke käsittää mm. valtatien muuttamisen nelikaistaiseksi kolmen kilometrin matkalla ja eritasoliittymän rakentamisen. Tällä tieosuudella on liikennettä n. 20 000 autoa/vrk. Hankkeen kustannusarvio on 14 miljoonaa euroa ja sen hyöty-kustannussuhde on 3,9. Hankkeeseen osoitetaan 4 miljoonaa euroa.

Vt 5 Joroinen—Varkaus.

Hanke käsittää mm. valtatien rakentamisen uudelle linjalle 19 km:n matkalla. Liikennemäärät ovat 5 400—8 400 autoa/vrk. Hankkeen rakentamiskustannukset ovat 27 miljoonaa euroa ja hyöty-kustannussuhde on 1,7. Hankkeeseen osoitetaan 2,5 miljoonaa euroa.

Vt 3 Tampereen läntinen kehätie, 1. rakennusvaihe välillä Pirkkala—Kalkku.

Ensimmäiseen rakennusvaiheeseen sisältyy mm. moottoritien rakentaminen Pirkkalan ja Kalkun välille (5 km) sekä siltojen rakentaminen Pyhäjärven yli. Ensimmäisen vaiheen kustannukset ovat 57 miljoonaa euroa. Liikennemäärät ovat n. 24 000 autoa/vrk, paikoitellen jopa n. 30 000 autoa /vrk ja liikenteen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Hankkeen hyöty-kustannussuhde on 2,9, ja siihen osoitetaan 2,5 miljoonaa euroa.

Vt 4 Lahti—Heinola.

Valtatie 4 Lahdesta Heinolaan on yksiajoratainen moottoriliikennetie, jonka etelä- ja pohjoispuolella tie on jo rakennettu moottoritieksi. Keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä osuudella on 11 900—13 400 autoa/vrk, pahimpina ruuhkapäivinä liikennemäärä on 23 000 autoa. Hanke käsittää toisen ajoradan rakentamisen (29 km) sille varatulle paikalle. Hankkeen kustannusarvio on 41 miljoonaa euroa ja sen hyöty-kustannussuhde on 2,5. Hankkeeseen osoitetaan 1 000 000 euroa.

Vt 4 Jyväskylä—Kirri.

Hanke käsittää kevennetyn tyyppisen moottoritien jatkamisen 4,8 km:n matkalla. Liikennemäärä tieosuudella on 14 900—17 200 autoa/vrk. Hankkeen kustannusarvio on 21 miljoonaa euroa, sen hyöty-kustannussuhde on 3,2, ja hankkeeseen osoitetaan 1,5 miljoonaa euroa.

Hankkeet vt 6 ja 21.

Hankkeita vt 6 Koskenkylä—Kouvola ja vt 21 Kemi—Tornio ei voitu toteuttaa alkuperäisten suunnitelmien mukaisessa laajuudessa muuttuneiden kustannusarvioiden vuoksi. Esimerkiksi hankkeesta Koskenkylä—Kouvola päätettiin jättää hankkeen ulkopuolelle noin 10 kilometrin tieosuus. Valiokunta katsoo, että hankkeet tulisi saattaa kaikilta osin loppuun. Niiden käynnistäminen myöhemmin erillisinä hankkeina aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia.

Muut kehittämishankkeet.

Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että Savonlinnan kaupungin liikennejärjestelyjen sekä Kokkolan satamatien parantamiseen liittyvät hankkeet käynnistyvät mahdollisimman pian. Seinäjoen pohjoisen ohikulkutien osalta tulee myös tehdä päätökset hankkeen toteuttamisesta. Valtatien 2 parantamiseen liittyvien hankkeiden jatkaminen on mm. teollisuuden kuljetusten kannalta tärkeää, samoin turvallisuuden parantaminen Sköldvikin öljynjalostamon risteysalueella. Valiokunta viittaa vielä Turun sataman liikenneyhteyksien kehittämistarpeisiin sekä kiirehtii valtatien 8 liikenneturvallisuutta parantavien hankkeiden edistämistä. Valiokunta kiinnittää huomiota myös Helsingistä Kirkkonummen ja Karjaan suuntaan kulkevan kantatien 51 kehittämistarpeisiin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 34 500 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Määrärahaa saa käyttää myös hankkeista Nuijamaan raja-aseman tieyhteydet, Tampereen läntisen kehätien 1. vaihe, vt 8 Raision kohdalla, vt 5 Joroinen—Varkaus, vt 4 Lahti—Heinola sekä vt 4 Jyväskylä—Kirri aiheutuviin menoihin. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan sopimukset hankkeista Nuijamaan rajanylityspaikan tiejärjestelyt enintään 14,5 miljoonan euron kokonaiskustannusten määrästä, Tampereen läntinen kehätie 1. vaihe enintään 57 miljoonan euron kokonaiskustannusten määrästä, vt 8 Raision kohdalla enintään 14 miljoonan euron kokonaiskustannusten määrästä, vt 5 Joroinen—Varkaus enintään 27 miljoonan euron kokonaiskustannusten määrästä, vt 4 Lahti—Heinola enintään 41 miljoonan kokonaiskustannusten määrästä sekä vt 4 Jyväskylä—Kirri enintään 21 miljoonan euron kokonaiskustannusten määrästä.

50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Yksityisteiden valtionapuun osoitetaan 11,1 miljoonaa euroa, mikä on miljoona euroa kuluvaa vuotta enemmän. Määräraha on edelleen varsin niukka, mutta rahoitusta voidaan pitää viime vuosien tasoon nähden tyydyttävänä, kun otetaan huomioon mm. kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain antamat mahdollisuudet. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö rahoittaa selvitystä yksityisteiden erilaisista toimintamuodoista. Tämä selvitys palvelee ns. MATTI-projektia, jonka tarkoituksena on hakea uusia ratkaisuja maaseututiestön tienpitoon.

Yksityisteiden kunnossapito on jatkossa ongelmallista, koska vapaaehtoisten vastuunkantajien ja kunnossapitäjien määrä vähenee. Valiokunta pitääkin erittäin myönteisenä Suomen Tieyhdistyksen suunnittelemaa tieisännöitsijöiden koulutusohjelmaa. Sillä pyritään kehittämään tieisännöinnistä uusi ammatti ja sivuelinkeino nykyisen talkootyyppisen työn tilalle.

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Itämeren merenkulun turvallisuus.

Suomenlahden meriliikenne on kasvanut voimakkaasti ja sen ennustetaan edelleen kaksinkertaistuvan vuoteen 2005 mennessä. Itämerellä purjehtivista öljytankkereista noin kolmannes on yksirunkoisia aluksia. Valiokunta viittaa jäljempänä momentin 35.10.67 kohdalla esitettyyn ja korostaa, että Suomenlahden liikenteen ohjaus- ja seurantajärjestelmän rahoitus on turvattava, jotta järjestelmä voidaan ottaa käyttöön suunnitelmien mukaisesti vuonna 2004.

Jäänmurtopalvelut.

Eduskunta edellytti kuluvan vuoden talousarviossa, että Suomen jäänmurtajakapasiteetin ja jäänmurtajapalveluiden tarve arvioidaan ja että samalla selvitetään myös monitoimimurtajan toimintamalli.

Asiaa selvittänyt työryhmä on mm. katsonut, että jäänmurtopalveluiden tuottamista varten tulisi perustaa valtion liikelaitos, joka omistaisi kaikki murtajat. Merenkulkulaitos vastaisi lähinnä jäänmurron viranomaistoiminnoista, hallinnoinnista ja jäänmurtopalveluiden tilaamisesta. Valiokunta pitää tehtyjä ehdotuksia perusteltuina ja tarkoituksenmukaisina. Monitoimimurtajien toimintaa kehitettäessä on tärkeää ottaa huomioon Suomen talviolosuhteet sekä Suomen talvimerenkulun turvaaminen.

Luotsausmaksut.

Talousarvioehdotuksen mukaan luotsausmaksuja on tarkoitus korottaa keskimäärin viisi prosenttia, mikä korottaisi luotsausmaksutuloja n. 1,2 miljoonaa euroa. Luotsausmaksuista päätetään erikseen asetuksella. Saadun selvityksen mukaan kuluvan vuoden luotsaustulokertymä on liikenteen kasvusta johtuen ennakoitua suurempi. Esitetty luotsauksen tulokertymä ja kustannusvastaavuus saavutetaan ilman maksujen korotusta. Tästä johtuen valiokunta katsoo, että luotsausmaksujen korotuksesta on tässä vaiheessa luovuttava ja että korotustarvetta tulee arvioida uudelleen keväällä 2003.

Väylien ja sisävesikanavien kunnostus.

Eräät kauppamerenkulun väylät ovat madaltuneet, ja ilman kunnostustoimenpiteitä väylien sallittua kulkusyvyyttä joudutaan alentamaan. Väylien madaltuminen vaikeuttaa jäänmurtotoimintaa, ja se lisää myös kuljetuskustannuksia. Myös sisävesikanavien rakenteet ovat monin paikoin huonoja ja korjauksen tarpeessa.

Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 2 miljoonaa euroa, josta tulee osoittaa 1,5 miljoonaa euroa väylien kunnostukseen ja 500 000 euroa sisävesikanavien kunnostamiseen ja kanavaperinteen vahvistamiseen.

Momentilta vähennetään 151 000 euroa ja vastaava lisäys tehdään momentille 31.99.62, jolta maksetaan EU-hankkeiden kansallinen vastinraha. Myös momentin perusteluihin tehdään vastaava muutos.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 988 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia (poist.) toteuttavien ennen vuotta 2003 tehtyjen sitoumusten kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta sekä pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten osuuksien maksamiseen valtion osalta. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n TEN-hankkeiden tutkimus- ja selvitysmenoihin.

(3. kappale kuten HE 132/2002 vp)

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Meri- ja sisävesiväylien pitkän tähtäimen kehittämisohjelmaa laatineen työryhmän mietintö valmistui huhtikuussa 2002. Työryhmä piti tärkeimpinä Vuosaaren, Naantalin, Raahen ja Haminan väylien kunnostusta. Näistä väylistä aloitetaan ensi vuonna Vuosaaren ja Naantalin väylien kunnostus. Loviisan väylän kunnostus on suunniteltu toteutettavaksi vasta vuoden 2006 jälkeen, mutta valiokunta katsoo, että sen kunnostusta on syytä aikaistaa. Satama on maan toiseksi suurin puutavaran vientisatama sekä vilja- ja hiilisatama. Lisäksi suunnitellaan sataman laajentamista konttisatamaksi. Merenkulkulaitos on suunnitellut Loviisan laivaväylän syventämistä 9,5 metriin, jotta laivat voisivat käydä satamassa täydessä lastissa. Hankkeen kustannusarvio on 3,3 miljoonaa euroa. Hankkeesta on valmis yleissuunnitelma, mutta rakentamissuunnitelmaa ei ole vielä laadittu.

Valiokunta ehdottaa, että talousarvioaloitteen TAA 490/2002 vp perusteella momentille lisätään 1 000 000 euroa Loviisan väylän syventämisen aloittamiseen vuonna 2003 ja että momentin perusteluihin lisätään sopimusvaltuutta koskeva maininta.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 5 523 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kustannusarvioltaan merkittävien väylä- ja kanavaverkon laajennus- ja uusinvestointien ja laitehankintojen sekä niitä vastaavien myöhemmin toteutettavien hankkeiden suunnittelusta ja muista valmistelevista töistä aiheutuviin menoihin. Merenkulkulaitos oikeutetaan solmimaan sopimus Naantalin väylän syventämisestä enintään 6 500 000 euron kokonaiskustannusten määrästä sekä sopimus Loviisan väylän syventämisestä enintään 3 300 000 euron kokonaiskustannusten määrästä.

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Rataverkon kuntoa uhkasi vakava romahdus 1990-luvun puolivälissä, mutta kehityksen suunta saatiin muutettua lisäämällä rahoitusta 1990-luvun loppupuolella. Rataverkon korvausinvestointeihin on ollut käytettävissä vuosina 1997—2000 keskimäärin 180 miljoonaa euroa, ja kuluvana vuonna korvausinvestointeihin oli käytettävissä 135 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle ehdotettu korvausinvestointien taso on n. 114 miljoonaa euroa.

Määrärahan tason näin huomattava laskeminen merkitsee mm. sitä, että välttämättömiä korjauksia ei voida tehdä ja käyttörajoitusten määrä kasvaa. Kuluvan vuoden lopussa käyttörajoituksia on n. 350 km, mutta ehdotetulla rahoitustasolla rajoitusten määrän arvioidaan nousevan 580 kilometriin vuonna 2005. Korjausten vähentyessä henkilökuntaa joudutaan lomauttamaan ja arvioiden mukaan 150—200 työntekijää joudutaan irtisanomaan. Kaikkein kipeimmin lisärahoitusta tarvitaan rataosuuksien Kouvola—Pieksämäki, Tampere—Jyväskylä, Ylivieska—Oulu, Pieksämäki—Kuopio ja Lahti—Imatra/Vainikkala kunnostukseen. Lisäksi Pohjois-Suomessa on tehtävä sähköistystä edeltäviä ratapihatöitä.

Momentille lisätään 4 000 000 euroa ratapihatöiden tekemiseen Pohjois-Suomessa. Muiden hankkeiden rahoitus on turvattava lisätalousarviossa. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että määrärahatilanteen salliessa Pori—Tampere-rataosuutta parannetaan mm. poistamalla tasoristeykset.

Momentilta vähennetään 1 000 000 euroa ja vastaava lisäys tehdään luvun 31.99 uudelle momentille 31.99.62, jota on tarkoitus käyttää EU-hankkeiden kansallisen vastinrahan maksamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 233 900 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia (poist.) toteuttavien ennen vuotta 2003 tehtyjen sitoumusten kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta sekä pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten osuuksien maksamiseen valtion osalta. (Poist.)

78. Eräät ratahankkeet (arviomääräraha)

Kerava—Lahti-oikoradan rakentamiseen liittyvä sopimusvaltuus on 331 miljoonaa euroa ja ensi vuodelle ehdotetaan 80 miljoonan euron määrärahaa. Jotta hanketta voidaan viedä eteenpäin tehokkaasti ja taloudellisesti optimaalisella tavalla, arvioidaan ensi vuoden määrärahatarpeen olevan n. 35 miljoonaa euroa ehdotettua enemmän. Valiokunta pitää välttämättömänä, että ensi vuoden lisätalousarviossa arvioidaan määrärahan oikeellisuus ja otetaan huomioon puuttuva määräraha.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että ratojen sähköistäminen etenee ja että Seinäjoen ja Vaasan välisen rataosan sähköistyksen suunnittelu käynnistetään.

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Joukkoliikenteen tukeen ehdotetaan ensi vuodelle 81 miljoonan euron määrärahaa, mutta liikenne- ja viestintäministeriön selvitysten mukaan nykyisten palvelujen turvaamiseen tarvittaisiin 88,6 miljoonaa euroa.

Kaukoliikenteen ja junien lähiliikenteen palvelujen ostamiseen ehdotetaan 37,5 miljoonaa euroa. Saadun selvityksen mukaan nykyisen palvelutason mukainen ostohinta oli syksyn indeksitietojen mukaan noin 38,4 miljoonaa euroa. Mikäli ehdotettu määrärahan leikkaus toteutuu, on vaarana, että henkilöliikennettä joudutaan supistamaan. Alustavien suunnitelmien mukaan henkilöliikenne loppuisi mahdollisesti rataosilla Karjaa—Hanko ja Kotka—Kouvola. Kaupunki- ja seutulippualennusten valtionavustuksiin ehdotetaan 9,7 miljoonan euron määrärahaa, kun nykytason säilyttämiseen tarvittaisiin 11,4 miljoonaa euroa. Alue- ja paikallisliikenteen rahoitukseen suunnitellaan supistuksia lähivuosina, ja lääninhallitukset joutuvat jo ensi vuoden hankintoja suunnitellessaan ottamaan huomioon vuosien 2004 ja 2005 ennakoidun rahoitustilanteen. Kehittämishankkeisiin tarkoitettuun määrärahaan ehdotetaan noin 40 prosentin leikkausta kuluvaan vuoteen verrattuna. Määrärahan vähennys on tarkoitettu tilapäiseksi toimenpiteeksi, ja tavoitteena on, että määräraha olisi entisellä tasolla vuonna 2005.

Valiokunta pitää tärkeänä, että henkilöliikenne rautateillä voi jatkua voimassa olevien sopimusten mukaisesti ja että myös lipputukiin suunnataan ehdotettua enemmän resursseja. Myös alue- ja paikallisliikenteen tuntuvia supistuksia on pyrittävä välttämään.

Valiokunta korostaa myös sitä, että joukkoliikenteen tutkimus- ja kehitystoiminnan julkista rahoitusta ei saa vähentää pysyvästi. Kehittämistoiminta on ensisijainen edellytys sille, että joukkoliikenteen kilpailukyky ja liikenteenhoidon tehokkuus jatkuvasti paranevat. Pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku eivät saa liikennepalvelujen tukemiseen valtion tukea. Eräänä syynä tähän on saadun selvityksen mukaan ollut se, että suurten kaupunkien joukkoliikenteen kehityshankkeisiin myönnetään paljon valtion tukea. Kehittämismäärärahojen supistuessa suurien kaupunkien osuus valtion joukkoliikennerahoituksesta kutistuu entisestään.

On myös tärkeää, että matkakeskusten kehittämiseen suunnataan riittävät resurssit. Matkakeskukset helpottavat erityisesti liikuntavammaisten ja vanhusten matkustamista. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että juna- ja linja-autoliikenteen yhteistoimintaa kehitetään mm. yhteensovittamalla matkustajainformaatiojärjestelmiä sekä edistämällä juna- ja linja-autoliikenteen lippujärjestelmien kehityshankkeita.

Henkilöliikenteen kehittämisen osalta valiokunta korostaa edelleen sitä, että työmatkaliikennettä tulisi ohjata yhä enemmän joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi. Työmatkaliikennettä palvelevia junayhteyksiä tulisi kehittää erityisesti Turun ja Salon sekä Karjaan ja pääkaupunkiseudun välille. Valiokunnan mielestä tulisi myös parantaa mahdollisuuksia taksien käyttämiseen haja-asutusalueiden ostoliikenteessä.

Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 2 000 000 euroa. Muutoin joukkoliikenteen palvelujen taso on turvattava sisäisillä määrärahasiirroilla. Mikäli tässä ei onnistuta, on määrärahatilanne otettava huomioon ensi vuoden lisätalousarviossa. Saadun selvityksen mukaan erityisesti vuonna 2004 joukkoliikenteen määrärahoihin on odotettavissa huomattavaa vajausta. Toiminnan ja palvelujen jatkuvuuden turvaamiseksi on ensi vuoden aikana selvitettävä mm. palvelutarve, mahdollisuudet toiminnan tehostamiseen sekä lähivuosien määrärahatarve.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä vielä huomiota suomalaiseen vaununrakennusalan osaamiseen ja sen tulevaisuuden näkymiin Suomessa. Talgo Oy:n junanvaunutehdas työllistää Kainuussa lähes 500 työntekijää, mutta tehdas on tilauksien puutteessa ajautumassa vaikeuksiin. Näin ollen pääkaupunkiseudun pitkän aikavälin joukkoliikenneratkaisuilla voidaan luoda osaltaan edellytyksiä VR:n investointipäätöksille. Mikäli Talgo Oy:n toiminta loppuu, Suomesta häviää vähitellen huomattava määrä vaununrakennusalan osaamista.

Työsuhdematkalipun verotusarvon alentaminen.

Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta edellytti, että työsuhdematkalipun verotusarvon alentaminen otetaan huomioon valmisteltaessa vuoden 2003 veroratkaisuja. Saadun selvityksen mukaan asian valmistelua ei ole jatkettu mm. siitä syystä, että veropohjaa ei haluta heikentää. Valiokunta katsoo, että työsuhdematkalipun verotusarvon alentamista on syytä verrata työsuhdeauton verotukseen. Valiokunta pitää edelleen tärkeänä, että hankkeen valmistelua jatketaan ja että asia otetaan huomioon vuoden 2004 veroratkaisujen yhteydessä.

Lentoliikenteen tukeminen.

Luvanvaraista henkilöliikennettä koskevan lain 23 §:n mukaan valtion talousarviossa osoitettua määrärahaa voidaan käyttää lentoliikennepalvelujen ostamiseen. Lentoliikenteen tukeminen on katsottu EU-säädösten vuoksi ongelmalliseksi ja myös määrärahan niukkuuden vuoksi lentoliikenteen jättäminen tuen ulkopuolelle on ollut perusteltua. Kuluvan vuoden toisen lisätalousarvion yhteydessä päätettiin, että Savonlinnan kaupungille myönnetään määräraha matkalippujen hinnan alentamiseen Savonlinnan alueen lentoliikenneyhteyksien turvaamiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö on myös asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on mm. selvittää lentoliikenteen tukemiseen liittyviä kysymyksiä sekä vähäliikenteisten lentoasemien ylläpidon tarkoituksenmukaisuutta. Työryhmän määräaika päättyy 15.4.2003.

Savonlinnan ohella Suomessa on muitakin paikkakuntia, joiden lentoliikenteen jatkuminen on epävarmaa. Toisaalta näissä kaupungeissa on mm. kansainvälistä vientiteollisuutta, jonka kannalta toimivat lentoyhteydet ovat välttämättömät. Valiokunnan mielestä lentoliikenteen turvaaminen on perusteltua silloin, kun tuen myöntämiseen on jokin erityinen syy. Tällainen erityinen syy voi olla esim. elinkeinoelämän ja kansainvälisen vientiteollisuuden tarvitsemien lentoyhteyksien turvaaminen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 83 000 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 132/2002 vp)

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Suomen säätutkaverkko on lähes koko maan kattava, mutta Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alue on tutkaverkoston katvealueella. Tästä aiheutuu erityisiä ongelmia muun muassa alueen liikenneturvallisuudelle. Säätutkatietoja tarvitaan myös maatalouden ja ilmavoimien toiminnoissa. Säätutka on tärkeä myös Kauhavalle suunnitellun lentokoulutuskeskuksen toiminnan kannalta. Pohjanmaan säätutkan avulla sääilmiöiden seuranta ja sääpalvelun edellytykset vahvistuisivat sekä alueellisesti että myös valtakunnallisesti. Säätutkan kustannusarvio on 1,7 miljoonaa euroa.

Valiokunta kiinnitti asiaan huomiota jo kuluvan vuoden talousarviota koskevassa mietinnössään. Valiokunta pitää hanketta edelleen erittäin tärkeänä ja kiirehtii sen toteuttamista.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta jatketaan ja että siihen suunnataan riittävät resurssit.

62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus liikenne- ja viestintäministeriön osalta (arviomääräraha)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan kansallinen vastinraha maksetaan nykyisin momenteilta 31.24.21, 31.40.21 ja 31.30.21. Momenttien määrärahat ovat kaksivuotisia siirtomäärärahoja. Useimmilla hallinnonaloilla vastinrahoitus on talousarviossa esitetty ns. koontimomentilla ja määrärahat on esitetty myöntämisvaltuutena. Edellä mainitusta johtuen liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan vastinrahojen tilastointi on ollut vaikeaa ja myös kansallisen rahoituksen saatavuudesta on ollut epäselvyyttä.

Valiokunta ehdottaa, että talousarvioaloitteen TAA 1133/2002 vp perusteella lukuun 31.99. perustetaan uusi momentti 31.99.62 ja että momentille osoitetaan 5 155 000 euroa EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuuksiin. Vastaavat määrärahavähennykset tehdään momenteille 31.24.21, 31.30.21 ja 31.40.21.

Lisätään uusi momentti seuraavasti:

Momentille myönnetään 5 155 000 euroa.

Vuonna 2003 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 5 726 000 eurolla.

Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettavien tavoite 1 ja 2 -ohjelmien, yhteisöaloitteiden ja innovatiivisten toimien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momentilta 26.98.61 olevan EU-osuuden kanssa.

78. Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentaminen (arviomääräraha)

Eduskunta on jo aiemmissa kannanotoissaan katsonut, että Vuosaaren satamahanke on tärkeä pääkaupunkiseudun ja myös koko maan elinkeinoelämän ja sen kilpailukyvyn kannalta. Helsingin satamalla on ulkomaankaupan kannalta huomattava merkitys, sillä sen kautta tapahtuvien kuljetusten arvo on noin 30 prosenttia Suomen ulkomaankaupan arvosta ja 40 prosenttia merikuljetusten arvosta. Helsingin kaupunki maksaa varsinaisen sataman rakennuskustannukset. Lisäksi Helsinki maksaa puolet liikenneväylien kustannuksista, mistä valtio ja Helsingin kaupunki ovat sopineet kirjallisesti tammikuussa 2002. Myös mahdollisesta kustannusarvion noususta aiheutuvat kustannukset maksetaan puoliksi. Hankkeesta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuosina 2003—2008 yhteensä 103,7 miljoonaa euroa, jotka on tarkoitus saada takaisin kaavoitushyötynä Keski-Pasilasta.

Eduskunta on korostanut voimakkaasti sitä, että sataman liikenneväylien rakentaminen on toteutettava erillisrahoituksella. Eduskunta toteaa edelleen, että Vuosaaren liikenneväylien rakentaminen ei saa hidastaa muita suunnitteilla olevia liikenneväyläinvestointeja. Myös muiden satamien kilpailukyvystä ja liikenteellisistä edellytyksistä on huolehdittava.

22. Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Määrärahaa saa käyttää mm. pk-yritysten neuvonta-, informaatio- ja kehittämispalveluihin. Kehittämispalveluiden painopisteitä ovat vuonna 2003 esimerkiksi yrittäjyyden ja uusperustannan tukeminen, liikkeenjohtotaitojen kehittäminen, markkinointi- ja kansainvälistymisvalmiuksien parantaminen sekä yritysten sukupolvenvaihdosten tukeminen.

TE-keskukset toimivat keskeisessä asemassa alueellisen elinkeinopolitiikan edistäjinä. Ne vastaavat erityisesti alkuvaiheessa olevien yritysten neuvonnasta ja ohjauksesta sekä osallistuvat merkittävällä tavalla yritysten alkuvaiheen rahoituksen järjestelyihin.

TE-keskusten harjoittama yritysohjaustoiminta perustuu pitkälti asiakkaiden luona tapahtuvaan neuvontaan. TE-keskukset suorittavat myös EU:n edellyttämiä valvontakäyntejä asiakkaiden luona. Tämän vuoksi yleinen matkustusmäärärahojen perusteella tehty 10 prosentin leikkaus aiheuttaa merkittävää haittaa TE-keskusten perustoiminnalle. Leikkaukset rajoittavat erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen TE-keskusten toimintaedellytyksiä suurien etäisyyksien ja harvan asutuksen vuoksi. Neuvonta on kuitenkin tarpeen alueiden yritystoiminnan edistämiseksi ja työllisyyden ylläpitämiseksi.

Valiokunta kiinnittää huomiota yleisestä leikkauksesta aiheutuviin erilaisiin seuraamuksiin paikallistasolla. Erityisesti pitkään hitaana jatkuneen suhdannekehityksen ja korkean rakenteellisen työttömyyden oloissa seuraamukset voivat olla maan pohjois- ja itäosissa siinä määrin haitallisia, että niihin on syytä puuttua. Valiokunta pitää tärkeänä, että tilannetta seurataan aktiivisesti.

22. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille on ehdotettu 63 138 000 euron nettomäärärahaa. Tätä on pienennetty matkakuluja koskevan yleisen laskennallisen leikkauksen vuoksi 957 000 eurolla. Vähennys vastaa seurannaisvaikutuksiltaan VTT:n oman arvion mukaan 80 henkilötyövuoden kustannuksia.

Matkakulujen leikkaus on laskettu valiokunnan saaman selvityksen mukaan VTT:n kokonaismatkakustannusten perusteella. Ne sisältävät myös kaiken maksulliseen tutkimukseen ja muun ulkopuolisen rahoituksen turvin tehtävään toimintaan liittyvät matkakustannukset. Koska budjettirahoitteisen toiminnan osuus VTT:n toiminnasta on vain 28 prosenttia, leikkaus on 689 000 euroa liian suuri. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kaikkien nettobudjetoitujen laitosten matkakuluja on leikattu samalla tavalla. Vähennys on kuitenkin VTT:lla suhteellisesti kaikkein merkittävin.

VTT on katsonut valiokunnan asiantuntijakuulemisessa, että määrärahan leikkaus heikentää ratkaisevasti sen tutkimus- ja kehitystyön edellytyksiä. VTT tarvitsee budjettirahoitusta voidakseen kehittää osaamistaan ja ylläpitää mm. alueellisesti merkittävää toimintaansa. Ilman riittäviä julkisia resursseja siitä uhkaa tulla tieteellistä toimintaa vailla oleva insinööri- ja konsulttitoimisto, kun sen pitäisi kulkea teknologiakehityksen kärjessä täyttääkseen tehtävänsä. Jotta VTT:n tieteellisen työn toimintaedellytykset voidaan turvata jatkossa, valiokunta esittää sitä koskevaa lausumaa.

27. Teknologinen tutkimustoiminta (arviomääräraha)

Momentin myöntövaltuuteen esitetään lisättäväksi siirtona momentin 32.20.83 myöntövaltuudesta 2 miljoonaa euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Vuonna 2003 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 137 709 000 eurolla.

(3. kappale kuten HE 132/2002 vp)

40. Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha)

Momentin myöntövaltuuteen esitetään lisättäväksi siirtona momentin 32.20.83 myöntövaltuudesta 2 miljoonaa euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Vuonna 2003 uusia avustuspäätöksiä saa tehdä enintään 153 687 000 eurolla.

(3. ja 4. kappale kuten HE 132/2002 vp)

83. Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha)

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan taloudellinen tilanne ja mm. yksityisen riskipääoman saannin vaikeutuminen nykyisin näkyy erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella sijaitsevien pk-yritysten toiminnassa. Osalla yrityksistä on ongelmia tuotekehityslainojen takaisinmaksussa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on katsottu, että ongelmia voitaisiin helpottaa, jos Tekes voisi tarvittaessa muuttaa vieraan pääoman ehtoisena myönnetyn lainan tai osan siitä oman pääoman ehtoiseksi lainaksi esimerkiksi silloin, kun sillä voidaan estää yksittäisen pk-yrityksen ajautuminen konkurssiin taloudellisen taantuman aikana. Valiokunta pitää esitystä perusteltuna ja esittää sitä koskevaa muutosta.

Valiokunta pitää myös perusteltuna lisätä joustavuutta riskilainojen ja pääomalainojen väliseen jakoon. Valiokunta ehdottaa sen vuoksi, että momentin päätösosassa oleva jako vieraan ja oman pääoman ehtoisiin lainoihin siirretään selvitysosaan ja että sitä pidetään samalla suunnitelmallisena, muttei sitovana jakona.

Julkisen rahoituksen osuuden alentuminen on johtanut valiokunnan saaman selvityksen mukaan mm. siihen, että t&k-hankkeiden aikajänne on lyhentynyt. Riittävän pitkäjänteisen tutkimus- ja kehitystyön turvaamiseksi valiokunta katsoo, että Tekesin myöntövaltuuksien painopistettä pitäisi siirtää nykyistä enemmän lainoista tutkimus- ja avustusmomenteille. Valiokunta ehdottaa sen vuoksi, että momentin myöntämisvaltuudesta siirretään 2 miljoonaa euroa momentille 32.20.27 ja 2 miljoonaa euroa momentille 32.20.40 siten, että näiden kummankin momentin myöntämisvaltuutta lisätään 2 miljoonaa euroa. Muutosten vaikutus momenttien määrärahoihin voidaan ottaa huomioon tarvittaessa vuoden 2003 lisätalousarviossa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Vuonna 2003 uusia lainoja saa myöntää enintään 71 890 000 euroa (poist.).

(3. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Lainoja saa myöntää myös riskipitoisiin kehityshankkeisiin, joilla tähdätään uuden teknologian hyödyntämiseen ja energiatalouden, ympäristötekniikan ja terveydenhoidon teknologioiden kehittämiseen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan tulosten liiketaloudelliseen hyödyntämiseen. Lainoja saa myöntää ensisijaisesti konkreettiseen riskipitoiseen tuotekehitykseen ja tuotteistamiseen lähinnä pk-yrityksille. Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, teknologian kehittämiskeskuksella on lainansaajan hakemuksesta oikeus antaa lainansaajalle valtioneuvoston päätöksen (461/1998) määrittelemien ehtojen puitteissa lisää takaisinmaksuaikaa, muuttaa vieraan pääoman ehtoisena myönnetty laina tai osa siitä oman pääoman ehtoiseksi lainaksi tai poikkeustapauksessa jättää lainan maksamaton pääoma ja korot osittain tai kokonaan takaisin perimättä. Muiden kuin pk-yritysten kohdalla näin voidaan menetellä vain erityisen painavasta syystä.

44. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha)

Alueellista kuljetustukea jatketaan vuoden 2003 loppuun. Tuki vastaa vuoden 2002 tasoa.

Kuljetustuki lasketaan maapinta-alan perusteella ilman, että siinä otettaisiin huomioon vesialueiden vaikutusta kuljetuskustannuksiin. Tämä merkitsee erityisesti Itä-Suomen pk-yrityksille selvää kilpailuhaittaa niihin maihin nähden, joissa vesialueet eivät pirsto tiestöä tai joissa kuljetustuki on Suomea laajempi. Kilpailuhaitta on korostunein Suomen ja Ruotsin välillä saha-alan kuljetuksissa.

Valiokunta kiinnittää edellisvuoden tapaan huomiota kuljetustuen määräytymisperusteen tulkinnasta aiheutuvaan vakavaan kilpailuhaittaan ja esittää sitä koskevaa lausumaa.

45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Valtion yrityspolitiikassa on vireillä useita myönteisiä kehityshankkeita, joilla yritetään helpottaa yritysten perustamista, markkinoille pääsyä ja toimintaedellytyksiä. Näitä ovat esimerkiksi laaja-alainen yrittäjyyshanke sekä alueellisen elinkeinopolitiikan strategiatyö. Valiokunta pitää hankkeita ja niissä asetettuja tavoitteita ja painopistealueita tärkeinä yritysten osaamisen edistämiseksi ja tarpeellisten yhteistyökanavien avaamiseksi. Myönteistä on myös se, että toiminnan vaikuttavuutta pyritään arvioimaan mahdollisimman pian, kuten yrittäjähankkeessa on jo tehty. Tällä tavoin suunnittelua ja sen pohjalta tehtäviä toimenpide-ehdotuksia voidaan kohdistaa yrittäjien kannalta keskeisiin avainasioihin.

Valiokunta on kuitenkin huolissaan perinteisten yritystukien riittävyydestä. Asiantuntijakuulemisessa on käynyt ilmi useaan otteeseen, että TE-keskukset joutuvat hylkäämään jatkuvasti rahoituksen myöntämisedellytykset täyttäviä, toteuttamiskelpoisia hankkeita. Tuen tarve on eräiden arvioiden mukaan kaksinkertainen olemassa oleviin määrärahoihin nähden. Valiokunta pitää tätä ongelmallisena sekä vallitsevan suhdannetilanteen kannalta että pitemmällä tähtäimellä uusien innovaatioiden esiintulon kannalta. Valiokunta kiinnittää huomiota myös EU:n tavoitealueiden ulkopuolisilla alueilla ja siirtymäkauden alueilla toimivien yritysten asemaan ja pitää tärkeänä, että yritystukivaltuutta käytetään niiden aseman parantamiseksi.

Toinen valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esitetty ongelma koskee tuen lyhytjänteisyyttä, kun myöntövaltuudet ovat vain fiskaalisen vuoden mittaisia. Vuosittainen myöntövaltuus on käytetty useissa TE-keskuksissa jo syksyn puolivälissä. Tuettavia hankkeita on jouduttu sen vuoksi myöhentämään tai siirtämään kokonaan seuraavan vuoden puolelle.

Valiokunta pitää yrityspolitiikan toimenpiteitä merkittävinä ja tärkeinä edellä esitettyjen syiden lisäksi myös alueiden kehityksen kannalta ja kansallisen pk-yritystoiminnan ylläpitämiseksi. Edessä oleva laajamittainen sukupolvenvaihdos perheyrityksissä vaatii sekin tukitoimenpiteitä. Vireällä yritystukipolitiikalla voidaan tasata myös laskusuhdanteen työllisyysvaikutuksia. Tukea pitäisi voida valiokunnan mielestä kohdistaa erityisesti yrityksiin, jotka investoivat tulevaisuuteen, tähtäävät kansainvälisille markkinoille ja kasvattavat vientiä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että määrärahan riittävyyttä seurataan.

24. Kuluttajavalituslautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille ehdotetaan myönnettäväksi 1 415 000 euroa eli 102 000 euroa edellisvuotta enemmän.

Kuluttajavalituslautakunta esitti omassa talousarvioesityksessään lisäystä 184 000 euroa, mikä kattoi mm. uuden asianhallintajärjestelmän hankinnan. Lautakunnan nykyisen diaarirekisterin tuki ja ylläpito loppuvat valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuodenvaihteessa 2002—2003, eikä sen korvaamiseen ole osoitettu määrärahoja. Uuden järjestelmän hankinta maksaisi kuluttajavalituslautakunnan omien laskemien mukaan 60 000—80 000 euroa. Lisäksi lautakunnan vanhentunut tekninen ympäristö pitäisi uudistaa, mihin kuluisi arviolta 20 000 euroa.

Kuluttajavalituslautakunnan asiaruuhkiin on kiinnitetty huomiota useissa eri yhteyksissä. Asiantilaa on pidetty epätyydyttävänä asiakkaiden oikeusturvan kannalta. Valiokunta katsoo, että lautakunnan teknisten työskentelyedellytysten tulee olla ajanmukaiset. Valiokunta esittää sen vuoksi momentille lisäystä 100 000 euroa uuden asianhallintajärjestelmän hankintaan.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 515 000 euroa.

31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (arviomääräraha)

Momentille esitetään 5 160 000 euroa eli 1 549 000 euroa edellisvuotta enemmän. Määrärahaa saa käyttää mm. talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) mukaisen korvauksen maksamiseen talous- ja velkaneuvontapalveluiden tuottajille. Määrärahalla tuetaan myös määräaikaista ohjelmaa, jolla edistetään vapaaehtoisten velkasovintojen aikaansaamista. Tämän ohjelman piiriin arvellaan tulevan kaikkiaan 60 000—70 000 asiakasta. Määräraha kattaa noin 130:n eli vajaan 50 uuden päätoimisen talous- ja velkaneuvojan palkkaamisesta aiheutuvat menot.

Vuoden 2001 alusta voimaan tulleen talous- ja velkaneuvontalain säätämisen yhteydessä oli lähtökohtana se, että toiminnan vaatimien voimavarojen mitoitus tarkistetaan vuoden 2003 talousarvioehdotuksen yhteydessä. Valiokunnan kuulemat velkaneuvojat ovat katsoneet, että esitetty määrärahojen lisäys kuluu kokonaan valtion ja pankkien välillä tehdyn vapaaehtoisen velkasovinto-ohjelman edellyttämän lisähenkilöstön palkkausmenoihin. Siitä ei ohjaudu siten varoja varsinaiseen perusneuvontaan, jossa asiakasjonot ovat edelleen pitkät ja työntekijöiden työpaine suuri. Vapaaehtoinen sovinto-ohjelma ei kevennä asiantuntijoiden arvion mukaan painetta myöskään varsinaisen velkaneuvonnan puolella, koska vaikeat ja aikaa vievät tapaukset eivät ole vähenemässä.

Valiokunta pitää velkaneuvonnan tilannetta huolestuttavana: kansalaisten velkaantuminen on nousussa, ja myös jonot velkaneuvontaan ovat kasvaneet. Velkaneuvojien on vastattava myös uudesta talousneuvonnan tehtäväkentästä varsinaisen perustyön lisäksi. Eduskunnan esittämä tavoitetila 1 velkaneuvoja ja 1 toimistoapulainen 40 000 asukasta kohden on suurelta osin vielä saavuttamatta, ja erot kuntien kesken ovat erittäin suuria. Yli 60 000 asukkaan neuvojakohtaisia piirejä on paljon, ja odotusajat niissä vastaanotoille usean kuukauden tai jopa puolen vuoden mittaisia. Useat velkaneuvojat toimivat voimiensa rajoilla, eivätkä ehdi kouluttaa uusia velkaneuvojia tehtäviinsä. Merkkejä on myös ylivelkaantumisen aiheuttamasta velkaantumisen ketjuuntumisesta monin eri tavoin.

Velkaneuvojat ovat esittäneet määrärahan korottamista 9,5 miljoonaan euroon. Määrärahan tuntuvan lisäyksen katsotaan tuovan kuitenkin mukanaan kustannusten säästöjä toisaalla valtion menoissa, esimerkiksi oikeuslaitoksen, maksuttomien oikeudenkäyntikustannusten sekä sosiaali- ja terveysmenojen alentumisen myötä.

Valiokunta katsoo, että valtion ensi vuoden talousarviossa tulee ohjata määrärahoja myös velkaneuvonnan perustehtäviin. Valiokunta esittää sen vuoksi, että momentille lisätään 700 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 5 860 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 132/2002 vp)

40. Toimialakohtainen yritysten kansainvälistyminen (arviomääräraha)

Momentille on esitetty myönnettäväksi 18 273 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yritysryhmien yhdessä toteuttamiin vientiä, suomalaista kulttuuria ja kansainvälistymistä edistäviin sekä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä kehittäviin yhteishankkeisiin.

Määrärahaa saa käyttää myös PuuEurooppa-hankkeen yritysten kansainvälistymistä ja ulkomaista markkinointia tukeviin toimiin, joihin osallistuu yrityksiä.

PuuEurooppa-hankkeen tavoitteena on lisätä suomalaisten puutuotteiden vientimahdollisuuksia kehittämällä puutuotteiden käyttöä Euroopassa. Toimenpiteet kohdistuvat lähinnä EU:n jäsenmaihin sekä Baltian ja Pietarin alueisiin. Kampanjaan kuuluvat puutuotteiden käytön kehittäminen ja tukeminen erityisesti rakentamisessa ja sisustamisessa, vientiä edistävät toimenpiteet sekä kehityshankkeet, joiden tavoitteena on luoda edellytyksiä viennin kasvulle. Baltian ja Pietarin alueella tehtävä työ kohdistuu sekä alueen kehittämiseen suomalaisten tuotteiden markkinana että näiden maiden puun käytön tukemiseen ja vahvistamiseen.

Valiokunta pitää hanketta tärkeänä toimialakohtaisena ja monialaisena kansainvälistymishankkeena ja katsoo, että sen täysimittainen toteutus tulee turvata yhteisesti hyväksytyn toimintasuunnitelman pohjalta.

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Energiatukea saa myöntää vuonna 2003 enintään 31 228 000 euroa. Myöntämisvaltuus on kasvanut yli 50 prosenttia vuodesta 2000, jolloin se oli 19,5 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää kehitystä myönteisenä, mutta myös välttämättömänä kansallisen ilmastostrategian tavoitteisiin pääsemiseksi. Nyt esitetty valtuus on lähellä ilmastostrategian tarvearviota, jonka mukaan energiatuen vuosittaisen perusrahoituksen tulisi olla noin 35 miljoonaa euroa vuosina 2002—2010. Lisäksi tarvittaisiin noin 25 miljoonan euron tuki demonstraatiohankkeille joka kolmas vuosi.

Energiatuen käyttökohteet kattavat energiapolitiikan tärkeimmät tavoitteet: turvata kilpailukykyisen ja luotettavan energian saanti ja täyttää kansainvälisten ympäristösitoumusten asettamat velvoitteet. Näiden tavoitteiden edistäminen on tärkeää niin kansallisen kilpailukyvyn kuin ympäristövaatimusten vuoksi. Valiokunta pitää sen vuoksi myöntövaltuuden korotusta perusteltuna ja johdonmukaisena eduskunnan ydinvoimapäätökseen liittyvä tahdonilmaisu huomioon ottaen.

Energiatukea käytetään valiokunnan saaman selvityksen mukaan lähes täysin uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja energiansäästöä edistävien hankkeiden tukemiseen. Esimerkiksi vuonna 2001 myönnetystä tuesta kohdistui puun energiakäyttöön noin 62 prosenttia, energian säästöön 20 prosenttia, tuulivoimaan 9 prosenttia ja muihin uusiutuviin energiamuotoihin 9 prosenttia.

Valiokunta katsoo, että investointituilla on erittäin suuri merkitys uusiutuvien energialähteiden käytön ja energian säästön lisäämisessä lähitulevaisuudessa. Kysymys tukien kohdentamisesta on sen vuoksi tuen määrän lisäksi toinen merkittävä kysymys. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty selvityksiä, joiden mukaan investointituki on tarpeellinen keino aivan uuden teknologian markkinoille saamiseen, mutta tehoton keino jo markkinoilla olevan teknologian käytön laajentamiseen. Investointituilla voi olla jopa joissakin tapauksissa negatiivisiakin vaikutuksia teknologian käyttöönottoon.

Eri energiamuotojen keskinäisen kilpailukyvyn kannalta on ratkaisevaa myös, mitä kustannuksia energian hinnan laskentaan sisällytetään. Valiokunta pitää sen vuoksi tärkeänä myös selvittää, missä määrin on perusteltua sisällyttää ns. ulkoiskustannukset eri energiamuotojen hintoihin. Esimerkiksi uusiutuvan energian taloudellinen kilpailukyky paranee ratkaisevasti, jos tällainen tarkastelu otetaan laskennassa huomioon. Tällainen tarkastelu antaa valiokunnan mielestä myös oikean pohjan tukien suuntaamista koskevalle päätöksenteolle.

Demonstraatiotuki

Valtion ensi vuoden talousarvioesitykseen ei sisälly määrärahaa, joka olisi tarkoitettu uusien teknologioiden demonstrointiin sillä tavoin kuin uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa vuodelta 1999 ja kansallisessa ilmasto-ohjelmassa vuodelta 2001 on esitetty. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on käynyt kuitenkin ilmi, että kauppa- ja teollisuusministeriö on varautunut hakemaan rahoitusta esimerkiksi lisätalousarviomenettelyssä heti, kun sopiva hakemus tai useampi sellainen jätetään. Valiokunnalle on korostettu sitä, että sitoutuminen demonstraatiohankkeen rahoitukseen on tehtyjen periaatepäätösten mukainen.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vireillä on useita laajamittaisia uuden teknologian hankkeita. Niistä osa liittyy bioenergian ja tuulivoiman käyttöön, osa energian säästöön. Useat hankkeet, joissa uutta teknologiaa on kokeiltu pienessä mittakaavassa, ovat valmiit etenemään toteutusvaiheeseen. Sen vuoksi on tärkeää, että eri osapuolilla on selvä tieto valtion valmiudesta osallistua hankkeiden demonstraatiorahoitukseen. Valiokunta esittää tätä koskevaa lausumaa.

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Vuosille 2001—2002 tehdyssä tulopoliittisessa sopimuksessa sovitun mukaisesti työsuojelupiirien resursseja ja kehittämistä selvitettiin kolmikantaisessa työryhmässä, joka sai yksimielisen esityksensä valmiiksi marraskuussa 2001. Työryhmä teki vuosille 2003—2006 kymmenen toimenpide-ehdotusta, joiden toteuttaminen edellyttää vuosittain noin 458 000 euron määrärahalisäystä talousarvioon. Talousarvioehdotuksessa työsuojelupiirien toiminnan kehittämiseen ehdotetaan vain osa työryhmän ehdottamasta määrärahasta. Saadun selvityksen mukaan määrärahan lisäys on erityisesti tarpeen, jotta henkilöstön eläköitymiseen voitaisiin varautua palkkaamalla uusia työntekijöitä ja siirtämällä osaamista uusille tarkastajille.

Momentille lisätään 200 000 euroa. Lisämäärärahan tarve on otettava huomioon ensi vuoden lisätalousarviossa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 506 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 132/2002 vp)

51. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen lapseksiottamiseen (arviomääräraha)

Kansainväliseen adoptioon on voitu myöntää valtion tukea 1.12.2002 lukien, jolloin laki äitiysavustuslain muuttamisesta tuli voimaan. Tuen myöntäminen on tärkeää, sillä se mahdollistaa kansainvälisen adoption myös heikommassa taloudellisessa tilanteessa oleville vanhemmille.

Suomessa on kaikkiaan runsaat 2 000 ulkomailta adoptoitua lasta. Adoptioperheet ovat tuen tarpeessa paitsi ennen adoptiota myös usein sen jälkeen. Viime aikoina on aloitettu adoptiokuraattoritoiminta, johon sisältyy mm. tukipuhelinpalvelu sekä eri ammattiryhmien koulutusta. Ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus, joka toimii valtakunnallisesti ja myös kaksikielisesti, on ollut aktiivinen adoptiokuraattoritoiminnan kehittämisessä.

Kansainväliseen adoptioon liittyvää osaamista on koko maan laajuisesti varsin vähän. Valiokunta pitää tärkeänä, että kansainväliseen adoptioon liittyvää neuvontaa tehostetaan ja että toiminnan tarvitsema rahoitus turvataan.

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Lasten ja nuorten psykiatrinen kuntoutus

Kansaneläkelaitos järjestää 5—25-vuotiaille lapsille ja nuorille heidän tarvitsemiaan terapioita sekä niihin liittyviä vanhempien ohjaus- ja tukikäyntejä. Lisäksi järjestetään mm. perhekuntoutusta ja siihen liittyviä hankkeita. Kelan järjestämään lasten ja nuorten psykiatriseen kuntoutukseen (ns. LN-hanke) on varattu vuosille 2000—2002 yhteensä 10,43 miljoonaa euroa.

Saadun selvityksen mukaan lasten ja nuorten psykiatrisen kuntoutuksen tarve on arvioitua huomattavasti suurempi ja toiminta on laajentunut huomattavasti. Käyttöennuste tälle vuodelle oli jo kuluvan vuoden keväällä 10 miljoonaa euroa, mistä johtuen toimintaan osoitettiin lisäystä harkinnanvaraisen kuntoutuksen varoista. Ensi vuoden talousarviossa harkinnanvaraiseen kuntoutukseen on esitetty yhteensä 95 miljoonaa euroa, josta on suunniteltu käytettävän 11 miljoonaa euroa lasten ja nuorten psykiatriseen kuntoutukseen. Jotta alkaneet hankkeet voivat jatkua ja jotta niihin voidaan ottaa uusia lapsia ja nuoria, tarvittaisiin toimintaan saadun selvityksen mukaan kaikkiaan 14 miljoonaa euroa.

Valiokunta toteaa, että Kelan harkinnanvaraisella kuntoutuksella on voitu erittäin tehokkaasti parantaa lasten ja nuorten psykiatrisia palveluja. Kelan kuntoutus on myös tärkeä tukipalvelu ylikuormitetuille avohoidon palveluille. Valiokunnan mielestä määrärahan mitoituksesssa on välttämätöntä, että hankkeita voidaan jatkaa ja niihin voidaan ottaa uusia lapsia ja nuoria perheineen. Varhain aloitettu kuntoutus on lapsen ja koko perheen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Kuntoutuksen puutteet saattavat myöhemmin merkitä moninkertaisia laitoshoidon kustannuksia.

Valiokunta ehdottaa, että Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraisen kuntoutuksen kustannuksiin ehdotettua määrärahaa korotetaan 3 miljoonalla eurolla ja että tämä määräraha osoitetaan erityisesti lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen järjestämiseen. Valiokunta ei tässä yhteydessä ehdota muutoksia momentin loppusummaan, vaan mahdollinen lisämäärärahan tarve on otettava huomioon lisätalousarviossa.

Yli 65-vuotiaiden vaikeavammaisten kuntoutus

Kansaneläkelaitoksen kuntoutuksesta annetun lain 3 §:n mukaan kansaneläkelaitos ei järjestä lääkinnällistä kuntoutusta yli 65-vuotiaille vaikeavammaisille, vaan vastuu kuntoutuksesta siirtyy kunnan terveystoimelle 65 ikävuoden jälkeen. Useimpien vaikeavammaisten kohdalla se merkitsee joko kuntoutuksen loppumista kokonaan tai kuntoutuksen määrän laskua.

Eduskunta edellytti kuntoutusselonteon käsittelyn yhteydessä keväällä 2002, että hallitus selvittää mahdollisuudet saattaa 65 vuotta täyttäneet vaikeavammaiset kansaneläkelaitoksen järjestämän lakisääteisen lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin.

Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään parhaillaan tällaisen kuntoutuksen järjestämiseen liittyviä ongelmia ja vaihtoehtoisia tapoja kuntoutuksen järjestämiseksi. Mikäli oikeus lääkinnälliseen kuntoutukseen laajennettaisiin koskemaan myös 65 vuotta täyttäneitä, aiheutuisi tästä arvioiden mukaan noin 84 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset.

Kuntoutuspalvelujen turvaaminen on merkittävä lähivuosien tehtävä ja haaste. Valiokunta pitää tärkeänä, että parhaillaan meneillään olevassa selvitystyössä löydetään toteuttamiskelpoisia ratkaisuja kuntoutuksen tehostamiseen. Tämä olisi tärkeää mm. laitoshoitotarpeen vähentämiseksi. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että järjestelmää uudistettaessa otetaan huomioon yksilöllisen kuntoutuksen ja sen jatkuvuuden tarve myös siirtymävaiheen aikana.

Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiuden ja rahoituksen turvaaminen

Saadun selvityksen mukaan kansaneläke- ja sairausvakuutusrahaston vähimmäimääräsäännökset eivät riitä turvaamaan järjestelmän maksuvalmiutta. Erityisesti sairausvakuutuksen rahoitus on pahoin epätasapainossa. Sairausvakuutusrahastoon tarvitaan valtion takuusuoritusta vuonna 2003 noin 629 miljoonaa euroa.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että sosiaali- ja terveysministeriö maksaa takuusuorituksen ennakkoa jo tammikuussa kuten kuluvana vuonnakin. Maksuvalmiusrahaa tarvitaan saadun selvityksen mukaan vasta vuoden 2003 joulukuussa, mikäli takuusuorituksesta maksetaan tammikuussa noin 200 milj. euroa.

Valiokunta viittaa aiempiin kannanottoihinsa ja toteaa, että Kansaneläkelaitoksen rahoituksen turvaaminen ja erityisesti sairausvakuutuksen epätasapainon poistaminen edellyttävät nykyistä vakaampia ja kestävämpiä ratkaisuja. Valtiovarainvaliokunta on viimeksi mietinnössään VaVM 13/2002 vp todennut, että rahoitus tulee saattaa vuotuisia erillislakeja vakaammalle pohjalle. Rahoitusmalleja on käsitelty mm. sosiaalimenojen kehitystä ja sosiaaliturvan rahoituksen turvaamista pitkällä aikavälillä selvittäneen toimikunnan raportissa, johon liittyvä jatkotyö on vielä kesken.

Valiokunta korostaa sitä, että Kansaneläkelaitoksen rahoituksen ja maksuvalmiuden parantamiseen liittyvät ratkaisut valmistellaan sellaisella aikataululla, että ne voidaan ottaa huomioon laadittaessa vuoden 2004 talousarviota.

Eduskunnan tekemien budjettilakimuutosten kustannusvaikutukset

Eduskunta muutti hallituksen esitystä sairausvakuutuslain ja kuntoutusrahalain muuttamisesta (HE 148/2002 vp) siten, että lääkkeiden vuotuista omavastuurajaa ei koroteta nykyisestä. Hallituksen esityksessä mainittu 16,9 miljoonan euron säästö pienenee 12,9 miljoonaan euroon. Tästä johtuen momentille lisätään 4 000 000 euroa.

Eduskunta muutti myös hallituksen esitystä lääkelain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta (HE 165/2002 vp) siten, että lain voimaantuloa siirrettiin kolmella kuukaudella. Suunniteltu 15 miljoonan euron säästövaikutus pienenee 11 miljoonaan euroon, joten momentille lisätään 4 000 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 699 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sairausvakuutuslain (364/1963), Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain (610/1991) ja kuntoutusrahalain (611/1991) mukaisten valtion osuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa myös käyttää maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain (859/1984) mukaisten valtion osuuksien maksamiseen. Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain mukaisen harkinnanvaraisen kuntoutuksen kustannuksiin saa käyttää sairausvakuutusrahaston varoista enintään 98 000 000 euroa.

50. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha)

Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta edellytti, että hallitus antaa esityksen sotilasvammalain mukaisen korvauksen myöntämisestä myös tapauksissa, joissa sairauden syntyminen liittyy vuosina 1939—1945 tehtyjen partisaani-iskujen aiheuttamaan poikkeukselliseen järkytykseen. Tällaista esitystä ei ole annettu. Valiokunta kiirehtii asian hoitamista ja toteaa, että kyse on periaatteessa tärkeästä asiasta, jonka kustanusvaikutus on vähäinen.

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Hammashuolto.

Hammashuollon ikärajoitukset poistuivat ja yhteiskunnan tukema huolto laajeni koko väestöä koskevaksi 1.12.2002 alkaen. Koko väestön siirtyminen yhteiskunnan tukeman hammashoidon piiriin on erittäin merkittävä terveys- ja sosiaalipoliittinen uudistus. Potilaiden yhdenvertaisuus paranee, ja jokainen voi saada ainakin jonkin verran yhteiskunnan tukemaa hammashoitoa. Palvelujen tarjonta on kuitenkin hyvin erilaista eri paikkakunnilla, eikä kunnallisen hoidon saatavuus vastaa tarvetta kaikissa kunnissa. Eräänä syynä tähän on se, että suun terveydenhuollossa ei ole riittävästi henkilökuntaa. Kunnallisen hammashoidon toimintakäytännöissä on myös edelleen kehittämismahdollisuuksia, joilla voidaan parantaa hoidon saatavuutta.

Uudistuksen mukaisesti päävastuu hammashuoltopalvelujen järjestämisessä on kunnilla, mutta palvelujen järjestäminen koko väestölle edellyttää myös yksityisten hammaslääkäripalvelujen käyttämistä. Aikuisten suun terveydenhuollon palveluista on annettu yli puolet yksityissektorilla. Yksityisistä palveluista maksetaan sairausvakuutuslain mukainen korvaus, jota on tarkistettu viimeksi vuonna 1989. Nyt toteutuneen uudistuksen vaikutusta asiakasvirtojen ohjautumiseen ei voida tarkkaan ennakoida, sillä asiakas voi aidosti valita kunnallisen tai yksityisen hoidon välillä, mikäli kunta pystyy tarjoamaan palveluja kysyntää vastaavasti.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kunnallisen hammashoidon toiminta- ja työnjakokäytäntöjä kehitetään edelleen. Valiokunta katsoo myös, että uudistuksen vaikutusta väestön palvelujen käyttöön, palvelujen tarjontaan ja hoidon kustannuksiin on jatkossa syytä seurata kummallakin palvelusektorilla.

37. Valtionavustus kunnille lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin sekä tutkimus- ja hoitojonojen purkamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Eduskunta on kolmena perättäisenä vuotena osoittanut erillisen määrärahan lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin. Määräraha oli 70 miljoonaa markkaa vuonna 2000, 45 miljoonaa markkaa vuonna 2001 ja 3 160 000 euroa vuonna 2002. Ensi vuodelle lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin ei ole ehdotettu erillistä määrärahaa, vaan määrärahatarve on otettu huomioon valtionosuuksien korotuksena. Lisäksi syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin ehdotetaan myönnettäväksi valtionavustuksena 15 miljoonaa euroa.

Lasten ja nuorten psykiatriaan osoitetulla erillismäärärahalla on pystytty parantamaan selvästi palveluita. Määrärahan avulla on mm. perustettu määräaikaisia ja pysyviä virkoja, aloitettu useita mielenterveyspalveluiden kehittämisprojekteja sekä toteutettu koulutusohjelmia.

Saadun selvityksen mukaan erillismäärärahan loppuminen saattaa vaarantaa hankkeiden jatkumisen ja hidastaa alkanutta positiivista kehitystä. Hoitotakuujärjestelmä ei toimi vielä moitteettomasti, sillä tehtyjen selvitysten mukaan hoitoonpääsy kolmessa viikossa voidaan turvata vain noin puolessa sairaanhoitopiireistä. Suurin syy hoidon viivästymiseen on resurssipula, mutta palvelurakenne ei myöskään ole vielä kaikilta osin toimiva. Lasten ja nuorten keskuudessa arvioidaan myös olevan paljon piilevää hoidon tarvetta. Nuorten tahdosta riippumattomaan hoitoon joutuminen on lisääntynyt viimeisten viiden vuoden aikana. Tämän arvioidaan johtuvan nuorten häiriöiden vaikeutumisesta sekä myös avopalvelujen puutteellisuudesta.

Valiokunta katsoo, että lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin on perusteltua osoittaa erillinen määräraha vielä ensi vuonna. Valiokunnan mielestä erityisesti perusterveydenhuollon lasten- ja nuortenpsykiatrisia valmiuksia tulee lisätä. Myös hoitoketjujen ja hoitoverkostojen toimivuutta tulee vahvistaa. Valiokunta viittaa vielä aiempiin kannanotoihinsa ja korostaa edelleen kouluterveydenhuollon ja sen toimintaedellytysten vahvistamisen merkitystä osana lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen järjestämistä.

Talousarvioaloitteiden TAA 449/2002 vp ja TAA 521/2002 vp perusteella valiokunta ehdottaa, että talousarviosta poistettu momentti 33.32.37 palautetaan, sen nimike muutetaan ja että momentille osoitetaan 4 700 000 euroa lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin.

Lisätään uusi momentti seuraavasti:

Momentille myönnetään 4 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen tukemisesta, häiriöiden ehkäisystä ja psykiatristen hoitopalvelujen turvaamisesta kunnille ja kuntayhtymille aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein. (Uusi)

39. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)

Sosiaalialan osaamiskeskusten toiminta vakinaistui vuoden 2002 alusta. Osaamiskeskusten tehtävänä on yhdessä muiden sosiaalialan toimijoiden kanssa turvata sosiaalialan asiantuntemuksen kehittyminen ja välittyminen.

Ensi vuodeksi osaamiskeskusten toimintaan ehdotetaan 3 miljoonan euron valtionavustusta. Saadun selvityksen mukaan tarkoituksena on, että toiminnan volyymi kasvaa mm. erilaisten hankerahoitusten kautta ja erillisen sosiaalialan tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaan suunnatun erityisvaltionosuuden kautta. Perusrahoituksen tarve arvioitiin kuitenkin alunperin jonkin verran nyt esitettyä suuremmaksi.

Resurssien tarkoituksenmukaisen käytön kannalta on valiokunnan mielestä tärkeää, että osaamiskeskusten välillä tapahtuu tiettyä erikoistumista, jolloin voidaan välttää toiminnan päällekkäisyydet. Samalla on myös huolehdittava työnja tehtävien koordinoinnista muiden alan toimijoiden kanssa.

31.  33.32.36Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)

Kuluvan vuoden talousarvioon sisältyy saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen tarkoitettu määräraha, joka lisättiin talousarvioon eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Valtionavustuksen määrä oli kuluvana vuonna 200 000 euroa, samoin kuin ensi vuoden talousarvioehdotuksessa. Saadun selvityksen mukaan ehdotettu määräraha ei ole riittävä saamenkielisten palvelujen järjestämiseen. Kiireellisin saamenkielisten palvelujen tarve on lasten päivähoidossa ja vanhusten huollossa.

Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 100 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 300 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

32. Valtionavustus kunnille syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarviota täydentävässä hallituksen esityksessä HE 249/2002 vp syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin osoitettavaan valtionapuun ehdotetaan 10 miljoonan euron korotusta alkuperäiseen ehdotukseen verrattuna. Kaikkiaan valtionapuihin olisi näin ollen käytettävissä 15 miljoonaa euroa.

Valiokunta on tyytyväinen ehdotettuun lisäykseen ja toteaa, että määräraha vastaa nyt lasten ja nuorten hyvinvointia koskeneessa selonteossa tehtyjä linjauksia. Valtionavustuksen käyttöä suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon avustuksen käyttömahdollisuudet myös sellaiseen toimintaan, jota kunnat voivat toteuttaa yhdessä järjestöjen kanssa. Lapsille ja nuorille suunnattavien palveluiden volyymia ja vaikuttavuutta voidaan selvästi tehostaa, mikäli toimintaan on käytettävissä myös järjestöjen tuomat voimavarat.

50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha)

Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa ehdotetaan ensi vuonna käytettäväksi 390,585 miljoonaa euroa, josta jaettaisiin avustuksina 292,8 miljoonaa euroa. Lisäksi Valtiokonttorin käyttöön osoitetaan 97,785 miljoonaa euroa mm. sotainvalidien sairaskotien käyttökustannuksiin ja rintamaveteraanien kuntoutukseen. Vuoden 2002 tuottoa jäisi myöhemmin käytettäväksi 64,6 miljoonaa euroa.

Sosiaali-ja terveysministeriön ja Raha-automaattiyhdistyksen sopimien tulostavoitteiden mukaisesti avustustoiminnalla on kaksi päälinjaa. Toinen päälinja painottuu avustusten suuntaamiseen ongelmia ehkäisevään toimintaan ja toinen heikoimmassa asemassa olevien tuen ja palveluiden turvaamiseen ja omaehtoisen aktiivisuuden lisäämiseen. Avustustoiminnassa painottuvat erityisesti mm. terveellisten elintapojen edistäminen, vajaakuntoisten ja vanhusten toimintakyvyn parantaminen sekä kansansairauksien ja syrjäytymiskehityksen ehkäisy.

Hakemusten määrä on kasvanut tuntuvasti viime vuosina. Vuonna 1990 avustusta haettiin n. 2 000 kohteeseen kun nykyisin kohteita on jo yli 4 500 kappaletta. Samana aikana avustusta saavien kohteiden määrä on noussut 1 200 kohteesta 2 200 kohteeseen.

Valiokunnan mielestä on tärkeää, että Raha-automaattiyhdistyksen avustusjärjestelmällä voidaan vastata tehokkaasti sosiaali- ja terveydenhuollon kentän tarpeisiin. Erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvien hankkeiden turvaaminen on tärkeää. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että tuotosta jäävä jakamaton osuus on pysynyt varsin suurena.

Valiokunta ehdottaa, että avustuksina myönnettävää määrärahaa korotetaan 10 miljoonalla eurolla. Tarkoituksena ei ole muuttaa Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa koskevaa arviota, vaan tulouttaa siitä talousarvioon 10 miljoonaa euroa ehdotettua enemmän.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 302 800 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

63. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnitti tarkastuskertomuksessaan 20/2002 huomiota mm. ympäristönsuojelun edistämisavustusten myöntämiseen, maksamiseen ja käytön valvontaan liittyviin puutteellisuuksiin ja epäselvyyksiin. Ensi vuoden talousarvioehdotuksessa avustuksiin ei ole osoitettu määrärahaa, vaan määräraha on tarkoitus käyttää hallinnonalan toimintamenoihin. Saadun selvityksen mukaan avustusten myöntämiseen on hallinnonalan muiden määrärahatarpeiden vuoksi suunniteltu keskeytystä vuosiksi 2003—2006.

Edistämisavustuksia on myönnetty useiden vuosien ajan, ja avustuksen saajina ovat olleet pääasiassa yritykset ja kunnat. Avustus on ollut ympäristönsuojelun ohjauksessa keskeinen kannustuskeino, jolla ympäristönsuojeluun kohdistuvia kehitystoimia on voitu edistää. Vuotuinen määräraha on ollut noin 3,5 miljoonaa euroa. Saadun selvityksen mukaan määrärahaa on käytetty moniin ympäristönsuojelun keskeisiin ongelmiin sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Taloudellinen tuki on ollut merkityksellinen ohjauskeino erityisesti jätehuollon kehittämisessä. Avustukset ovat myös olleet valtiolle tehokas tapa edistää ympäristönsuojelua monipuolisesti.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että edistämisavustukset palautetaan talousarvioon mahdollisimman pian. Järjestelmään liittyvät puutteet ja epäkohdat on ensin korjattava ja myös edistämisavustusten hallinnointia on syytä kehittää yksinkertaisemmaksi.

67. Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen maissa (siirtomääräraha 3 v)

Valtioneuvosto teki keväällä 2002 periaatepäätöksen Itämeren suojeluohjelmasta. Ohjelmaan sisältyy kuusi toiminta-aluetta, joista keskeisimpiä ovat rehevöitymisen torjunta sekä vaarallisten aineiden aiheuttamien riskien vähentäminen.

Rehevöitymisen torjuntaan on osoitettu määrärahoja sekä ulkoasiainministeriön että maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan lähialuemäärärahoista voidaan vuosina 2003—2004 osoittaa Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon rakentamiseen 6,7 miljoonaa euroa. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa maatalouden ympäristötukimomentin määrärahaa käytetään Itämeren suojelun parantamiseen ja siihen esitetään noin 10 prosentin tasokorotusta vuosina 2003—2006.

Öljy- ja kemikaalikuljetusten turvallisuuden lisäämiseksi ympäristöministeriön pääluokkaan ehdotetaan uutta momenttia 35.10.70, jolle osoitetaan 6,3 miljoonaa euroa väylänhoitoalus Seilin öljyntorjuntavalmiuden parantamiseen.

Ehdotetut määrärahalisäykset ovat erittäin perusteltuja ja tärkeitä Itämeren tulevaisuuden kannalta. Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo on merkittävin yksittäinen Suomenlahden ja Itämeren tilaan vaikuttava hanke, ja rahoitussuunnitelmien toteutumisesta on huolehdittava jatkossakin. Valiokunta korostaa myös muiden lähialueilla tehtävien ympäristöhankkeiden merkitystä ja niiden rahoituksen turvaamista.

Suomenlahden vuotuiset öljynkuljetukset ovat vuosina 1995—2000 kaksinkertaistuneet. Jo valmistuneen Koiviston öljysataman lisäksi Venäjä suunnittelee myös Uuraan sataman rakentamista, ja onkin arvioitu, että öljykuljetukset kaksinkertaistuvat vielä vuoteen 2005 mennessä. Myös muu meriliikenne Itämerellä on kasvanut voimakkaasti. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Seilin kunnostuksen lisäksi öljyntorjuntavalmiutta parannetaan edelleen etenkin itäisellä Suomenlahdella. Erityisen tärkeää on talvi- ja avomeriolosuhteisiin soveltuvan torjuntakaluston hankkiminen.

Itämeri on pieni, matala ja suolapitoisuudeltaan alhainen sisämeri. Mikäli Espanjan luoteisrannikolla tapahtunut öljyonnettomuus olisi tapahtunut Itämerellä, olisivat seuraukset olleet vielä tuhoisammat. Itämerellä purjehtivista tankkereista on yksirunkoisia vielä noin kolmannes, mutta kansainvälisten sopimusten mukaan niiden käyttökielto astuu voimaan vasta vuonna 2015. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että Suomi on aktiivinen EU:ssa, HELCOM:ssa ja kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa ja vaatii toimenpiteitä, jotka vähentävät nopeasti öljykuljetusten onnettomuusriskiä Itämerellä. Raskaan polttoöljyn kuljettaminen yksirunkoisilla aluksilla tulee kieltää mahdollisimman pian. Valiokunnan mielestä Itämeri tulisi pyrkiä nimeämään erityistä suojelua vaativaksi merialueeksi, jolloin ympäristöriskejä voitaisiin ennaltaehkäistä nykyistä tehokkaammin.

70. Ympäristövahinkojen torjunta-aluksen peruskorjaus (siirtomääräraha 3 v)

Kuten edellä on todettu, väylänhoitoalus Seilin öljyntorjuntavalmiuden parantamiseen ehdotetaan 6,3 miljoonan euron määrärahaa. Saadun selvityksen mukaan aluksen muutostöistä aiheutuvat kokonaismenot ovat kuitenkin noin 1,7 miljoonaa euroa aiemmin arvioitua suuremmat.

Valiokunta ehdottaa, että Suomen ympäristökeskukselle myönnetään sopimusvaltuus, joka oikeuttaa enintään 8 miljoonan euron kokonaismenoihin. Puuttuva määräraha on tarvittaessa otettava huomioon lisätalousarviossa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. ja 2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Itämeren ja erityisesti itäisen Suomenlahden öljyntorjuntavalmiuksien parantamiseksi Suomen ympäristökeskus oikeutetaan tekemään sopimus väylänhoitoalus Seilin korjaamisesta ja varustamisesta öljyntorjuntavarustein niin, että sopimuksesta aiheutuu enintään 8 000 000 euron kokonaismenot. (Uusi)

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt useita kertoja huomiota ympäristötöihin osoitetun määrärahan niukkuuteen. Talousarvioehdotuksessa momentille ehdotetaan 9 miljoonan euron määrärahaa. Alueellisten ympäristökeskusten esitykset vuodelle 2003 ovat yhteensä yli 23 miljoonaa euroa.

Ympäristötyömäärärahojen lisäystarve johtuu toisaalta vesiensuojelun ja vesistöjen kunnostuksen sekä saastuneiden maa-alueiden kunnostustarpeiden merkittävästä kasvusta. Toisaalta myös työministeriön osuus ympäristöhallinnon työohjelmassa on laskenut voimakkaasti. Sen väheneminen ja jopa kokonaan loppuminen ilman vastaavaa määrärahalisäystä on heikentänyt huomattavasti ympäristökeskusten toimintakykyä varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Pilaantuneita maa-alueita on tehtyjen kartoitusten mukaan noin 18 600, joista lähes 10 000 sijaitsee lähellä asutusta, pohjavesialuetta, vesistöä tai vedenottamoa.

Valiokunta katsoo, että ympäristötöillä on selkeä työllistävä vaikutus ja siksi myös työllisyysmäärärahoja tulee suunnata nykyistä enemmän ympäristötöihin. Momentille lisätään 900 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 9 900 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Arava- ja korkotukituotanto. Eduskunta on kiinnittänyt useita kertoja huomiota yhtenäislainaehtojen epäkohtiin ja edellyttänyt, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi. Hallitus ei ole tehnyt eduskunnan edellyttämiä muutoksia. Lainojen korot ylittävät edelleen vastaaviin tarkoituksiin myönnettävien markkinaehtoisten lainojen korot, lainat eivät lyhene alkuvuosina lainkaan, vaan vuosimaksuun mahtuu lyhennystä vasta keskimäärin kymmenentenä lainavuotena. Vuosimaksun nousu on myös nopeampaa kuin asukkaiden ansiotason kehitys. Lisäksi lainojen konvertoinnin eli lainojen ennenaikaisen takaisinmaksun ja markkinaehtoisiksi lainoiksi muuttamisen seurauksena Asuntorahasto menettää korkotuloja. Samalla myös lainanottajien riskit korkotason nousun suhteen lisääntyvät.

Tulopoliittiseen sopimukseen liittyviin hallituksen toimenpiteisiin sisältyy ehdotus aravalainojen korkokatosta sekä valtuuksien korottamisesta. Aravalainakannan korkeimpia korkoja on tarkoitus alentaa rajoittamalla enimmäislainakorko kuuteen prosenttiin. Korkotukilainojen hyväksymisvaltuuteen ehdotetaan 70 miljoonan euron korotusta.

Valiokunta toteaa, että koronalennus on sinänsä myönteistä, mutta järjestelmän keskeisiin epäkohtiin sillä ei ole vaikutusta. Muutos koskee vain noin kahdeksaa prosenttia aravalainoista. Korkotukilainojen hyväksymisvaltuuden korottaminen ja asunto-osakeyhtiötalojen korkotukilainoituksen käyttöönotto ja sen suuntaaminen perusparantamiseen lisännee ainakin jossakin määrin asuntojen perusparantamista.

Valiokunta viittaa eduskunnan aiempiin kannanottoihin. Eduskunta on viimeksi kuluvan vuoden toisen lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä 22.11.2002 kiinnittänyt huomiota järjestelmän epäkohtiin. Eduskunta edellytti tuolloin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin aravalainajärjestelmän korjaamiseksi siten, että korko-, vuokra- ja käyttövastiketasoa voidaan alentaa ja edellytyksiä asetettujen tuotantotavoitteiden saavuttamiseksi parannetaan.

Valiokunta katsoo, että hallituksen esittämät toimenpiteet eivät ole riittäviä epäkohtien korjaamiseksi. Vain lainaehtojen selkeällä parannuksella voidaan luoda realistiset edellytykset sosiaalisen asuntotuotannon jatkumiselle ja asetettujen tuotantotavoitteiden saavuttamiselle.

Talousarvioaloitteiden TAA 678/2002 vp ja TAA 912/2002 vp perusteella valiokunta ehdottaa, että momentin perusteluihin lisätään uusi kolmas kappale, jossa määritellään nykyistä tarkemmin aravalainojen lainaehtojen sisältö.

Ympäristöministeriö on käynnistänyt hallituksen asuntopoliittisen strategian mukaisesti Suomen asuntorahoitusjärjestelmien ja asumisen tukijärjestelmien kansainvälisen arvioinnin. Sen tavoitteena on selvittää, kuinka nykyiset asuntorahoitus- ja tukijärjestelmät toimivat asuntopolitiikalle asetettujen tavoitteiden toteutumisen kannalta. Arviointi on tarkoitus julkaista vielä kuluvan vuoden joulukuussa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että evaluoinnin tuloksia hyödynnetään selvitettäessä koko aravajärjestelmän ja sen rahoituksen kehitystarpeita. Tämä selvitystyö on käynnistettävä välittömästi evaluoinnin valmistuttua. Samalla on myös arvioitava yleishyödyllisyyslainsäädännön toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus.

Korjaus- ja energia-avustukset.

Varsinaisessa talousarvioehdotuksessa korjaus- ja energia-avustuksiin esitetään 50 miljoonan euron avustusvaltuutta, josta osoitetaan 15 miljoonaa euroa energia-avustuksiin ja 35 miljoonaa euroa korjausavustuksiin. Tulopoliittiseen sopimukseen liittyen valtuutta nostetaan vielä 25 miljoonalla eurolla. Valtuuden korotus on tarkoitus osoittaa korjausavustuksiin, joihin on näin ollen käytettävissä 60 miljoonaa euroa. Valtuuteen sisältyy vuodelta 2002 käyttämättä jäävää valtuutta vastaava määrä.

Valiokunta katsoo, että hallituksen alkuperäinen ehdotus ensi vuoden korjausavustusvaltuudeksi oli riittämätön ja se olisi merkinnyt huomattavaa vähennystä korjausrakentamiseen kuluvaan vuoteen verrattuna. Valtuuden korotus on siten erittäin tärkeää. Korjausavustuksilla on huomattava merkitys mm. hissien rakentamisessa vanhoihin kerrostaloihin, ja niillä voidaan siten edistää vanhusten asumista kotona. Korjausavustuksilla on myös merkittävä työllisyysvaikutus.

Valiokunta on myös tyytyväinen siihen, että energia-avustuksiin osoitetaan erillinen avustusvaltuus. Energia-avustuksilla tuetaan mm. kansallisessa ilmastostrategiassa asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Valiokunta katsoo, että energia-avustuksiin tulee suunnata jatkossa riittävät resurssit ja avustusten myöntämistä tulee laajentaa siten, että niitä voidaan suunnata koko rakennuskantaan.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. ja 2. kappale kuten HE 132/2002 vp)

Aravalainojen ehtoja tarkistetaan siten, että korko seuraa mahdollisimman tarkasti markkinakoron tasoa, vuosimaksun lähtötasoa alennetaan ja vuosimaksun nousu on selvästi nykyistä hitaampaa. (Uusi)

(4.—7. kappale kuten 3.—6. kappale HE 132/2002 vp)

(8. ja 9. kappale kuten 7. ja 8. kappale HE 253/2002 vp)

(10.—14. kappale kuten 9.—13 kappale HE 132/2002 vp)

(15. kappale kuten 14. kappale HE 253/2002 vp)

16.—18. kappale kuten 15.—17. kappale HE 132/2002 vp)

65. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määrärahaa ei ole useisiin vuosiin korotettu, vaikka sen käyttöön on jatkuvasti huomattavia paineita. Avustusta saavat järjestöt ja yhdistykset tekevät merkittävää työtä sekä ympäristön ja luonnonsuojelun että myös asumisen ja rakentamisen alalla. Valiokunta katsoo, että avustuksia jaettaessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota sellaisten järjestöjen avustuksiin, joilta pyydetään runsaasti virallisia lausuntoja ja kannanottoja ja joiden edustusta tarvitaan työryhmissä ja toimikunnissa. Määrärahan mitoitukseen tulee kiinnittää huomiota valmisteltaessa vuoden 2004 talousarviota.