Yleiskuva
Ympäristöministeriön hallinnonalan pääluokan talousarvion kokonaissumma on 494 milj. euroa, joka on 239 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2025 talousarviossa. Kasvua selittää suurimmalta osaltaan Valtion asuntorahaston toimintojen siirto hallinnonalan talousarvioon. Lukuun 35.20 (Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen) ehdotetaan 271,6 milj. euroa. Valtion asuntorahaston avustusten ja valtuuksien siirrot toteutetaan uusille momenteille 35.20.57 (Valtion tukeman asuntokannan avustukset 80,6 milj. euroa, josta aiempina vuosina myönnettyjen avustusten maksatuksiin 60 milj. euroa) ja 35.20.58 (Valtion tukeman asuntotuotannon valtuudet, 152 milj. euroa). Muut lisäykset kohdistuvat muun muassa tutkimushankkeiden rahoitukseen sekä palkkaratkaisun vaikutuksiin.
Hallinnonalalle tuloutetaan Valtion asuntorahaston kassa, noin 2,3 mrd. euroa ja muita tuloja. Suurin muutos hallinnonalalla onkin kertaluonteinen rahaston määrärahojen sulauttaminen talousarvioon ja tähän liittyvä uusi momenttirakenne. Valtion asuntorahasto on talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka varoja käytetään valtion tukeman asuntotuotannon tukitoimiin kuten korkotukien ja avustusten maksamiseen. Tarkoituksena on asuntorahaston lakkauttaminen ja rahaston varojen sulauttaminen valtion talousarvioon tilanteessa, jossa tukien luonteen muuttumisen vuoksi rahastoon ei enää kerry varoja ja rahaston toiminta jatkossa edellyttäisi pääomittamista. Jatkossa tuet ja avustukset myönnetään talousarvion menomomentilta. Valiokunta tulee antamaan mietinnön hallituksen esityksestä rahaston lakkauttamisesta (HE 135/2025 vp), joka on annettu eduskunnalle 2.10.2025. Talousarvioehdotus sisältää vastaavasti uudet momentit. Uudelle tulomomentille (12.35.61 Valtion asuntorahoituksen tulot) on siten lisätty kertaluontoinen 2,3 mrd. euroa rahaston jäljellä olevan kassan tuloutusta ja 373 milj. euroa aravalainojen korkotuloja, lyhennyksiä, investointiohjelma ja takausmaksuja.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tehtävien siirto ympäristöministeriöön on toteutettu ja Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus (Varke) on aloittanut toimintansa 1.3.2025. Varke on ympäristöministeriön yhteyteen sijoitettu keskus, joka toimeenpanee valtion tukemaa asuntorakentamista eli myöntää tukia ja avustuksia, valvoo ja ohjaa valtion tukemaa asuntokantaa sekä vastaa asumisen ja asuntomarkkinoiden tietopalvelusta.
Valiokunta toteaa, että ympäristöministeriön hallinnonalalle kohdistuu vuonna 2026 yhteensä noin 8,1 miljoonan euron säästöt osana valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa. Kireässä taloustilanteessa tämä on valitettavasti välttämätöntä ja toimintaa on pyrittävä kaikin tavoin tehostamaan. Vallitsevassa tilanteessa on hyvä, että ympäristön- ja luonnonsuojelun rahoitus säilyy kuitenkin suunnilleen aiemmalla tasolla.
Rakentaminen ja asuminen
Valtiovarainministeriön uusimman (syksy 2025) rakentamisen talousnäkymiä kuvaavan ns. Raksu-raportinRakentaminen 2025—2026 Talousnäkymät, Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:46 mukaan inflaation hidastuminen ja korkojen lasku ovat vahvistaneet kotitalouksien ostovoimaa, mutta epävarmuus, geopoliittiset riskit ja korkea työttömyys jarruttavat asunnon ostoaikomuksia. Asuntokauppa on elpynyt, mutta uusien asuntojen kauppa on edelleen vähäistä ja markkinoilla on ylitarjontaa. Rakentamisen odotetaan elpyvän vuosina 2025—2026. Asuntoaloitukset kääntyvät kasvuun, mutta tuetun rakentamisen määrä vähenee. Vapaarahoitteinen tuotanto kasvaa varovasti, ja rakentaminen painottuu suuriin kaupunkeihin.
Valiokunta toteaa, että ympäristöministeriö käynnistää lainsäädäntövalmistelun asumisoikeusjärjestelmän joustavuuden lisäämiseksi ja riskien vähentämiseksi. Selvitys asumisoikeuskannan taloudellisesta tilanteesta ja mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoistaYmpäristöministeriön julkaisuja 2025:19 Asumisoikeusasuntojen uudistuotannon tuen lopettamisen vaikutukset ja ratkaisut järjestelmän riskeihin Raija Heimonen, Veera Holappa, Markus Lahtinen, Jeremias Kortelainen, Jenna Siltala on valmistunut. Säädösvalmistelun tavoitteena on selvittää mahdollisuuksia vapauttaa talo rajoituksista realisointitilanteessa, jos asumisturva on muutenkin vaarassa, jolloin taloille saataisiin vakuusarvo ja potentiaalisesti rahoitusta vapailta markkinoilta. Toiseksi valmistellaan muutosta, jossa uudet asumisoikeussopimukset voitaisiin tehdä vajaakäyttöön liittyvällä irtisanomisehdolla. Tavoitteena on myös luoda malli siihen, että asukkailla olisi mahdollisuus lunastaa asumisoikeusasunto omaksi.
Myymättömiä uusia asuntoja on edelleen suhteellisen paljon markkinoilla ja myös vapaarahoitteisten uusien vuokra-asuntojen tarjonta on korkealla tasolla. Väestön kasvun ja muuttoliikkeen arvioidaan lisäävän kysyntää kasvukeskuksissa tulevina vuosina. Samoin kuluttajien luottamuksen lisääntyminen ja ostovoiman kasvaminen voivat edistää asuntomarkkinoiden elpymistä. Uusien asuntojen aloituksia hidastaa valmiiden myymättömien uusien asuntojen suuri määrä. Asuinrakentaminen painottuu yhä enemmän suuriin kaupunkeihin, koska maahanmuutto ja kuntien välinen muutto näihin kaupunkeihin on vähenemisestä huolimatta edelleen suurta. Asuntotuotanto suurimmissa kaupungeissa on kuitenkin liian matalalla tasolla väestönkasvu huomioiden. Laskennallinen uusien asuntojen tarve on tasolla 30 000 asuntoa vuosittain, kun vuosina 2024—2025 asuntoaloitukset ovat tasolla 18 000—19 000 asuntoa/vuosi. Tärkeä tekijä uusien asuntojen vähäiselle rakentamiselle on myös vuokra-asuntojen ylitarjonta. Uusien vuokra-asuntojen aloitusmäärä pysyi hyvin korkeana vuoden 2022 loppuun. Valtaosa uusista kerrostaloasunnoista myytiin vuokrakäyttöön sekä ammattisijoittajille että kuluttajasijoittajille. Uusia vuokra-asuntoja valmistuu markkinoille vuosina 2024 ja 2025 edelleen melko runsaasti, mikä pitää sijoittajakysynnän matalana. Asuntoaloitusten ennakoidaan kääntyvän pieneen kasvuun vuonna 2025 ja kasvun ennakoidaan kiihtyvän vuonna 2026.
Valiokunta korostaa, että asuntomarkkinat ovat murroksessa. 2020-luvun ennätyksellistä rakentamista on seurannut rakentamisen raju pudotus. Samanaikaisesti asuntomarkkinoiden polarisaatio on voimistunut. Ympäristöministeriö on tuottanut valtakunnallisen selvityksen alueiden eriytymisestäYmpäristöministeriön julkaisuja 2025:24 Valtakunnallinen alueiden eriytyminen Artikkelikokoelma nykytilasta ja tulevaisuudesta Mika Ristimäki ja Heli Mäntylä (toim.) Ympäristöministeriön kestävän rakentamisen ja asumisen osasto Mika Ristimäki, Heli Mäntylä, Timo Turunen, Annukka Lyra, Mikko Friipyöli, Juha-Pekka Maijala, Antti Rehunen, Joni Laurila, Hannu Ahola, Jukka Kero, Tomas Hanell. Siinä tarkastellaan muun muassa valtakunnallista aluerakenteen eriytymistä, asuntokannan tyhjenemistä sekä alueiden eriytymisen vaikutuksia vuokra-asuntomarkkinoihin ja taloyhtiöiden talous- ja korjausnäkymiin. Selvityksen mukaan alueidenkäyttöön vaikuttava toimintaympäristö on edelleen voimakkaassa muutoksessa muun muassa ilmastonmuutoksen, energiamurroksen, digitalisaation, turvallisuuspoliittisen tilanteen ja julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi. Väestö- ja työpaikkakehitys keskittyy suurimmille kaupunkiseuduille ja erityisesti toiminnallisesti laajentuvalle Helsingin kaupunkiseudulle. Samalla valtaosassa maata väestö vähenee ja ikääntyy voimakkaasti. Erityisesti väestöään menettävillä alueilla haasteena ovat vakituisen asumisen väheneminen, asuntojen ylitarjonta ja vajaakäyttö. Seurauksena asuntojen hinnat laskevat. Asuntojen matalien vakuusarvojen takia peruskorjauksiin on vaikea saada rahoitusta. Arviolta kolmannes Suomen 90 000 asunto-osakeyhtiöistä sijaitsee alueella, jossa alhainen hintataso vaikeuttaa asuntojen peruskorjaamista.
Valiokunta toteaa, että vuonna 2025 asuntorakentamisen määrän arvioidaan olevan suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024 eli noin 18 000—19 000 asuntoa ja vuodelle 2026 odotetaan lievää kasvua. Viime vuonna puolet asuntoaloituksista oli valtion tukemaa asuntotuotantoa. Rakennuskustannukset ovat alentuneet pääkaupunkiseudulla noin 15 prosenttia verrattuna vuoteen 2023 ja tämä on mahdollistanut aiempaa suuremman asuntojen lainoitusmäärän käytettävissä olevalla korkotukivaltuudella. Tuetun tuotannon arvioidaan olevan tänä vuonna noin 8 000 asuntoaloitusta ja laskevan selvästi ensi vuonna arviolta alle 5 000 asuntoon.
Valiokunta viitaten edellä kuvattuun toteaa, että asuntomarkkinoihin vaikuttavat monet muutospaineet. Korkotukijärjestelmää pyritään käyttämään vastasyklisesti osin suhdannepoliittisena työkaluna tasaamaan rakennusalan suhdannevaihteluja. Asuntorakentamisen elvyttämiseksi korkotukivaltuutta nostettiin vuonna 2024 2,25 miljardiin ja vuonna 2025 1,75 miljardiin. Vuoden 2026 talousarvioesityksessä ehdotettu 1,135 miljoonan euron korkotukilainavaltuus mahdollistaa noin 5 000 uuden vuokra-asunnon aloitukset. Uusia asumisoikeusasuntoja ei lainoiteta enää vuonna 2026, mutta jäljellä oleva lainoitus tulee painottumaan vuoden 2026 alkupuolelle, koska hankkeita on hyvin vireillä. Se on myös asuntorakentamisen suhdannenäkökulmasta perusteltua. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtuuksien tasoa tarkastellaan kuten tähänkin asti joustavasti erityisesti vuonna 2027 kun on nähtävissä, miten asuntomarkkinatilanne kehittyy. Asuntomarkkinoiden polarisaatio edellyttää pitkällä tähtäimellä uudenlaisten ohjauskeinojen kehittämistä erityyppisten haasteiden ratkomiseksi eri puolilla Suomea. Myös vaikuttavuuden kannalta olennaista on taata riittävä ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys, jonka varassa on mahdollista toimia suunnitelmallisesti ja siksi olisi tärkeää taata riittävän pitkä näkymä käytettävissä olevien tuotantotukien ja avustusten saatavuuteen. Asuntopolitiikan muuttuessa on myös tärkeää tarkastella sitä, miten voidaan muuttuvassa tilanteessa varmistaa osaltaan asuntopolitiikan keinoin riittävä ohjaus haitallisen segregaatiokehityksen ehkäisemiseksi.
Valiokunta pitää tärkeänä, että momentille 35.20.55 (Avustukset korjaustoimintaan) ehdotetaan 6 985 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain mukaisiin avustuksiin eli avustuksia myönnetään erityisesti iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen esteettömyyden sekä turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta välttämättömään korjaamiseen, hissien jälkiasentamiseen ja liikkumisesteiden poistamiseen asuinrakennuksissa. Kaikkiaan määräraha lisättynä käytössä olleella 3 milj. euron määrärahalla tulee olemaan noin 10 milj. euroa ja sen arvioidaan riittävän tuleviin hakemuksiin.
Erityisryhmien 15 milj. euron investointiavustusvaltuus kohdennetaan edelleen vuonna 2026 ensi sijassa vammaisten henkilöiden ja pitkäaikaisasunnottomille suunnatuille hankkeille. Opiskelija-asuntojen tukemiseen ei ole taloudellisesti tiukassa tilanteessa mahdollista kohdentaa suoria avustuksia kuten aiemmin, vaan vuodesta 2025 alkaen investointiavustukset on kohdennettu ennen kaikkea pitkäaikaisasunnottomien ja vammaisten henkilöiden asumiskohteisiin. Tästä syystä hallitus valmistelee lainsäädäntömuutosta, jolla korkotukilainojen enimmäismäärä opiskelija-asumisessa nousisi sataan prosenttiin tavoitteena helpottaa hankkeiden toteuttamista.
Valiokunta pitää tärkeänä pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ohjelmaa, jonka tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä. Tämä edellyttää määrätietoista työtä sekä kaupungeilta että hyvinvointialueilta. Ohjelmaan on kutsuttu yhdeksän suurinta kaupunkia ja niiden alueella toimivat hyvinvointialueet, sillä asunnottomuus keskittyy erityisesti suurimmille kaupunkiseuduille. Talousarvioehdotuksessa ohjelmaan on varattu 4,56 milj. euroa (momentti 35.20.33) ja toimintamenoihin 0,35 milj. euroa eli yhteensä 5 milj. euroa, joka on merkittävästi enemmän kuin vuonna 2025. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan saumatonta yhteistyötä asumisen kysymyksistä vastaavien kaupunkien ja sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien hyvinvointialueiden välillä.
Valiokunta pitää hyvänä sitä, että asumisneuvontaan (35.20.31) varataan 2 milj. euroa. Laki asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023—2027 (1036/2022) on vuoden 2023 alussa voimaantullut määräaikainen kokeilulaki, jonka toimeenpanossa noin 40 kuntaa käyttää tukea asumisneuvonnan järjestämiseksi. Asumisneuvonnalla ehkäistään asumisen ongelmia, jotka voivat johtaa asunnon menettämiseen, joten se on osaltaan olennainen keino asunnottomuuden poistamistavoitteen toteuttamiseksi. Valiokunta katsoi kokeilulakia koskevassa mietinnössäänYmVM 11/2022 vp — HE 129/2022 vp, että asumisneuvonnan laajentaminen on ajankohtaista, kun elinkustannusten nousu tiukentaa laajemmin toimeentuloa ja lisää siten myös asunnottomuuden riskiä. Asumisneuvonnalle on ollut rahoitusmahdollisuutta enemmän tarvetta, joten avustusosuudet ovat laskeneet.
Luonnonsuojelu
Ympäristöministeriön hallinnonalan luonnonsuojelun rahoitus on talousarvioehdotuksen mukaan vuonna 2026 noin 102,5 milj. euroa (35.10.21 Eräät luonnonsuojelun menot, 35.10.52 Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät sekä 35.10.63 Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot). Rahoitusta on noin 2,5 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2025 talousarviossa.
Valiokunta toteaa, että suuremmillekin panostuksille olisi tarvetta, mutta kireässä taloustilanteessa on hyvä, että talousarvioehdotuksessa luonnon monimuotoisuus- sekä vesien- ja ympäristönsuojelumäärärahat pysyvät suunnilleen ennallaan. Eräiden hankkeiden ja kertaluonteisten lisäysten poisto alentaa tasoa, toisaalta Saaristomereen ja vesiensuojeluun osoitetaan 2 milj. euron lisäys. Ympäristöhallinnon toimintamenoihin (35.01) osoitetaan 86,2 milj. euroa, joten määräraha pienenee 6 prosenttia tuottavuustoimenpiteiden ja hankkeiden päättymisen vuoksi. Suomen ympäristökeskukselle osoitetaan kuitenkin 2 milj. euron lisäys luontotyyppi- ja ekosysteemitiedon uusien kustannustehokkaiden menetelmien kehittämiseen ja ennallistamisen tutkimukseen (35.01.04).
Luonnonsuojeluvarojen pääasiallisia käyttökohteita ovat Helmi-elinympäristöohjelma, METSO-ohjelman jatkaminen sekä Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät. Luonnonsuojeluvaroista rahoitetaan myös mm. laji-, luontotyyppi- ja maisemansuojeluun liittyviä toimia, avustuksia luonnonvaraisten eläinten hoitoloille ja Luontopaneelin toiminta.
Helmi-elinympäristöohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma, jonka avulla parannetaan heikentyneiden luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen tilaa koko maassa. Helmi-ohjelma on keskeinen osa kansallisten ja kansainvälisten luonnon monimuotoisuuden suojelun tavoitteiden toimeenpanoa. Helmi-ohjelmakauden puolivälissä, vuoden 2025 lopussa ohjelman ympäristöministeriön hallinnonalan vastuulla olevista toimenpiteistä on saavutettu arviolta noin 41 prosenttia vuoteen 2030 ulottuvista tavoitteista. Valiokunta on kiinnittänyt huomiota perinnebiotooppien uhanalaiseen asemaan omassa asiassa antamassaan lausunnossaYmVL 15/2025 vp — O 29/2025 vp Luonnonlaidunten hoidon haasteet ja luonnon monimuotoisuus, jossa se kiinnitti huomiota tarpeeseen ryhtyä toimiin luonnonlaitumien hoidon turvaamiseksi. Perinnebiotooppien kunnostamista ja hoitoa rahoitetaan kansallisesti Helmi-ohjelmasta, mutta rahoitusta saaneiden alueiden hoitoa ei kuitenkaan ole aina mahdollista järjestää ympäristösopimusten kautta.
Maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvan METSO-ohjelman toimikausi päättyy vuoden 2025 lopussa. Uuden ohjelmakauden valmistelu aloitettiin vuonna 2024 ja uutta ohjelmakautta koskevan päätösehdotus on tällä hetkellä lausuntovaiheessa. Nykyinen ohjelmakausi (2008—2025) on saavuttanut ympäristöhallinnon osalta sille asetetut määrälliset tavoitteet, joilla tavoiteltiin pysyvän luonnonsuojelualueverkoston kehittämistä 96 000 hehtaarin suuruisella alueella. Ohjelma ei kuitenkaan ole pystynyt pysäyttämään ohjelman ylätason tavoitteena ollutta metsäluonnon monimuotoisuuden heikkenemistä, vaan sen saavuttamiseksi tarvitaan ohjelmaa laajempia toimia koko yhteiskunnassa. Momentin 35.10.63 määrärahataso mahdollistaa METSO-ohjelman vuositavoitteeksi noin 3 000 hehtaaria vuodelle 2026. Määrärahaa tähän varataan alustavasti noin 19 milj. euroa. Kuluvaan vuoteen verrattuna METSO-ohjelmaan pystytään osoittamaan vuonna 2026 vähemmän määrärahaa johtuen lunastuslain korvausperusteiden muutoksesta. Muutos korottaa luonnonsuojelulain rajoitusten perusteella maksettavia korvauksia, kun lunastettavasta omaisuudesta tulee määrätä käyvän hinnan sijasta sen markkina-arvoa vastaava täysi korvaus. Valiokunta korostaa kuitenkin, että keskeistä on suojelutoimien hyväksyttävyys ja toimijoiden samansuuntainen sitoutuminen, johon vapaaehtoisuus luo hyvän perustan. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan metsien suojelun on perustuttava maanomistajan vapaaehtoisuuteen.
Metsähallituksen Luontopalvelujen osalta määrärahaa vuodelle 2026 on noin 2,5 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2025. Luontopalveluilla on tärkeä rooli heikentyneiden elinympäristöjen tilan parantamisessa sekä lajien ja luontotyyppien inventoinnissa ja seurannassa. Metsähallituksen luontopalvelut on siten keskeisesti tukemassa lajien ja luontotyyppien uhanalaistumiskehityksen pysäyttämistä ja EU:n biodiversiteettistrategian kansallista toimeenpanoa. Metsähallituksen Luontopalveluiden rahoituksesta vuoden 2026 talousarvioesityksessä kohdistuu Helmi-ohjelman toimeenpanoon noin 7 milj. euroa vuodessa.
EU:n ennallistamisasetus tuli voimaan 18.8.2024 ja ennallistamissuunnitelman laatimiseen on kaksi vuotta aikaa. Talousarvioesitys ei sisällä ennallistamisasetuksen toimeenpanoon liittyviä määrärahalisäyksiä, sillä asetuksen toimeenpano on kesken. Parhaillaan kartoitetaan ennallistamissuunnitelman edellyttämiä tieto-, selvitys- ja seurantatarpeita.
Vesiensuojelu
Talousarvioesityksen vesiensuojelun rahoitus on vuonna 2026 noin 18,8 milj. euroa (35.10.23 Itämeren ja vesiensuojelun edistäminen ja 35.10.61 Vesien- ja ympäristönhoidon tukeminen). Momentilta 35.10.61 rahoitetaan myös pilaantuneiden alueiden kunnostamista 1 521 000 eurolla. Rahoitusta on noin 1,1 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2025 talousarviossa. Momentille 35.10.61 osoitetaan hallitusohjelman ja kehyksen mukainen 2 milj. euron lisäys Saaristomereen ja vesiensuojeluun.
Vesien ja meren tilan parantamista edistävän Ahti-ohjelman (2023—2027) kautta myönnetään avustuksia ja mahdollistetaan asiantuntijatuki toimien toteutukseen sekä edistetään alueellisten toimijoiden, kuten kuntien, yritysten ja yhdistysten yhteistyön syntymistä. Varsinais-Suomessa Saaristomeren valuma-alueella toteutettavaa Saaristomeri-ohjelmaa hallinnoidaan osana Ahti-ohjelmaa. Vesiensuojeluvaroista rahoitetaan myös valtion vastuulla olevat vesistöseurannat. Momentin 35.10.23 määrärahasta käytetään 7 210 000 euroa vesien ja meren tilan parantamiseen eri puolilla Suomea, Saaristomeren tilan parantamiseen, vesien- ja merenhoidon suunnitteluun, pohjavesialueiden tarkistamiseen ja pohjavesien riskienhallinnan edistämiseen, vedenalaisen meriluonnon kartoitukseen ja kestävän käytön tukemiseen sekä ympäristön tilan ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin ja kehittämiseen. Ahti-ohjelma käynnistyi vuoden 2024 alussa jatkaen yhtenä ohjelmana aiempien Vesiensuojelun tehostamisohjelman, Ravinteiden kierrätysohjelman ja Saaristomeri-ohjelman toimintaa. Valtion avustukset auttavat sitouttamaan alueellisia toimijoita ja kanavoimaan yksityistä rahoitusta vesien ja meren tilaa parantaviin hoitotoimiin. Vuonna 2026 käynnistyy laaja-alainen yli 25 milj. euron vuosina 2026—2033 toteutettava EU-rahoitteinen ACWA LIFE -hanke, jonka valtion omarahoituksesta merkittävä osa maksetaan tältä momentilta. Hankkeen tavoitteena on tukea vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmien toimeenpanoa.
Valiokunta on kiinnittänyt huomiota geopoliittisen tilanteen muutokseen liittyviin uhkiin ja erityisesti Venäjän varjolaivastosta aiheutuneeseen kasvaneeseen ympäristövahinkoriskiin Suomenlahdella. Varautumistarve koskee sekä avomerellä tapahtuvaa laajaa öljy- tai kemikaalivahinkoa että mahdollisesti rantaan ajautuvan öljyn puhdistamista eli jälkikunnostustöitä. Öljysuojarahasto on lakkautettu ja uusi ympäristövahinkorahasto on aloittanut toimintansa 1.1.2025. Ympäristövahinkorahastosta voidaan maksaa toissijaisissa vastuutilanteissa korvauksia öljyn lisäksi aluskemikaalivahinkotilanteissa. Öljyvahinkojen hyvän torjuntavalmiuden ylläpitoa öljysuojarahaston toiminnan lakattua tuetaan valtion talousarviosta ympäristövahinkorahastoon siirrettävien määrärahojen rajoissa harkinnanvaraisina avustuksina pelastustoiminnassa käytettävän kaluston hankkimisesta aiheutuvien kulujen osittaiseen kattamiseen. Kalustohankintoihin myönnettävät avustukset ovat pienentyneet 5—10 milj. euron tasosta 3 milj. euroon vuodessa (35.10.67). Öljyntorjunnan täysimääräinen rahoitus katetaan kuitenkin hyvinvointialueiden talousarviosta. Torjuntaan osallistuvien viranomaisten kuten Rajavartiolaitoksen varautumiskustannukset katetaan valtion budjetista, ja ympäristövahinkorahaston päätehtävä on torjunta- ja ennallistamiskustannusten korvaaminen toissijaisissa vastuutilanteissa. Valiokunta korostaa tarvetta seurata vahinkoriskin kasvua ja varautua siihen käytettävissä olevin keinoin.
Muita huomioita
Vuoden 2026 talousarvioesityksessä hiilineutraalisuuteen liittyviä tavoitteita edistetään yhteensä noin 2,3 mrd. eurolla, mikä on noin 170 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2025 toinen lisätalousarvio mukaan lukien. Kansallisen ilmastolain mukaisten suunnitelmien laatiminen ja niiden seurannan järjestäminen edellyttävät yhä tarkempia tietoja ja arvioita Suomen tilanteesta ja suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksista, jotta Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2035. Ilmastolain mukaisen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) toimeenpano edellyttävät myös riittävää tietopohjaa ja viestintää. Aktiivinen vaikuttaminen EU:n ilmasto- ja energialainsäädännön valmisteluun vastaamaan 2030 ja 2040 nettopäästövähennystavoitteita sekä 2050 ilmastoneutraaliustavoitteita edellyttävät myös selvityksiä siitä, miten ja millä aikataululla voidaan kustannustehokkaimmin vähentää päästöjä erityisesti päästökauppasektorin ulkopuolisella sektorilla ja mitkä ovat vaikutukset Suomelle. On tärkeää, että tietopohja ja vaikutusarviot ovat ajantasaisia ja luotettavia, jotta politiikkaratkaisut perustuvat oikeaan tietoon. Tärkeää onkin muun ohella kehysriihen päätöksen mukainen määräraha valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaan tutkimustoimintaan, jonka mukaan 8,1 miljoonaa euroa on osoitettu hiilinielujen ja -varastojen tutkimuksen ja havainnointijärjestelmän kehittämiseen. Rahoitus on tarpeen, sillä luontoympäristöjen hiilivarastojen tilasta ja muutoksista tarvitaan tarkempaa tietoa. Erityisesti tämä koskee maankäyttösektorin nettopäästöjä ja -nieluja (LULUCF-sektori), jotka ovat keskeinen haaste Suomen ilmastopolitiikassa.
Valtion aluehallinnon uudistuksen myötä uusi valtion Lupa- ja valvontavirasto aloittaa toimintansa 1.1.2026. Uudistus mahdollistaa niin sanotun yhden luukun palvelun ja aiempaa sujuvammat lupamenettelyt valtion ympäristöasioissa. Eduskunta hyväksyi 18.6.2025 lain eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa. Yksi luukku tarkoittaa sitä, että jatkossa yksi valtakunnallisen toimivallan omaava valtion ympäristöviranomainen vastaa lupa- ja muiden menettelyjen etenemisestä ja koordinoinnista. Lupa- ja valvontaviraston toimintamenoihin osoitetaan 117,6 milj. euroa. Yksi viraston tavoitteista on, että toiminta käynnistyy häiriöttä ja sujuvasti uudistuksen tavoitteita toteuttaen. Lupa- ja valvontaviraston tavoite on käynnistää toiminta häiriöttä ja sujuvasti uudistuksen tavoitteita toteuttaen. Myös siirtymävaiheessa tulee huolehtia lupaprosessien sujuvuudesta.
Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on kehittää vapaaehtoista ekologista kompensaatiota muun muassa selkeyttämällä sääntelyä hyväksytyin yhteisin kriteerein sekä mahdollistamalla sen soveltaminen osana ympäristöluvitusta. Tavoitteena on mahdollistaa uusia rahoituskeinoja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja tukea yrityksiä niiden luonnon monimuotoisuustyössä. Luonnonarvomarkkinoille on tilausta myös yksityisen sektorin puolelta. Yritykset kaipaavat keinoja, joiden avulla ne voivat tehdä luonto- ja ilmastopositiivista toimia ja raportoida niistä totuudenmukaisesti. Luonnonsuojelulaki mahdollistaa jo ympäristölle aiheutuvan haitan hyvittämisen markkinaehtoisesti eli yritys voi ostaa toisen maanomistajan jo tuottamia luonnonarvohehtaareja kompensoidakseen esimerkiksi rakentamisesta aiheutuvaa luontokatoa. Säännösten täsmentämistä valmistellaan siten, että luonnonarvohehtaarien ja niitä koskevan kansallisen kompensaatiorekisterin hyödyntäminen voi kattaa muutakin kuin haitan kompensoimista eli myös käyttämisen luontoväittämien tekemiseen. Valiokunta pitää hanketta tärkeänä ja toivoo, että markkinaehtoiset ratkaisut ovat käytössä kansallisessa luonnonarvokaupassa mahdollisimman pian.
Kiertotalouden määräraha (35.10.22) on 520 000 euroa. Määräraha on kuluvan vuoden tasolla. Tavoitteena on muutos, jolla kiertotaloudesta luodaan talouden uusi perusta. Valiokunta korostaa, että kiertotalouden edistäminen on kaikkia hallinnonaloja koskeva haaste. Ympäristöministeriö toteuttaa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa strategista kiertotalousohjelmaa, mutta ohjelman resurssit ovat niukat suhteessa tavoitteisiin ja tavoiteltujen muutosten mittakaavaan. Määrärahalla on tarkoitus luoda ne välttämättömät puitteet, jotka mahdollistavat vapaaehtoisten sitoumusten tekemisen, toteuttamisen ja arvioinnin. Tavoitteena on saada aikaan keskeisillä muutosalueilla ekosysteemejä ja konsortioita, jotka edistävät kiertotaloutta omalla sektorillaan. Määrärahalla rahoitetaan myös tutkimuslaitosten edustajista koostuvaa arviointiryhmää, tietojärjestelmän kehitystä ja käyttöä sekä ohjauskeinojen selvityksiä ja vaikutustenarviointeja. Valiokunta pitää tärkeänä varmistaa, että kiertotaloustyö jatkuu kaikilla hallinnonaloilla.