Viimeksi julkaistu 10.5.2021 18.39

Eduskunnan vastaus EV 3/2015 vp HE 1/2015 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain 8 luvun muuttamisesta, sijoituspalvelulain 6 luvun 2 §:n muuttamisesta sekä rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta

HE 1/2015 vp

Asia

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain 8 luvun muuttamisesta, sijoituspalvelulain 6 luvun 2 §:n muuttamisesta sekä rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta (HE 1/2015 vp). 

Valiokuntakäsittely

Valiokunnan mietintö: Talousvaliokunta (TaVM 1/2015 vp). 

Päätös

Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait: 

Laki luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain 8 luvun muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) 8 lukuun uusi 12 a § seuraavasti: 
8 luku 
Velkojen arvonalentaminen ja muuntaminen omiin varoihin luettaviksi rahoitusvälineiksi 
12 a § 
Alentamiskelpoisten velkojen arvonalentamisen ja muuntamisen tunnustaminen sopimuksissa 
Laitoksen on käytettävä sopimuksissa sopimusehtoa, jonka mukaan laitoksen velkoja tunnustaa ja hyväksyy pääoman tai maksamatta olevan määrän alentamisen, muuntamisen tai mitätöimisen viraston päätöksellä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: 
1) velka ei ole 4 §:ssä tarkoitettu velka; 
2) velka ei ole luonnollisen henkilön eikä muun kuin tilintarkastuslain (459/2007) 5 §:n 2 kohdassa tarkoitetun oikeushenkilön korvauskelpoinen talletus; 
3) velkaan sovelletaan Euroopan talousalueeseen kuulumattoman valtion lainsäädäntöä; ja 
4) velka on laskettu liikkeeseen 1 päivänä heinäkuuta 2015 tai sen jälkeen. 
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos virasto arvioi, että laitoksen tekemään sopimukseen sovelletaan 15 luvun 1 §:ssä tarkoitettua sopimusta.  
Laitoksen on pyynnöstä toimitettava virastolle lausunto 1 momentissa tarkoitetun sopimusehdon täytäntöönpanokelpoisuudesta ja sitovuudesta. 
Virastolla on oikeus alentaa, muuntaa ja mitätöidä velkoja tämän lain mukaisesti, vaikka laitos ei käyttäisi 1 momentissa tarkoitettua sopimusehtoa. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20
 Lakiehdotus päättyy 

Laki sijoituspalvelulain 6 luvun 2 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan sijoituspalvelulain (747/2012) 6 luvun 2 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1201/2014, seuraavasti: 
6 luku 
Sijoituspalvelun tarjoamisen taloudelliset toimintaedellytykset ja talouden vakauden valvonta 
2 § 
Talouden vakaus ja sen valvonta 
Sijoituspalveluyrityksen taloudellisiin toimintaedellytyksiin, taloudellisen aseman valvontaan sekä niitä koskevien poikkeuslupien antamiseen sovelletaan luottolaitostoiminnasta annetun lain 9—11 lukua. Poiketen mainitun lain 10 luvun 2 §:ssä säädetystä, sijoituspalveluyrityksellä on aina oltava omia varoja vähintään tämän luvun 1 §:ssä säädetty määrä. Sijoituspalveluyritykseen, johon sovelletaan luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annettua lakia (1194/2014), sovelletaan lisäksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 8 a lukua. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20
 Lakiehdotus päättyy 

Laki rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain (1195/2014) 5 luvun 4 §:n 1 momentti ja 
lisätään 5 luvun 5 §:ään uusi 7—9 momentti ja lakiin uusi liite seuraavasti: 
5 luku 
Talletussuoja 
4 § 
Talletussuojamaksu ja talletussuojajärjestelmän liittymismaksu 
Jos talletussuojarahaston varojen määrä laskee alle 3 §:ssä säädetyn määrän, talletuspankin on vuosittain suoritettava virastolle 5 §:n mukaisesti laskettu talletussuojamaksu, joka on käytettävä talletussuojarahaston kartuttamiseen 3 §:n mukaiselle vähimmäistasolle. Virasto voi päättää, että talletussuojarahaston vähimmäistasosta enintään 30 prosenttia muodostuu talletuspankkien maksusitoumuksista. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
5  § 
Talletussuojamaksun määrä 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, virasto voi laskea mainitussa momentissa tarkoitetut riskit myös muulla kuin EU:n vakavaraisuusasetuksen mukaisella menetelmällä. Viraston on tällöin riskiä arvioidessaan otettava huomioon laajasti talletuspankin toimintaan liittyvät riskit liitteen mukaisesti. Viraston on arvioitava talletuspankin riskejä seuraavilla tekijöillä ja niitä kuvaavilla mittareilla: 
1) pääoma, joka muodostuu talletuspankin omavaraisuusasteesta ja vakavaraisuusasteesta; 
2) maksuvalmius ja varainhankinta, jotka muodostuvat talletuspankin maksuvalmiudesta sekä pysyvän varainhankinnan määrästä; 
3) varojen laatu, joka muodostuu talletuspankin järjestämättömien saamisten osuudesta; 
4) liiketoimintamalli ja johtaminen, jotka muodostuvat talletuspankin riskipainotetuista tase-eristä ja taseen ulkopuolisista sitoumuksista suhteessa yhteenlaskettuihin varoihin; 
5) talletussuojarahastolle mahdollisesti aiheutuvat tappiot, jotka muodostuvat talletuspankin niistä varoista, jotka eivät ole vakuuskäytössä, suhteessa korvattaviin talletuksiin. 
Jos virasto käyttää 7 momentissa tarkoitettua menetelmää, sen on vahvistettava jokaiselle talletuspankille kokonaisriskimittari yhdistämällä mainitussa momentissa tarkoitetut riskimittarit liitteessä tarkoitettujen menetelmien ja painotusten mukaisesti. Viraston on vahvistettava jokaisen talletuspankin vuotuinen talletussuojamaksu kertomalla vuotuinen perusrahoitusosuus riskikorjauksen kertoimella liitteen menetelmien mukaisesti. Riskikorjauksen kertoimen on oltava 0,75—1,5. 
Jos talletuspankin Finanssivalvonnalle toimittama taloudellisen tiedon raportti tai vakavaraisuusraportti eivät sisällä liitteessä tarkoitettuun riskimittariin tarvittavia tietoja eikä riskimittarin määritelmää ole riittävässä määrin EU:ssa yhdenmukaistettu, mittaria ei sovelleta. Muut riskimittarit mitataan tällöin uudelleen niiden liitteen mukaisiin painoihin siten, että painojen summa on yksi. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 10.6.2015 

Eduskunnan puolesta

puhemies   
pääsihteeri   
Liite

Talletussuojamaksujen laskentamenettely 

VAIHE 1 

Yksittäisten riskejä kuvaavien mittareiden määritelmät 

Yksittäiset riskejä kuvaavat mittarit määräytyvät seuraavalla tavalla: 

Riskitekijä 

Mittari 

Määritelmä 

Pääoma 

Omavaraisuusaste 

Ensisijaiset omat varat 

Varojen kokonaismäärä 

 

 

Määritelmä luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista  ja  asetuksen  (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annetun Euroopan  parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013, jäljempänä EU:n vakavaraisuusasetus, 429 artiklan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta vähimmäisomavaraisuusasteen osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/62 mukaisesti. 

Pääoma 

Vakavaraisuusaste 

Omat varat 

Vaaditut omat varat 

 

 

Vaaditut omat varat sisältävät myös Finanssivalvonnan luottolaitostoiminnasta annetun lain 11 luvun 10 §:n nojalla asettamat vaatimukset. 

Maksuvalmius ja varainhankinta 

Pysyvän varainhankinnan määrä 

Pysyvällä varainhankinnalla tarkoitetaan EU:n vakavaraisuusasetuksen 413 artiklassa tarkoitettua varainhankintaa. 

Maksuvalmius ja varainhankinta 

Maksuvalmius 

Maksuvalmiudella tarkoitetaan EU:n vakavaraisuusasetuksen 412 artiklan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä luottolaitosten maksuvalmiusvaatimuksen osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/61 mukaista maksuvalmiutta. 

Varojen laatu 

Järjestämättömien saamisten osuus 

Järjestämättömät saamiset 

Luottojen ja velkainstrumenttien kokonaismäärä 

Liiketoimintamalli ja johtaminen 

Riskipainotetut tase-erät ja taseen ulkopuoliset sitoumukset suhteessa yhteenlaskettuihin varoihin 

Riskipainotetut tase-erät ja taseen 

ulkopuoliset sitoumukset 

Varojen kokonaismäärä 

 

EU:n vakavaraisuusasetuksen mukaisesti. 

Talletussuojarahastolle mahdollisesti koituvat tappiot 

Varat, jotka eivät ole vakuuskäytössä 

Varojen kokonaismäärä – vakuus- 

sidonnaiset varat 

Korvattavat talletukset 

VAIHE 2 

Yksittäisten riskejä kuvaavien mittareiden jakaminen riskiluokkiin ja luokkien saamat arvot 

Kunkin talletuspankin raportoimat yksittäisten riskejä kuvaavien mittareiden havainnot jaetaan viiteen luokkaan siten, että riskiluokkaan 1 kuuluu se viidennes havainnoista, jotka saavat pienimmän arvon kaikkien talletuspankkien raportoimista havainnoista. Riskiluokkaan 2 kuuluu se viidennes havainnoista, jotka saavat seuraavaksi pienimmät arvot ja näin jatketaan, kunnes riskiluokkaan 5 kuuluu se viidennes yksittäisten riskejä kuvaavien mittareiden havainnoista, jotka saavat korkeimmat arvot.  

Jos talletuspankkien lukumäärää ei voida jakaa tasan luokkien lukumäärällä, lisätään yksi havainto kuhunkin riskiluokkaan alimmasta luokasta lähtien. 

Kuhunkin riskiluokkaan kuuluvat havainnot saavat seuraavat alustavat arvot: 

Riskiluokka 

Riskiarvo, xk 

25 

50 

75 

100 

VAIHE 3 

Yksittäisten riskejä kuvaavien mittareiden keskinäinen painotus ja kunkin talletuspankin kokonaisriskejä kuvaavan mittarin laskeminen 

Kutakin yksittäistä riskejä kuvaavaa mittaria painotetaan ja sen etumerkki kokonaisriskejä kuvaavan mittarin laskemisessa määräytyy seuraavasti: 

Yksittäinen riskejä kuvaava mittari, k 

Painoarvo, Ak 

Etumerkki 

Omavaraisuusaste 

0,13 

Vakavaraisuusaste 

0,13 

Pysyvän varainhankinnan määrä 

0,13 

Maksuvalmius 

0,13 

Järjestämättömien saamisten osuus 

0,20 

Riskipainotetut tase-erät ja taseen ulkopuoliset sitoumukset suhteessa yhteenlaskettuihin varoihin 

0,09 

Varat, jotka eivät ole vakuuskäytössä 

0,19 

Niiden yksittäisten riskejä kuvaavien mittareiden k, joiden etumerkki on negatiivinen, lopullinen arvo määräytyy seuraavasti: 

Kunkin talletuspankin i kokonaisriskiä kuvaava mittari RIi saadaan, kun lasketaan yhteen kunkin talletuspankin yksittäisten riskejä kuvaavien mittareiden lopulliset arvot, jotka on kerrottu kunkin yksittäisen riskejä kuvaavan mittarin painoarvolla Ak

missä n on yksittäisten riskejä kuvaavien mittareiden lukumäärä. 

VAIHE 4 

Riskien painotus talletussuojamaksuissa ja maksujen määräytyminen 

Jotta riskit painottuvat talletussuojamaksuissa niin, että enimmillään riskit voivat kasvattaa maksun 1,5-kertaiseksi tai supistaa maksun 0,75-kertaiseksi verrattuna korvattavien talletusten määrään perustuvaan maksuun, kunkin talletuspankin riskejä kuvaava mittari on skaalattava seuraavasti: 

Kunkin talletuspankin talletussuojamaksu määräytyy seuraavasti: 

missä KTi on kunkin talletuspankin osuus korvattavista talletuksista ja TT on kunkin vuoden tavoitetaso yhteenlasketuille talletussuojamaksuille. µ on mukautusmittari, joka on kunakin vuonna sama kaikille talletuspankeille. µ määräytyy siten, että yhteenlasketut talletussuojamaksut saavuttavat kunakin vuonna niille lasketun tavoitetason.