Perustelut

Vihreä kirja taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton hallinnassa sovellettavasta EU:n strategiasta on komission keskustelunavaus työperusteista maahanmuuttoa koskevasta yhteisötason sääntelystä. Asiasta on aiemmin käyty keskustelua vuoden 2001 työlupadirektiiviehdotuksen yhteydessä. Komissio katsoo, että kysymystä on nyt aika käsitellä uudestaan maahanmuuttoasioissa kolmen viime vuoden aikana tapahtuneen kehityksen valossa. Nyt käsiteltävänä oleva vihreä kirja koskee kolmansista maista EU:n alueelle suuntautuvaa työperusteista maahanmuuttoa. Vihreä kirja ei käsittele EU:n kansalaisten vapaata liikkumista unionin alueella.

Valiokunta pitää työperusteisen maahanmuuton ja liikkuvuuden edistämistä erittäin tärkeänä ja ajankohtaisena asiana. Väestön ikääntyminen, palvelutarpeiden kasvu ja työikäisen väestön väheneminen ovat vakavia haasteita niin Suomessa kuin muissakin EU-maissa. Samanaikaisesti on asetettu muun muassa yhteisiä kilpailukyky- ja kasvutavoitteita. On tarpeen, että työperusteisen maahanmuuton ja liikkuvuuden edistämisestä käydään laaja-alaista keskustelua sekä EU-tasolla että kansallisesti.

Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, että työperusteista maahanmuuttoa koskevan päätöksenteon tulee säilyä niin volyymien kuin rakenteiden osalta kansallisen päätöksenteon piirissä. Työmarkkinoiden rakenteessa ja työvoiman tarpeessa voi olla huomattaviakin eroavaisuuksia sekä eri maiden kesken että yksittäisen maan sisällä alueellisesti ja paikallisesti. Myös maahanmuuttovirroissa on suuria maakohtaisia eroja. Valiokunta pitää hyödyllisenä, että EU-tasolla luodaan yleiset puitteet työperusteiselle maahanmuutolle edellyttäen kuitenkin, että puitteet mahdollistavat riittävän jouston ja sallivat päätöksenteon kansallisella tasolla kulloinkin vallitseva työllisyystilanne huomioon ottaen. Yhteisten puitteiden kehittämisessä horisontaalinen lähestymistapa on valiokunnan mielestä valtioneuvoston mainitsemista syistä perustellumpi kuin alakohtainen lähestymistapa.

Valiokunta tähdentää järjestelmän läpinäkyvyyttä sekä hallinnollisten menettelyjen selkeyttä ja sujuvuutta. EU-sääntelyllä ei pidä aiheuttaa työmarkkinoita jäykistäviä vaikutuksia eikä luoda byrokratiaa. Valiokunnan mielestä tasapainoisen ja hallitun työperusteisen maahanmuuton kannalta on myös tärkeää, että jo ennakolta annetaan oikeaa tietoa työmarkkinoista, työelämän oikeuksista ja velvollisuuksista sekä maahantulosäännöksistä. Tässä voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän esimerkiksi yhteistä EURES-järjestelmää. Valiokunta pitää Suomessa käytössä olevaa työntekijöiden oleskelulupajärjestelmää suositeltavana EU-tason kiintiöiden ja ohjelmien sijaan.

Valiokunnan näkemyksen mukaan vihreästä kirjasta käytävässä keskustelussa tulisi kiinnittää enemmän huomiota liikkuvuuden ja osaamisen yhteistarkasteluun. Tähän liittyviä kysymyksiä ovat muun muassa koulutuksen ja tutkintojen tunnustaminen sekä työntekijän osaamisen tunnistaminen laajemminkin.

Saatuun selvitykseen ja Tampereen päätelmiin viitaten valiokunta toteaa myös, että laillisen työperusteisen maahantulon edistäminen on yksi keskeisistä keinoista laittoman maahantulon ja ulkomaalaisten työntekijöiden laittoman kohtelun työmarkkinoilla sekä tähän liittyvän harmaan talouden estämiseksi.

Valiokunta pitää tärkeänä maahanmuuttajien oikeudenmukaista kohtelua sekä integroitumista työelämään ja vastaanottavaan yhteiskuntaan. Tässä yhteydessä valiokunta tähdentää, että maahanmuuttajien kotouttaminen kuuluu kansallisen päätöksenteon piiriin. Valiokunta on käsitellyt maahanmuuttajien kotouttamista koskevien eurooppalaisten periaatteiden kehittämistä tarkemmin lausunnossaan HaVL 40/2004 vp — E 111/2004 vp.

Valiokunta pitää myönteisenä komission lähestymistapaa järjestää asiassa laaja kuuleminen ennen tarkempien suunnitelmien esittämistä. Valiokunta ottaa asiaan kantaa uudelleen jatkovalmistelun edettyä. Jatkovalmistelussa on tarpeen selvittää myös oikeusperustaa koskevat kysymykset.