Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin. Valiokunta pitää tärkeänä,
että ajokorttisäännökset nostetaan
lain tasolle vastaamaan myös perustuslain vaatimuksia.
Valiokunta korostaa, että erityisesti uusille kuljettajille
on jatkossa pyrittävä antamaan entistä paremmat
valmiudet itsenäiseen ja turvalliseen ajamiseen.
Valiokunta korostaa uudistuksen laajuutta ja pitää tärkeänä,
että erityisesti sen vaikutuksia liikenneturvallisuudelle
sekä taloudellisia vaikutuksia kansalaisille ja autokoulualalle
seurataan järjestelmällisesti. Valiokunta kiinnittää erityisesti
huomiota AM-luokan ajokorttiuudistukseen, joka ei saa johtaa liian
korkeaan ajokortin hintaan tai alueellisesti voimakkaasti eriarvoiseen
mahdollisuuteen saada ajo-opetusta tai suorittaa ajo- ja käsittelykokeita.
Seuraamusjärjestelmä.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan ajokorttiseuraamusjärjestelmä pysytettäväksi
perusteiltaan ja rakenteeltaan ennallaan. Perustelujen mukaan suomalainen
porrastettu ajokieltojärjestelmä vastaisi periaatteiltaan useissa
maissa käytössä olevia virhepistejärjestelmiä.
Järjestelmä on perustelujen mukaan selkeä ja
tarkoituksenmukainen, ja järjestelmän vakiintuneisuuden
katsotaan lisäävän sen ennalta estävyyttä.
Liikenne- ja viestintävaliokunta pitää erittäin valitettavana,
että tässä uudistuksessa ei ole edetty
virhepistejärjestelmän suuntaan, kuten eduskunta
on toivonut. Eduskunta on mm. vuonna 2004 lausumassaan (HE
104/2004 vp – EV 152/2004
vp) edellyttänyt, että hallitus ryhtyy kokonaisvaltaisen
ajokieltojärjestelmän ja sen perusteiden selvityksen
pohjalta toimenpiteisiin yhtenäisemmän ja helpommin
miellettävän ajokieltojärjestelmän
luomiseksi.
Valtioneuvoston liikenneturvallisuutta koskevan periaatepäätöksen
(9.3.2006) mukaan ajokorttiseuraamusjärjestelmää olisi
pitänyt kehittää niin, että määrättäessä seuraamusta
toistuvista rikkomuksista otetaan käyttöön
niin sanottu pistejärjestelmä. Seuranneessa valmistelutyössä liikenne-
ja viestintäministeriö on selvitystensä pohjalta
saanut sekä nykyistä järjestelmää kannattavia
että virhepistejärjestelmän käyttöä puoltavia
kannanottoja. Vahvana perusteluna nykyjärjestelmän
jatkamiselle valiokunnalle on esitetty, että nykyiset Liikenteen
turvallisuusviraston tietojärjestelmät eivät
vielä mahdollista pisteytykseen perustuvaa seuraamusjärjestelmää.
Nykyisen seuraamusjärjestelmän oikeudenmukaisuudesta
ovat erityisesti ammattiautoilijat esittäneet kritiikkiä.
Seuraamusjärjestelmä saattaa muodostua kohtuuttomaksi
paljon ajaville ammattikuljettajille, joille ajokielto merkitsee käytännössä elinkeinon
harjoittamisen tai työnteon keskeytymistä ja pahimmillaan
elinkeinon tai työpaikan pysyvää menetystä.
Valiokunta pitää hyvänä,
että hallituksen esityksessä seuraamusjärjestelmää on
ehdotettu kohtuullistettavaksi lisäämällä varoituksen
käyttömahdollisuutta ehdottoman ajokiellon sijasta. Toimeentulo
ja välttämätön liikkuminen olisivat
edelleen perusteena seuraamuksen käytölle ajokiellon
sijaan. Toistuvien rikkomusten perusteella annetun varoituksen jälkeen
voitaisiin antaa vielä uusi varoitus vuoden sisällä edellisen
varoituksen jälkeen tehdystä rikkomuksesta. Varoituksen
käyttö olisi mahdollista myös vakavaa
piittaamattomuutta tieliikennettä kohtaan osoittavasta
teosta, mutta vain painavista syistä. Hallituksen esityksessä korostetaan
nimenomaan, että ammattikuljettajien kohdalla kysymys on
seuraamuksen vaikutuksesta toimeentuloon, mikä yhdessä välttämättömään
liikkumiseen liittyvien syiden kanssa voitaisiin huomioida varoituksen
käytössä ajokiellon sijaan määrättävänä seuraamuksena.
Hallituksen esitys ei valiokunnan arvion mukaan kuitenkaan riitä täyttämään
eduskunnan vuonna 2004 esittämää vaatimusta
yhtenäisemmästä ja helpommin miellettävästä ajokieltojärjestelmästä.
Valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi
lausuman, jonka mukaan
eduskunta edellyttää pisteytysjärjestelmään
pohjautuvan ajokorttiseuraamusjärjestelmän toteuttamista.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös ajokieltojärjestelmän
muuttamista siten, että ajokieltoharkintaan toistuvien
rikkomusten perusteella otettaisiin mukaan nykyisten lisäksi myös
muita rikkomuksia, joilla arvioidaan olevan todellista vaikutusta
yleiselle liikenneturvallisuudelle. Valiokunta ei kaikilta osin
kannata tätä ehdotusta, ennen kuin rikkomusten merkittävyyden
arvioinnin mahdollistava pistejärjestelmä saadaan
käyttöön.
Taksinkuljettajan ajoluvan peruuttaminen.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi taksinkuljettajan
ajoluvan määräaikaista peruuttamista
koskevia säännöksiä, koska ajoluvan
peruuttaminen toistuvista liikennerikkomuksista määrätyn
ajokiellon johdosta on käytännössä koettu
kohtuuttoman ankaraksi. Taksinkuljettajan ajolupasäännöstä ehdotetaan
kohtuullistettavaksi siten, että ajoluvan peruuttamisen
määräaika lyhennetään
vähintään kahteen kuukauteen. Nykyistä vähintään
kuuden kuukauden peruutusta olisi kuitenkin käytettävä tekojen
ollessa vakavia. Ajoluvan hakijan sopivuutta koskevat säännökset
pysyisivät ennallaan. Siinä tapauksessa, että ajoluvan
haltijalle annettaisiin ajokiellon sijaan varoitus, voitaisiin 2
momentin mukaisesti myös ajolupa jättää peruuttamatta.
Hallituksen esityksessä korostetaan, että ajokiellon
sijaan määrättävän
varoituksen perusteena olisi seuraamuksen vaikutus toimeentuloon, minkä vuoksi
olisi perusteltua voida ottaa tämä vaikutus yhdenmukaisesti
huomioon ammatin harjoittamiseen liittyvän ajoluvan seuraamuksessa.
Esityksessä todetaan myös, että ajolupaseuraamuksen
tulisi lähtökohtaisesti olla ajokieltoaikaa pidempi,
jotta seuraamuksen käytöllä on tavoiteltu
vaikutus.
Valiokunta toteaa, että ammatikseen ajavien kohdalla
ajokiellon perusteena olevien toistuvien tekojen kertyminen voi
olla tahatonta. Tähän nähden on toimeentulon
estävää ajoluvan menetystä pidettävä hyvin
vakavana seuraamuksena. Valiokunta ei pidä hyväksyttävänä sitä, että ajolupaseuraamus
olisi lähtökohtaisesti ajokieltoa pidempi. Valiokunta
ehdottaa jäljempänä tätä koskevat
muutokset 5. lakiehdotuksen 18 §:ään.
Liikennelääketiede ja ajoterveyden valvonta.
Valiokunnan saaman asiantuntijaselvityksen mukaan ajoterveyden
ja -kunnon merkitys on erittäin suuri liikenneturvallisuudelle
ja verrattavissa rattijuoppouden aiheuttamaan riskiin. Ylinopeusonnettomuuksien
takana on useimmiten rattijuoppous, huumeet ja mielenterveysongelmat.
Alkoholismi on myös sairaus ja selittää noin
puolet rattijuoppoustapauksista. Viime vuosina pelkästään
ajonaikaiset sairauskohtaukset ovat selittäneet 10—13% tutkituista
liikennekuolemista koko maan osalta ja Uudenmaan alueella jopa neljänneksen.
Näitä ei yleensä edes tilastoida liikennekuolemiksi,
vaikka ajoneuvo on joutunut ohjaamattomaan tilaan. Lääkäreiden
ilmoitusvelvollisuus ei selvityksen mukaan kaikilta osin toimi esimerkiksi
alkoholismitapauksissa ja huumeiden vieroitushoidossa olevien kohdalla.
Eduskunta on käsitellessään hallituksen
esitystä laiksi tieliikennelain muuttamisesta (HE 247/2009
vp — LiVM 30/2009 vp)
hyväksynyt lausuman, jossa edellytetään,
että hallitus ryhtyy välittömästi
toimenpiteisiin riittävän monipuolisen ja luotettavan
ajokyvyn arviointijärjestelmän luomiseksi, liikennelääketieteen
tutkimuksen ja opetuksen lisäämiseksi ja tarvittavan ohjeistuksen
antamiseksi tutkimuksia tekeville lääkäreille
sekä ammattikuljettajien ja kuljetusalan yrittäjien
työterveyshuollon kattavaksi järjestämiseksi.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan asia ei ole edennyt juuri
miltään osin. Liikennelääketiedettä on
pidetty esillä informaatio-ohjauksen tasoisissa tilaisuuksissa
yliopistojen kanssa, mutta päätösvalta
koulutussisällöistä on yliopistoilla.
Yliopistot opettavat liikennelääketiedettä lääketieteen
lisensiaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa, mutta koulutus
ei välttämättä esiinny tällä nimellä,
vaan palautuu perinteisempiin lääketieteen alojen
luokitteluihin, kuten esimerkiksi silmätaudit ja neurologia.
Valiokunta pitää edelleen välttämättömänä, että hallitus
eduskunnan hyväksymän lausuman mukaisesti kehittää ajoterveydentilan
valvontaa, liikennelääketieteen tutkimusta ja
opetusta sekä ammattikuljettajien ja kuljetusalan yrittäjien
työterveyshuoltoa.
Valiokunta kiinnittää myös vakavaa
huomiota yleistyneeseen ajamiseen huumaavien lääkkeiden
vaikutuksen alaisena. Tämä on saadun selvityksen
mukaan katsottu lailliseksi, kun lääkettä on
käytetty lääkärin antaman lääkemääräyksen
puitteissa. Ajokyvyn on tällaisissakin tapauksissa kuitenkin
havaittu tosiasiassa heikentyneen. Valiokunta korostaa lääkärin
yksilöllistä tilannearviota määrättäessä ajokykyyn
vaikuttavia lääkkeitä. Ajaminen on kiellettävä,
jos lääkitys vaikuttaa haitallisesti suorituskykyyn tai
tarkkaavaisuuteen.
Valiokunta on tässä mietinnössä kiinnittänyt erityistä huomiota
Suomessa vakituisesti asuvien, EU- tai ETA-valtioissa tai muualla
ulkomailla annettujen ajokorttien haltijoiden ajoterveydentilan
valvontaan, yhdenmukaistaen tätä soveltuvin osin
kotimaisten ajokorttien haltijoiden ajoterveydentilan valvonnan
kanssa.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että valiokunnan
saaman selvityksen mukaan direktiivin näkökenttää koskevat
vaatimukset näyttäisivät vaativan niin
sanottujen näkökenttälaitteiden käyttöä,
joita ei käytännössä ole saatavilla kuin
joillakin silmälääkäreillä.
Kyseisten laitteiden hankkiminen aiheuttaisi huomattavia kustannuksia,
ja valiokunnan näkemyksen mukaan käytännön
kannalta on välttämätöntä,
että yleislääkäri voi huolehtia
ajokorttiin liittyvästä peruslääkärintarkastuksesta.
Lisäksi valiokunnan saaman selvityksen mukaan direktiivin
kontrasti- ja hämäränäköä koskevien
vaatimusten osalta on todettava, että näille mittauksille
ei ole olemassa kansainvälistä standardia. Valiokunta kiinnittää huomiota
siihen, että alemman asteisen sääntelyn
ja käytännön ohjeistuksen kautta tulee
huolehtia siitä, että ajokorttien näöntarkastukseen
liittyvät mittaukset voidaan hoitaa tarkoituksenmukaisella
ja myös käytännön kannalta järkevällä tavalla,
esim. siten, että tavanmukainen tarkastus hoidetaan perinteisin
menetelmin ja jos ongelmia näyttää olevan,
henkilö lähetetään tarkempiin
tutkimuksiin.
Liikennetraktori.
Valiokunta pitää kannatettavana hallituksen
esityksessä ehdotettua uutta LT-luokan ajokorttia. Ehdotus
vastaa niitä kehittämislinjauksia, joita valiokunta
on aiemmin esittänyt. Uusi LT-luokka selkeyttää merkittävästi
maa- ja metsätalouskäytössä lisääntyneiden
liikennetraktorien kuljettamista.
Valiokunta korostaa kuitenkin tasapuolisia kilpailuolosuhteita
mm. rakennus- ja kuljetussektorilla, joilla myös käytetään
liikennetraktoreita, osin kilpailutilanteessa kuorma-autojen kanssa.
Valiokunta korostaa, että maa- ja metsätalouskäytön
ulkopuolisessa kaupallisessa kuljetustoiminnassa tulee yhtälailla
soveltaa voimassa olevia ammattipätevyysvaatimuksia. Tämän mahdollistamiseksi
valiokunta ehdottaa tarvittavat muutokset kuorma- ja linja-auton
kuljettajien ammattipätevyysvaatimuksia koskevaan hallituksen
4. lakiehdotukseen. Liikennetraktorin kuljettajalta vaaditaan muutoksen
voimaan tulon jälkeen vähintään
nopeutettua perustason ammattipätevyyskoulutusta ja laissa
säädettyä jatkokoulutusta ammattipätevyyden
ylläpitämiseksi.
Valiokunta muistuttaa, että kaupallisessa ajossa liikennetraktorin
käyttöä koskevat jo nyt yhtäläiset
säännöt muiden tavarankuljetusten kanssa.
Laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä (693/2006)
edellyttää kaupallisia tavarankuljetuksia varten
erillisen liikenneluvan. Tämä lupavaatimus koskee
myös liikennetraktorilla tehtäviä kaupallisia
kuljetuksia (liikennetraktorilupa). Lupavaatimuksen piiristä on
kuitenkin lain 7 §:ssä suljettu pois
mm. maa-, metsä-, eläin- tai kalatalouden kuljetukset
tietyin rajauksin. Liikennetraktori kuuluu ajo- ja lepoaikojen valvonnan
piiriin silloin, kun ajotapahtuma on luvanvarainen ja vaatii liikenneluvan.
Liikennetraktorissa on myös käytettävä polttoainemaksusta
annetussa laissa (1280/2003) tarkoitettua verollista
polttoainetta tai maksettava ns. päiväkohtainen
vero silloin, kun se ei ole maa- tai metsätalousajossa.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että liikennetraktorien kaupallisessa käytössä kilpailutilanteessa
muun kaluston käyttäjien kanssa edellä mainittuja
velvoitteita myös käytännössä noudatetaan.
Valiokunta kiinnittää huomiota, kuten useasti
aiemminkin, säännösten riittävään
valvontaan.
Valiokunnan muut huomiot.
Valiokunta on kiinnittänyt huomiota ehdotettuun ensimmäisen
ajokortin voimassaoloajan lyhentämiseen enintään yhteen
vuoteen. Valiokunta hyväksyy muutosehdotuksen taustalla
olevat tavoitteet tuoda kuljettajakoulutuksen perusvaihe ja syventävä vaihe
lähemmäksi toisiaan, jotta koulutus miellettäisiin
yhtenäiseksi oppimistapahtumaksi. Lyhyen voimassaolon mahdollisesti
aiheuttamien käytännön ongelmien vuoksi
valiokunta suhtautuu kuitenkin kielteisesti nykyisen kahden vuoden
voimassaoloajan lyhentämiseen.
Valiokunta ei pidä tarpeellisena erotella toisistaan
automaattivaihteisella tai manuaalisella vaihteistolla suoritettuja
käsittelykokeita AM-luokan ajokorteissa. Valiokunta pitää kuitenkin tarpeellisena
selvittää jatkossa tarvetta ja mahdollisuutta
siirtyä mopojen käsittelykokeesta varsinaiseen
ajokokeeseen.
Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota
ns. kansainvälisen ajokortin nykyisen myöntämisjärjestelmän
toimivuuteen myös uuden ajokorttilain säännösten
puitteissa ja opetusluvan myöntämisen edellytyksiin
ja rajauksiin.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. lakiehdotus
3 §. Määritelmiä.
Hallituksen esityksessä on ehdotettu lyhytaikaisen
ajo-oikeuden voimassaoloajaksi yhtä vuotta. Valiokunta
pitää ehdotettua vuoden jaksoa liian lyhyenä ottaen
huomioon nuorten, ensimmäisen ajokortin saaneiden kuljettajien
moninaiset elämäntilanteet, jotka saattavat muuttua
ennakoimattomassakin tahdissa. Opintojen aloittaminen, varusmiespalvelus,
uusi työpaikka tai opintoihin liittyvä harjoittelu
ulkomailla ovat esimerkkejä elämäntilanteen
muutoksista, jotka voisivat vaikeuttaa ajo-opetuksen jatkumista
vuoden sisällä. Valiokunta ehdottaa pykälän
2 kohdan muuttamista siten, että kohdassa määritelty
lyhytaikainen ajokortti on voimassa kaksi vuotta.
Pykälän 12 kohdassa määritellään
alkolukko viitaamalla alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta annettuun
lakiin (439/2008). Alkolukon määritelmä on
kuitenkin siirretty lakiin alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen
(EV 143/2010 vp), joka on vasta tulossa
presidentin vahvistettavaksi. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena
viitata alkolukon osalta edellä mainittuun eduskunnan jo
hyväksymään uuteen lakiin. Tämä edellyttää myös
102 §:n voimaantulosäännösten
täsmentämistä. Lisäksi valiokunta
ehdottaa erään lakiteknisen täsmennyksen
tekemistä.
6 §. Ajo-oikeus.
Pykälän 5 momentti sisältää säännökset
eräiden ajokorttia koskevien säännösten
soveltamisesta myös kuljettajantutkintotodistukseen. Ehdotus
sisältää myös asetuksenantovaltuuden
kuljettajantutkintotodistuksen voimassaoloajasta ja muista vaatimuksista.
Saadun selvityksen perusteella valiokunta ehdottaa 5 momenttiin
lisättäväksi kuljettajantutkintotodistuksen
voimassaoloaikaa koskevan perussäännöksen,
jonka mukaan todistus on voimassa yhden kuukauden ajan kuljettajantutkinnon
suorittamisesta. Edellä ehdotetun seurauksena asetuksenantovaltuus
ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana.
7 §. Ajo-oikeuden laajuus.
Pykälän 1 momentin perussäännöksen
mukaan ajo-oikeuden haltija saa kuljettaa sellaista ajoneuvoa, jonka
luokkaa vastaava tunnus hänellä on ajokortissaan.
Hallituksen ehdotuksesta on jäänyt puuttumaan
tähän perussäännökseen
tarkoitettu poikkeus, joka koskee A-luokkaan kuuluvaa kolmipyörää,
jonka teho ylittää 15 kW. Mainitun A-luokkaan kuuluvan
kolmipyörän kuljettamisen vähimmäisikävaatimukseksi
ehdotetaan 21 vuotta.
A-luokan ajokortti myönnetään lakiehdotuksen
5 §:ssä mainittujen vähimmäisikävaatimusten
mukaisesti. Käytännössä tämä merkitsee, että kokemusta
hyväksikäyttäen 20-vuotiaana saatu A-luokan
ajokortti oikeuttaa haltijansa vasta 21-vuotiaana kuljettamaan tässä tarkoitettua
A-luokan kolmipyörää.
Pykälän 3 momentin 2 kohdan
mukaan kuljettajantutkinnon suorittaminen automaattivaihteisella
ajoneuvolla edellyttää aina automaattivaihteisuutta
koskevan ehdon liittämistä kyseiseen luokkaan
ajokortissa. Tätä EU-säännöksiin liittyvää perussääntöä on
lakiehdotuksessa sovellettu myös mopon ajokortin suorittamiseen, vaikka
EU-säännökset eivät tätä mopojen
osalta edellytä. Saatujen selvitysten perusteella liikenne-
ja viestintävaliokunta ei pidä tätä erottelua tarkoituksenmukaisena
mopojen osalta. Valiokunta ehdottaa 3 momentin 2 kohtaan lisättäväksi
AM-luokkaa koskevan poikkeuksen momentin pääsäännöstä.
10 §. Hakemuksen liitteet.
Ikääntyvien kuljettajien ajoterveydentilan
valvonta ehdotetaan toteutettavaksi muita kuljettajia tiukempana.
Ajokortit uusitaan lyhyemmäksi ajaksi ja lääkärintarkastukset
toteutetaan laajennettuina ikääntymisen vaikutusten
huomioon ottamiseksi. Ryhmän 1 kuljettajien ajokortit uusitaan
enintään viideksi vuodeksi noin 70 vuoden iästä lukien
ja laajennettu lääkärintarkastus koskee
kuljettajia seuraavasta noin 75 vuoden iässä tapahtuvasta uusimisesta
lähtien. Ryhmän 2 kuljettajien ajokortit uusitaan
vastaavasti enintään kahdeksi vuodeksi, mihin
liittyy laajennettu lääkärintarkastus.
Ryhmän 2 kuljettajilla, joilla on ennen uusien vaatimusten
voimaantuloa saatu ns. pitkäaikainen ajokortti, joka on
voimassa haltijansa 70 ikävuoteen asti, on vastaavasti
viiden vuoden välein 45 vuoden iästä lukien
velvollisuus lääkärin lausunnon esittämiseen
terveysvaatimusten täyttymisestä.
Muissa EU- ja ETA-valtioissa annetut ajokortit ovat voimassa
Suomessa kortteja vaihtamatta. Ajokortin haltijan terveysvaatimusten
täyttyminen tutkitaan normaalisti ajokortin uusimisen yhteydessä.
Ajokorttien määräajat voivat kuitenkin
poiketa merkittävästikin meillä käytössä olevista
määräajoista, koska ryhmän 1
ajokortti voidaan direktiivin mukaan antaa 15 vuodeksi ja ryhmän
2 ajokortti viideksi vuodeksi. Voimassa olevaa ajokorttia vaihdettaessa
ei lääkärinlausuntoa edellytetä,
koska ajokortin myöntämistä koskevat
vaatimukset ovat samat. Tässäkin tapauksessa ajokorttien
voimassaoloaikojen erot voivat asettaa ajokortin haltijat eriarvoiseen
asemaan ja heikentää muualla pidemmäksi
aikaa ajokortin saaneiden ajoterveydentilan valvonnan.
Valiokunta korostaa ajoterveydentilan ja ajokunnon valvonnan
suurta merkitystä liikenneturvallisuudelle ja ehdottaa
pykälään lisättäväksi uuden
4 momentin, joka asettaa voimassa olevan EU- tai ETA-valtiossa annetun
ajokortin haltijan, joka hakee ajokorttilupaa tai ajokorttia, terveydentilan
valvonnan osalta samaan asemaan kuin kotimaisen ajokortin uusijan.
14 §. Ajokorttiluvan myöntäminen.
Saadun selvityksen perusteella valiokunta ehdottaa 3 momentin
toisen virkkeen teknisluonteista selventämistä siten,
että ajokortin tietojen tallettamisen sijasta asetuksella
voidaan säätää ajokortin tietojen
merkitsemistavasta ajoneuvoliikennerekisteriin.
17 §. Ajokortin terveysvaatimukset ryhmässä 1.
Pykälän 2 momentti sisältää asetuksenantovaltuuden
sosiaali- ja terveysministeriölle koskien mm. 1 momentin
2 kohdan näkökenttää koskevia
vaatimuksia. Saadun selvityksen perusteella valiokunta ehdottaa
asetuksenantovaltuuden täydentämistä koskemaan
myös näkökenttävaatimuksista
poikkeamista erikoislääkärin lausunnon
ja tarvittaessa suoritettavan ajokokeen perusteella.
20 §. Ajoterveydentilan ja ajokunnon valvonta.
Viitaten 10 §:n kohdalla esitettyyn valiokunta ehdottaa
pykälään lisättäväksi
uuden 4 momentin, johon sisältyy ulkomailla annetun voimassa olevan
ajokortin haltijan velvollisuus vastaaviin ajoterveyttä koskeviin
selvityksiin kuin mitä vaaditaan kotimaisten ajokorttien
uusimisen yhteydessä. Ehdotettu sääntely
koskee sekä EU- tai ETA-valtiossa että myös
muualla ulkomailla annetun ajokortin haltijaa, joka asuu vakinaisesti Suomessa.
23 §. Auton kuljettamiseen oikeuttavan ensimmäisen
ajokortin voimassaolo.
Viitaten edellä 3 §:n kohdalla lausuttuun
valiokunta ehdottaa pykälän 1 momentin muuttamista
siten, että ensimmäinen ajokortti annetaan kahdeksi
vuodeksi.
24 §. Ajokortin luovuttamisen edellytykset.
Pykälän 6 momenttiin on esityksen
valmistelussa jäänyt tarpeeton lakiviittaus. Valiokunta
ehdottaa viittauksen poistamista.
Mainittu momentti sisältää myös
valtuuden antaa ministeriön asetuksella säännöksiä kuljettajaopetuksen
määristä. Saadun selvityksen perusteella
valiokunta ei pidä momentissa tarkoitettua opetusta ja
sen vähimmäismäärää sellaisina
teknisluonteisina ja merkitykseltään vähäisinä asioina,
että niistä voidaan säätää ministeriön
asetuksella. Valiokunta ehdottaa asetuksenantovaltuuden osoittamista
valtioneuvostolle.
25 §. Ajokortin luovutamisen esteet.
Hallituksen esityksessä (25 §:n 2 momentti)
ehdotetaan, että uusi ajokortti saataisiin luovuttaa korkeintaan
kaksi kuukautta ennen lyhytaikaisen ajo-oikeuden päättymistä.
Valiokunta on ehdottanut lyhytaikaisen ajokortin voimassaolon pidentämistä kahteen
vuoteen. Edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi
valiokunta ehdottaa, että muu kuin lyhyttaikainen ajokortti
saadaan luovuttaa aikaisintaan vuosi ennen hakijalla olevan lyhytaikaisen
ajo-oikeuden päättymistä.
26 §. Ajokortin luovuttaminen.
Saadun selvityksen perustella valiokunta ehdottaa pykälässä olevien
asetustenantovaltuuksien täsmentämistä koskien
hakijalla ennestään olevan ajokortin palauttamista
viranomaiselle. Pykälän 1 momenttiin
ehdotetaan lisättäväksi valtuussäännös,
joka koskee postitse uuden ajokortin saanutta. Tämän
seurauksena ehdotetaan 4 momentin valtuussäännöstä tarkennettavaksi siten,
että se koskee myös 3 momentissa mainittua
tilannetta.
31 §. Ajokortin vaatimukset.
Valiokunta ehdottaa, että pykälän
3 momentissa oleva viittaus 98 §:ään
poistetaan. Valiokunta ehdottaa jäljempänä kansainvälistä ajokorttia
koskevaan 98 §:ään muutoksia,
joiden vuoksi viittaus on syytä poistaa.
37 §. Kuljettajaopetuksen toteutus.
Yhdenmukaisesti 24 §:n kohdalla ehdotetun asetuksenantovaltuuden
tarkistamisen kanssa valiokunta ehdottaa pykälän
3 momentin asetuksenantovaltuuden osoittamista valtioneuvostolle.
38 §. Autokouluopetuksen aloittamisen edellytykset.
Yhdenmukaisesti 24 §:n kohdalla ehdotetun
asetuksenantovaltuuden tarkistamisen kanssa valiokunta ehdottaa
pykälän 5 momentin asetuksenantovaltuuden
osoittamista valtioneuvostolle.
39 §. B-luokan opetusluvan myöntämisen
perusteet.
Saadun selvityksen perusteella valiokunta ehdottaa pykälän
4 momenttiin lisättäväksi perussäännöksen
opetuslupaopettajan kokeen voimassaolosta. Pykälän
1 momentissa tarkoitettua opetuslupaopettajan koetta ei
vaadita, jos hakija on enintään kolme vuotta aikaisemmin
suorittanut kokeen hyväksytysti. Samalla voidaan poistaa
valtuus tarkempien säännösten antamiseen.
41 §. Opetuslupaopetuksen toteutus B- ja
AM-luokan opetuksessa.
Yhdenmukaisesti 24 §:n kohdalla ehdotetun
asetuksenantovaltuuden tarkistamisen kanssa valiokunta ehdottaa
pykälän 4 momentin asetuksenantovaltuuden
osoittamista valtioneuvostolle.
42 §. Opetusluvan myöntäminen.
Pykälän 1 momentin lakiviittaus ehdotetaan
muutettavaksi koskemaan 40 §:n 1 momentin 4 kohtaa.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan luopumista opetuslupien
myöntämisen tarveharkinnasta ja perheenjäsenyysehdosta.
Luvat myönnettäisiin lupaedellytysten täyttyessä.
Valiokunta kannattaa hallituksen esitykseen sisältyvää ehdotusta
opetuslupaopetuksen yhdistämisestä ammattimaiseen
autokouluopetukseen. Valiokunta ei kuitenkaan pidä tarkoituksenmukaisena
opetuslupaopetuksen myöntämisperusteiden avaamista
siten, että opetuslupaopetuksesta voi käytännössä muodostua
jopa osa ns. harmaata taloutta. Valiokunta ehdottaa opetusluvan
enimmäismäärän rajaamista kahteen
samanaikaisesti voimassa olevaan opetuslupaan.
Valiokunta ehdottaa kahden luvan kiintiöstä rajattavaksi
pois myönnetyn luvan voimassaolon jatkamiseksi myönnettävän
uuden luvan, mikä olisi yleensäkin mahdollista
myöntää vain erityisen painavasta syystä.
Tällaiseksi voitaisiin katsoa esimerkiksi vakava sairaus,
joka on estänyt opetuksen läpiviemisen lupakautena.
Valiokunta ehdottaa uutta 2 momenttia, jolloin hallituksen esityksen
2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi.
45 §. Moottoripyörän harjoituslupa.
Yhdenmukaisesti 24 §:n kohdalla ehdotetun
asetuksenantovaltuuden tarkistamisen kanssa valiokunta ehdottaa
pykälän 3 momentin asetuksenantovaltuuden
osoittamista valtioneuvostolle.
47 §. Ajoneuvon kuljettaja ajo-opetusta annettaessa.
Saadun selvityksen perusteella ja pykälän
1 momentin kattavuuden vuoksi valiokunta arvioi, että 2 momentissa
ehdotetulle asetuksenantovaltuudelle ei ole tarvetta. Valiokunta ehdottaa
2 momentin poistamista.
51 §. Ajoharjoitteluradat.
Valiokunta ehdottaa pykälään lisättäväksi
uuden 1 ja 3 momentin sekä muutettavaksi
pykälän 2 momenttia. Pykälän
1 momentti siirtyy muutettuna valiokunnan ehdotuksen 4 momentiksi.
Valiokunta ehdottaa pykälään perussäännökset
ajoharjoitteluradoista ja niiden hyväksymisestä.
Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan sisällytettäväksi
radan perusvaatimukset koskien liukkaalla ajamisen harjoittelua ja
velvoitetta alueen eristämiseen muulta liikenteeltä.
Pykälän 2 momentin hyväksymisvaltuutta
ehdotetaan täydennettäväksi ja momenttiin ehdotetaan
lisättäväksi maininta tiedoista, jotka on
liitettävä ajoharjoitteluradan hyväksymistä koskevaan
hakemukseen. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan
säännöksiä hyväksymisen
voimassaolosta ja peruuttamisesta ja 4 momentin asetuksenantovaltuutta
ehdotetaan edellä mainittujen muutosten vuoksi tarkennettavaksi.
59 §. Muussa EU- tai ETA-valtiossa annettu
ajokortti ja muu mopon ajolupa tai kuljetusoikeus.
Viitaten 10 ja 20 §:n kohdalla esitettyyn
valiokunta ehdottaa pykälän 1 momenttia
tarkennettavaksi siten, että kuljettajan ajoterveydentilan valvonnasta
on voimassa mitä 20 ja 21 §:ssä säädetään.
60 §. Sopimusvaltiossa annettu ajokortti.
Pykälä koskee Genevessä vuonna 1949
tehtyyn tieliikennettä koskevaan yleissopimukseen (SopS 11/1959)
tai Wienissä vuonna 1968 tehtyyn tieliikennettä koskevaan
yleissopimukseen (SopS 30/1986) liittyneessä muussa
kuin EU- ta ETA-valtiossa annetun ajokortin haltijan oikeutta kuljettaa
Suomessa ajoneuvoa. Viitaten 10 ja 20 §:n kohdalla
esitettyyn valiokunta ehdottaa pykälän 1 momenttia
tarkennettavaksi siten, että oikeus kuljettaa ajoneuvoa
kyseisen ajokortin nojalla Suomessa edellyttää,
että henkilö täyttää 20 §:n terveydentilaa
koskevat vaatimukset, ja pykälän 3 momenttia
tarkennettavaksi siten, että kuljettajan ajoterveydentilan
valvonnasta on voimassa, mitä 20 ja 21 §:ssä säädetään.
61 §. Muu ulkomainen ajokortti.
Pykälän 2 momentti sisältää nykyisin
voimassa olevan ajokorttiasetuksen 34 §:n 4 momentin
säännöksen, jonka mukaan ulkoasiainministeriön
antaman todistuksen mukaan vieraan valtion edustuston henkilökuntaan
kuuluvalle ulkomaalaiselle, jolla on ulkomainen ajokortti, voi poliisi hakemuksesta
myöntää ajokorttiluvan ulkomaista ajokorttia
vastaavan ajokortin saamiseksi Suomessa ja luovuttaa ajokortin 24 §:n 2 momentin
6 kohdan mukaisesti uutta kuljettajantutkintoa vaatimatta.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ulkoasiainministeriö antaa
vakiintuneen käytännön mukaisesti vastaavan
todistuksen myös lähetetyn konsulin johtaman konsulaatin
sekä kansainvälisen järjestön
Suomessa sijaitsevan toimipaikan henkilökuntaan kuuluvalle
ulkomaalaiselle. Todistuksia on kirjoitettu myös tällaisen
henkilön perheenjäsenelle. Todistusta ei saadun
selvityksen mukaan kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista kirjoittaa
muulle henkilökunnalle kuin niin sanotulle lähetetylle
henkilökunnalle, jotka saapuvat Suomeen määräaikaista
tehtävää varten. Valiokunta ehdottaa
momenttia muutettavaksi vastaamaan edellä kuvattua vallitsevaa
käytäntöä. Tällöin
on lakiteknisistä syistä tarkoituksenmukaista
erottaa momentin viimeinen virke uudeksi 3 momentiksi.
64 §. Ajokieltoon määrääminen.
Valiokunta pitää erittäin
moitittavana raskaassa tieliikenteessä poliisin havaitsemaa
ajopiirturin manipulointia siten, että piirturi tuottaa
virheellistä tietoa kuljettajan ajo- ja lepoajoista ja
vaikeuttaa onnettomuustilanteissa myös tutkintaa. Jos teko katsotaan
rikoslaissa tarkoitetuksi liikenneturvallisuuden vaarantamiseksi,
64 §:n 2 momentin 3 kohta kattaa jo ehdotetussa muodossaan
mainitun teon. Valiokunta selkeyttää tätä arviointia ehdottamalla
pykälään uuden 3 momentin lisäämistä,
jonka mukaan ajopiirturin manipulointia on pidettävä 2
momentin 3 kohdassa tarkoitettuna tekona, joka täyttää vakavan
piittaamattomuuden tunnusmerkistön.
Laitteen toimintaa voidaan ehdotuksen mukaan häiritä laitetta
käsittelemällä tai vaikuttamalla jollain
apuvälineellä, kuten magneetilla, laitteen toimintaan
siten, että se tuottaa virheellistä tietoa kuljettajan
ajo- ja lepoajoista.
65 §. Ajokieltoon määrääminen
toistuvien rikkomusten perusteella.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan ajokieltoon vaikuttaviin
rikkomuksiin lisättäväksi 1 momentin
c alakohdan mukaan 88 §:n 1 momentissa ja 88 c §:ssä tarkoitettu
turvavyön tai muun turvalaitteen käytön
laiminlyönti sekä d alakohdan mukaan 89 §:ssä tarkoitettu
suojakypärän käytön laiminlyönti.
Valiokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena lisätä ajokieltoon
vaikuttavia rikesakkorikkomuksia tässä vaiheessa,
kun ajokorttiseuraamusjärjestelmää ei
edelleenkään ehdoteta virhepistejärjestelmään
pohjautuvaksi, jolloin olisi mahdollista nykyistä paremmin
arvottaa eri rikkomusten tosiasiallinen merkitys esimerkiksi liikenneturvallisuudelle
ajokiellosta päätettäessä. Matkapuhelimen
kielletty käyttö ajon aikana on samassa momentissa
ajokieltoon vaikuttavaksi ehdotettu uusi rikkomus. Valiokunta pitää tätä liikenteen
turvallisuuden kannalta hyvin perusteltuna eikä ehdota
sen osalta muutosta.
Valiokunta ehdottaa pykälän 1 momentin c ja d
alakohtien poistamista.
66 §. Ajokiellon kesto.
Hallituksen esityksessä on ajokieltoperusteisiin lisätty
rikoslain 44 luvun 13 §:ssä tarkoitettu
vaarallisten aineiden kuljetusrikos. Saadun selvityksen perusteella
valiokunta ehdottaa vaarallisten aineiden kuljetusrikoksen lisäämistä myös
ajokiellon kestoa koskevan pykälän 2 momenttiin.
69 §. Valvottu ajo-oikeus.
Viitaten edellä 3 §:n 12 kohdassa lausuttuun
valiokunta ehdottaa lakiteknisenä muutoksena 2 momentin
2 kohdan lakiviittauksen poistamista.
70 §. Väliaikaiseen ajokieltoon
määrääminen.
Viitaten edellä 66 §:n kohdalla lausuttuun
valiokunta ehdottaa pykälän 1 momentin
1 kohtaan lisättäväksi maininnan
vaarallisten aineiden kuljetusrikoksesta. Kyseinen rikos rinnastuisi
väliaikaiseen ajokieltoon määräämisen
osalta rattijuopumukseen ja törkeään
rattijuopumukseen.
83 §. Varoituksen antaminen ja autokoululuvan peruuttaminen.
Saadun selvityksen ja perustuslakivaliokunnan vakiintuneen käytännön
mukaan elinkeinoluvan peruuttaminen on yksilön oikeusasemaan
puuttuvana viranomaistoimena vaikutuksiltaan jyrkempi kuin haetun
luvan epääminen (PeVL 28/2001
vp). Sen vuoksi on sääntelyn oikeasuhtaisuuden
kannalta välttämätöntä,
että luvan peruuttamismahdollisuus sidotaan säännöksessä vakaviin
tai olennaisiin rikkomuksiin tai laiminlyönteihin sekä siihen,
että luvanhaltijalle mahdollisesti annetut huomautukset
tai varoitukset eivät ole johtaneet puutteiden korjaamiseen.
Valiokunta ehdottaa pykälän 3 momenttia muutettavaksi
vastaamaan edellä todettua perustuslakivaliokunnan käytäntöä.
88 §. Liikenneopettajaluvan myöntämisen
edellytykset.
Saadun selvityksen perusteella valiokunta ehdottaa pykälän
2 momentin 2 kohtaa tarkennettavaksi siten, että ehdotetun
C-luokan ajokortin sijasta harjoittelijalla on oltava harjoittelun
luokkaa vastaava ajokortti. Muutos vastaa opettajalta yleensä edellytettyä vaatimusta
opetusajoneuvon ajo-oikeudesta. Ryhmän 2 harjoittelu voidaan
toteuttaa myös muussa kuin C-luokassa.
95 §. Oikaisu- ja muutoksenhakusäännökset.
Saadun selvityksen perusteella hallintolain oikaisuvaatimusmenettelyä koskeva
7 a luku on tullut voimaan 1.8.2010. Tämän
vuoksi pykälän 2 momentissa tulisi viitata
hallintolain asianomaisiin säännöksiin.
Koska hallintolain 49 c §:n 1 momentissa
säädetään oikaisuvaatimuksen
tekemisen määräajasta, siitä ei
ole tarpeen erikseen säätää ehdotetussa
2 momentissa. Valiokunta ehdottaa 2 momenttiin
lisättäväksi viittauksen hallintolakiin
ja poistettavaksi momentin viimeisen virkkeen, jossa mainitaan oikaisuvaatimuksen
määräajasta.
97 §. Poikkeusluvat.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan sosiaali-
ja terveysministeriölle valtuutusta myöntää poikkeuksia
18 §:n 1 momentin 3 kohdan kuuloa
koskevasta vaatimuksesta. Saadun selvityksen perusteella valiokunta
pitää tarkoituksenmukaisena toimivallan pysyttämistä edelleen
Liikenteen turvallisuusvirastolla. Valiokunta ehdottaa tätä tarkoittavan
muutoksen tekemistä pykälän 2 momenttiin.
98 §. Kansainvälinen ajokortti.
Valiokunta on kiinnittänyt erityistä huomiota
ns. kansainvälisen ajokortin tarkoituksenmukaiseen myöntämismenettelyyn.
Käytännössä kansainvälistä ajokorttia
on haettu Autoliiton toimittamalla hakemuksella ja Autoliitto on
toimittanut hakemuksen poliisin vahvistettavaksi toimien ikään kuin
hakijan asiamiehenä. Kysymyksessä on käytännössä useampikielinen
asiakirja siitä, mitä ajokorttiluokkia asianomaisella
on eli eräänlainen ajokortin käännös.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan noudatettu menettely on ollut
hakijan kannalta sujuva ja kustannustehokas.
Hallituksen esityksen mukaan poliisi myöntäisi
kansainvälisen ajokortin, mikä vastaisi sinänsä nykyistä käytäntöä.
Pykälän 2 momentin mukaan hakemus toimitettaisiin
poliisille. Säännöstä valmisteltaessa
ei ole pidetty mahdollisena lainsäädännössä osoittaa
kansainvälisen ajokortin antamiseen liittyvää tehtävää nimetysti Autoliitolle.
Saadun selvityksen perusteella valiokunta ehdottaa pykälän
muuttamista siten, että siinä viitataan niihin
kansainvälisiin tieliikennesopimuksiin, joiden mukaisia
kansainvälisiä ajokortteja Suomessa voidaan antaa,
ja pykälän 2 momentissa todetaan poliisin
vahvistavan kansainvälisen ajokortin. Muutokset mahdollistavat
sen, että poliisi voi vastata tehtävästä,
mutta se voi myös hoitaa edelleen tehtävää yhdessä Autoliiton
kanssa. Valiokunta pitää erittäin suotavana,
että nykyinen menettely jatkuu sellaisenaan.
102 §. Voimaantulo.
Lakiehdotuksen 8 §:n 2 momentin
ja 12 §:n 2 momentin voimaantulosta ehdotetaan
säädettävän valtioneuvoston asetuksella.
Voimaantuloajankohta oli saadun selvityksen mukaan tarkoitus kytkeä ajoneuvoliikennerekisterin
uudistuksen voimaantuloon. Rekisteriuudistuksen voimaantulon on
nyt arvioitu siirtyvän vuoteen 2013. Mainitut pykälät voivat
tämän vuoksi tulla voimaan samaan aikaan kuin
pääosa ajokorttilaista tulee voimaan eli 19.1.2013.
Valiokunta ehdottaa asetuksenantovaltuuden poistamista.
Viitaten edellä 3 §:n 12 kohdan osalta lausuttuun
valiokunta ehdottaa lisättäväksi mainitun kohdan
voimaantuloa koskevan uuden 3 momentin, jolloin hallituksen esityksen
3 momentti siirtyy 4 momentiksi.
2. lakiehdotus
Johtolause.
Hallituksen esityksen 2. lakiehdotus on tarkoitettu tulemaan
voimaan samaan aikaan ehdotetun ajokorttilain kanssa. Valiokunta ehdottaa
poistettavaksi johtolauseen kumottaviksi ehdotetuista pykälistä 108 §:n
4 momentin. Saadun selvityksen mukaan tulee kyseinen momentti
kumota samasta ajankohdasta kuin sitä vastaava uusi valtuussäännös
tulee voimaan. Poistettu säännös ehdotetaan
kumottavaksi 3. lakiehdotuksen yhteydessä, jonka on tarkoitus
tulla voimaan 1 päivänä kesäkuuta
2011.
3. lakiehdotus
Johtolause.
Viitaten edellä 2. lakiehdotuksen johtolauseen kohdalla
lausuttuun valiokunta ehdottaa 108 §:n 4 momentin
lisäämistä johtolauseen kumottaviin säännöksiin.
4. lakiehdotus
Johtolause.
Valiokunta ehdottaa johtolauseeseen teknisluonteiset korjaukset.
2 §. Soveltamisala.
Valiokunta ehdottaa, että muissa kuin polttoainemaksulain
( / ) 7 §:ssä todetuissa
ajoissa vaaditaan tavaraliikenteen ammattikuljettajan pätevyyttä.
Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan sisällytettäväksi
liikennetraktoria koskeva lain soveltamisalan laajennus. Polttoainemaksulain
7 §:ssä tarkoitettuja kuljetuksia ovat
maa- ja metsätalouden kuljetukset. Ehdotetulla muutoksella
ei ole vaikutusta polttoainelain 7 §:n sisältöön
tai vakiintuneeseen tulkintaan.
Valiokunta ehdottaa pykälän 3 momentin 2 kohtaan
sisällytettäväksi myös ensihoitopalvelun
käytössä olevien ajoneuvojen kuljettamista koskevan
poikkeuksen ammattipätevyysvaatimuksesta. Muutos on tarpeen
potilaskuljetuksissa käytettävien ajoneuvojen
kuljettamisen vaatimusten yhdenmukaistamiseksi. Pelastusalan henkilöstön
lisäksi myös terveyskeskusten, sairaanhoitopiirien
ja yksityisten sairaankuljetusyritysten palveluksessa olevat ensihoitajat
osallistuvat sairaankuljetus- ja ensihoitopalvelujen tuottamiseen.
Osa ensihoitopalvelun potilaskuljetuksissa käytettävistä ajoneuvoista
nousee painonsa puolesta C1-luokkaan, jolloin ko. lain mukaan ajoneuvon
kuljettajalta vaaditaan myös perustason ammattipätevyyttä.
Pelastustoimen käytössä olevien potilaskuljetuksissa
käytettävien ajoneuvojen kuljettamiseen ei edellä mainitun
lainkohdan mukaan vaadita ammattipätevyyttä.
4 §. Perustason ammattipätevyys.
Saadun selvityksen perusteella valiokunta pitää liikennetraktorin
kuljettamisessa riittävänä nopeutettua
perustason ammattipätevyyskoulutusta. Valiokunta ehdottaa
tätä koskevan säännöksen
lisäämistä pykälän
uuteen 4 momenttiin.
5. lakiehdotus
Johtolause.
Valiokunta ehdottaa johtolauseeseen teknisluontoisen korjauksen.
18 §. Ajoluvan peruuttaminen määräajaksi.
Ajoluvan peruuttamisen osalta hallituksen esityksessä todetaan,
että lähtökohtaisesti taksinkuljettajan
ajolupaseuraamuksen tulisi olla ajokieltoaikaa pidempi. Valiokunta
ei hyväksy tätä lähtökohtaa,
vaan ehdottaa pykälän muuttamista siten, että jos
ajolupa peruutetaan poliisin määräämän
ajokiellon vuoksi, lupa peruutetaan ajokiellon ajaksi, jollei teon
tai tekojen vakavuudesta ja teko-olosuhteista muuta johdu. Valiokunta
pitää tärkeänä, että säännöksen
soveltamisen lähtökohtana on ajokiellon mittainen
ajoluvan peruutus.
19 §.
Pykälän 2 momentin mukaan taksinkuljettajan
ajolupa on peruutettava väliaikaisesti, jos kuljettaja
määrätään väliaikaiseen
ajokieltoon. Jos poliisimies ajokorttilain 70 §:n
1 momentin 2 kohdan nojalla määrää väliaikaisen
ajokiellon, poliisin on ajokorttilain 72 §:n 1 momentin nojalla
viipymättä päätettävä,
pidetäänkö väliaikainen ajokielto
voimassa. Taksinkuljettajan ajoluvan peruuttamisesta ei kuitenkaan
tehdä vastaavaa päätöstä.
Tämän vuoksi kuljettaja ei voi saada ajolupa-
ja ajo-oikeusasiaansa samassa menettelyssä hallinto-oikeuden
käsiteltäväksi. Valiokunta ehdottaa pykälän
2 momentiin lisättäväksi säännöksen
taksinkuljettajan ajoluvan väliaikaisesta peruuttamisesta
annettavasta, edellä tarkoitetusta päätöksestä.
8. lakiehdotus
Voimaantulosäännös.
Lakiehdotuksessa muutettavaksi ehdotettava laki rikesakkorikkomuksista
on suunniteltu tulevaksi voimaan vasta vuonna 2013 tai 2014. Lakimuutoksen
voimaantulosta on esityksessä ehdotettu säädettäväksi erikseen
lailla. Saadun selvityksen perusteella valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen
voimaantulosäännöksen alkuosan muuttamista
niin, että ehdotetun sanamuodon sijaan säädettäisiin
lain muutos tulemaan voimaan samaan aikaan kuin rikesakkorikkomuksista
annettu laki. Tällöin ei ole tarpeen säätää erillistä voimaan
tuloa koskevaa lakia.