Perustelut

Valtiovarainvaliokunta on käsitellyt aiemmin asiaa E-kirjelmänä sekä rakennerahastokokonaisuuden osana lausunnossaan VaVL 28/2004 vp että asetusehdotuksena lausunnossaan VaVL 34/2005 vp. Valtioneuvoston kirjelmästä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan jäljempänä todetuin huomautuksin.

Asetusehdotus on muuttunut verrattuna alkuperäiseen ehdotukseen, ja siinä on otettu huomioon useita Suomen esittämiä muutoksia edellä todetulla tavalla. Suomen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat yhtymän tehtävät, sovellettava laki (mikäli yhtymä käyttäisi julkista valtaa), oikeusturvan ja hyvän hallinnon takeet sekä mahdollisuus antaa täytäntöönpanoa koskevia säännöksiä.

Valiokunta toteaa, että kyseessä on monella tapaa merkittävä, mutta myös ongelmallinen asetusehdotus. Komissio pyrkii sillä antamaan oikeudelliset puitteet julkisille toimijoille, kuten kuntien sekä valtion keskus-, alue- ja paikallistason viranomaisille rajat ylittävään viranomaisyhteistyöhön EU:n sisällä. Yhtymä saisi oikeushenkilöllisyyden ja jäsenvaltion olisi hyväksyttävä yhtymä, jos se täyttää EU:n asetuksenmukaiset ehdot. Yhtymän käyttöönoton säätäminen vapaaehtoiseksi jäsenvaltioille ei käytännössä näytä mahdolliselta. Sen sijaan yhtymän perustaminen on vapaaehtoista. Jäsenvaltio voisi kieltää jäsentä osallistumasta yhtymään, jos se on jäsenen toimivallan ja velvollisuuksien tai jäsenvaltion kansallisen lain vastaista. Suomen lähtökohtana on ollut, että yhtymä ei voisi käyttää julkista valtaa. Tämä on valiokunnan mielestä kestävä lähtökohta myös jatkossa.

Asetusehdotus on osa EU:n rakennerahastoja koskevaa uudistuspakettia. Asetus koskisi kuitenkin muitakin kuin EU:n osarahoittamia rakennerahastotoimia. Oletettavaa saadun selvityksen mukaan on, että asetuksella tulisi olemaan paljon periaatteellisempia ja laajempiulotteisia vaikutuksia kuin pelkällä rakennerahastovarojen hallinnoinnilla Suomessa on. Valiokunta pitääkin perusteltuna asetusehdotuksen irrottamista rakennerahastokokonaisuudesta sekä sisällöllisesti että aikataulullisesti.

Aiemmat asetusehdotukset ovat olleet perustuslain vastaisia. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös jatkoneuvotteluissa huolehditaan siitä, että asetus on Suomen perustuslain mukainen. Julkisen vallan käytön ohella asetusehdotuksella on mahdollisesti liittymiä valtiontaloussäännöksiin, verosäännöksiin jne., jotka on syytä selvittää.

Siltä varalta, että asetus tulisi voimaan kaavaillulla tavalla jo 1.1.2007, tulisi ryhtyä selvittämään asetuksen toimeenpanoa ja sen kansallisia vaikutuksia. Koska asetus liittyy kansallisen lainsäädännön eri sektoreiden alaan kuuluvien asioiden yhteensovittamiseen sekä niiden vaikutusten arviointiin, erityisesti oikeusministeriön tulisi olla tässä työssä keskeisesti mukana. Asetuksen kansallisessa toimeenpanossa pitäisi hyödyntää myös valtiovarainministeriön asiantuntemusta.

Valiokunta katsoo edelleen, että asetus ei sellaisenaan toisi lisäarvoa raja-alueyhteistyön menettelyihin. Siitä tulisi käydä mahdollisimman laaja periaatteellinen keskustelu, jossa eri hallinnonalat ja hallinnon tasot olisivat mukana.