HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi puolustusvoimista annettua lakia, asevelvollisuuslakia, sotilasajoneuvolakia, sotilastiedustelusta annettua lakia, sotilaallisesta kriisinhallinnasta annettua lakia, henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annettua lakia, terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annettua lakia, henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annettua lakia ja tieliikennelakia.
Ehdotuksen mukaan puolustusvoimista annettuun lakiin lisättäisiin Puolustusvoimien uudeksi tehtäväksi Pohjois-Atlantin liiton yhteinen puolustus. Lakiin lisättäisiin myös maininta Pohjois-Atlantin liitosta säännöksiin, jotka koskevat kansainvälisen avun pyytämistä ja yhteistoimintaa Suomen alueella sekä kansainvälisen avun antamista, yhteistoimintaa ja muuta kansainvälistä toimintaa. Lisäksi laissa otettaisiin huomioon Pohjois-Atlantin liiton jäsenyydestä aiheutuvat tarpeet, jotka koskevat Puolustusvoimien kiinteistöjen käyttämistä ja kiinteistöjä koskevia rajoituksia sekä turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämistä.
Asevelvollisuuslaissa, henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetussa laissa, terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetussa laissa sekä henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetussa laissa olevat viittaukset puolustusvoimista annetun lain 2 §:ään muutettaisiin vastaamaan mainittuun pykälään ehdotettuja muutoksia. Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa tarkoitetun kriisinhallinnan toimeenpanijana voi olla Yhdistyneet Kansakunnat, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö, Euroopan unioni taikka muu kansainvälinen järjestö tai maaryhmä. Lainsäädännön yhdenmukaisuuden ja selvyyden vuoksi lain soveltamisalaan ehdotetaan lisättäväksi nimenomainen maininta Pohjois-Atlantin liitosta.
Sotilastiedustelusta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös sotilastiedustelun kansainvälisestä yhteistyöstä Pohjois-Atlantin liiton ja sen jäsenvaltioiden kanssa. Lisääntynyt kansainvälinen yhteistoiminta edellyttää myös muutoksia sotilasajoneuvolakiin kansainvälisten sotilasajoneuvojen teknisten ominaisuuksien hyväksymisen osalta ja tieliikennelakiin kansainvälisten sotilasajoneuvojen käytön osalta tieliikenteessä.
Esityksellä toteutettaisiin pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaa, jonka mukaan hallitus arvioi Nato-jäsenyyteen liittyvät lainsäädäntömuutostarpeet ja käynnistää välittömästi niihin tarvittavat valmistelut.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT
(1) Hallituksen esitys on osa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kokonaisuutta ”aktiivinen ja kansainvälinen Nato-Suomi”. Esitys on valmisteltu puolustusministeriön asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä on arvioida Suomen Pohjois-Atlantin liittoon liittymisestä johtuvia säädösmuutostarpeita ja valmistella tarvittavat puolustusministeriön toimialan säädösluonnokset. Eri kokonaisuuksiin liittyviä säädösmuutostarpeita käsitellään kiireellisyys- ja tärkeysjärjestyksessä.
(2) Esityksen tavoitteena on selkeyttää Puolustusvoimien tehtäviä säätämällä nimenomaisesti Pohjois-Atlantin liiton yhteistä puolustusta koskevasta tehtävästä. Saaman selvityksen perusteella valiokunta toteaa, että säännösmuutoksilla ei sinänsä ole vaikutusta Puolustusvoimiin, sillä laki mahdollistaa jo nykyisin avun pyytämisen, antamisen sekä osallistumisen yhteistoimintaan Pohjois-Atlantin liiton kanssa.
(3) Valiokunta toteaa, että liittymisellä Natoon Suomen puolustuksen järjestämisessä on tapahtunut perustavanlaatuinen muutos, jonka seurauksena Suomen maanpuolustuksen ja Suomen puolustuskyvyn ylläpitäminen, kehittäminen ja käyttö toteutetaan jatkossa osana liittokuntaa ja sen yhteistä puolustusta. Naton merkittävin ydintehtävä on liittokunnan pelote ja puolustus ja siksi Nato-jäsenyyden käytännön vaikutukset kohdistuvat erityisesti puolustushallintoon. Sotilaallisen liittoutumisen myötä Puolustusvoimien tehtävänä on puolustusministeriön ohjauksen mukaisesti suunnitella ja toteuttaa Naton pelotteeseen ja puolustukseen kuuluvia tehtäviä. Tätä taustaa vasten on valiokunnan mielestä perusteltua, että Naton yhteiseen puolustukseen osallistuminen kirjataan selkeästi Puolustusvoimien lakisääteiseksi tehtäväksi.
(4) Esityksen tavoitteena on myös vastata käytännön tarpeisiin, joita Nato-jäsenyyden ja puolustusyhteistyön myötä lisääntyvästä ulkomaisten joukkojen toiminnasta Suomessa aiheutuu. Tavoitteena on parantaa Puolustusvoimien kykyä ulkomaisen avun vastaanottamiseen ja sen harjoitteluun osana puolustusyhteistyötä ja Pohjois-Atlantin liiton yhteisenpuolustuksen toimeenpanoa. Puolustusvoimista annetun lain lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös kahdeksaa muuta lakia.
(5) Hallituksen esityksen ja saamansa selvityksen perusteella puolustusvaliokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Esitys lähettiin lausunnolle perustuslakivaliokuntaan (PeVL 9/2025 vp) ja ulkoasiainvaliokuntaan (UaVL 2/2025 vp). Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Perustuslakivaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan huomioita hallituksen esityksestä
(6) Perustuslakivaliokunta tarkasteli lausunnossaan erityisesti asevelvollisten määräämistä osallistumaan Nato-tehtäviin, kiinteistöjen tilapäistä käyttöoikeutta sekä liikkumista koskevia kieltoja ja rajoituksia Puolustusvoimien käytössä olevalla alueella.
(7) Asevelvollisuuslain 62 §:ää ehdotetaan muutettavaksi niin, että varusmiespalvelusta suorittava tai kertausharjoitukseen osallistuva asevelvollinen voitaisiin määrätä lyhytaikaiseen palvelukseen ulkomaille, jos hän osallistuu nimenomaisen suostumuksensa mukaisesti Pohjois-Atlantin liiton yhteisen puolustuksen tehtävään, kun kyse ei ole Suomen sotilaallisesta puolustamisesta. Asevelvollisten osallistuminen on rajoitettu muihin kuin vaarallisiin tehtäviin. Ehdotus täyttää perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan tällaiselle sääntelylle asetetut edellytykset.
(8) Puolustusvaliokunta toteaa ehdotetusta säännösmuutoksesta, että asevelvollisuuslain lähtökohta asevelvollisten palveluksesta ulkomailla säilyy ennallaan. Varusmiespalvelusta suorittavien ja kertausharjoitukseen osallistuvien asevelvollisten käyttäminen muuhun kuin Suomen sotilaalliseen puolustamiseen edellyttää edelleen nimenomaista suostumusta. Vaarallisiin tehtäviin asevelvollisia ei voida käyttää lainkaan silloin, kun kyse ei ole Suomen sotilaallisesta puolustamisesta. Reserviläiset voidaan ottaa Puolustusvoimien työ- tai virkasuhteeseen voimassa olevan Puolustusvoimista annetun lain perusteella, jolloin rajoitukset eivät koske heitä (PuVL 11/2022 vp. kohta 11). Valiokunta huomauttaa, että reserviläisten laajamittainen käyttö Nato-tehtävissä vaatii paitsi lainsäädäntömuutoksia, myös palvelussuhteen ehtojen läpikäymistä. Tämä työ on vielä kesken.
(9) Puolustusvoimista annetun lain 14 §:n 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi mahdollisuus tilapäisesti käyttää kiinteistöjä myös puolustusyhteistyön ja Pohjois-Atlantin liiton yhteisen puolustuksen toimeenpanemiseksi. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan Puolustusvoimilla on oikeus tilapäisesti käyttää muita kuin pysyvässä käytössään olevia kiinteistöjä, jos se on sotilaallisen harjoitustoiminnan tai puolustusvalmiuden kohottamisen kannalta välttämätöntä. Ehdotettu muutos laajentaa tilapäisessä käytössä olevien kiinteistöjen käyttötarkoitusta. Ehdotettu säännös on merkityksellinen perustuslain 15 §:ssä säädetyn omaisuudensuojan kannalta.
(10) Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että nyt ehdotetulle käyttöoikeuden perusteiden laajennukselle on sotilaalliseen maanpuolustukseen liittyvä välttämätön ja painava yhteiskunnallinen tarve. Ehdotettu sääntely täyttää valiokunnan arvion mukaan myös sääntelyn täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimukset ottaen huomioon, että puolustusyhteistyön tulevaisuuden muotoja on mahdotonta ennakoida täysin täsmällisesti ja että perusteiden määrittelyn on katettava myös tulevaisuuden yhteistyön muodot.
(11) Puolustusvoimista annetun lain 15 §:ssä säädetään Puolustusvoimien oikeudesta kieltää asiattomilta Puolustusvoimien käytössä olevalla alueella tai kohteessa liikkuminen tai rajoittaa sitä. Ehdotettu sääntely on perustuslakivaliokunnan mielestä merkityksellistä perustuslain 9 §:ssä säädetyn liikkumisvapauden kannalta. Perustuslain 9 §:n 1 momentin mukaan Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.
(12) Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että 1. lakiehdotuksessa 15 §:n 1 momentista ehdotetaan poistettavan voimassa olevassa laissa oleva edellytys liikkumista koskevien kieltojen ja rajoitusten asettamisen välttämättömyydestä. Tätä muutosta ei ole perusteltu hallituksen esityksessä. Perustuslakivaliokunnan saaman selvityksen valossa sääntelyn muuttamista ehdotetulla tavalla voidaan pitää perusteltuna, eikä ehdotettu sääntely tältä osin muodostu valtiosääntöisesti ongelmalliseksi. Ehdotettua muutosta ja sen taustalla olevia perusteita olisi, perustuslakivaliokunnan voimassa olevaa 15 §:ää koskeva arvio huomioiden, tullut kuitenkin esityksessä käsitellä merkittävästi nykyistä laajemmin ja valiokunnan aiempi arvio asianmukaisesti huomioiden.
(13) Puolustusvaliokunta yhtyy näkemykseen säännösmuutoksen perustelujen riittämättömyydestä, ja toteaa asiasta seuraavaa. Puolustusvoimien käyttämillä alueilla on käytännössä aina ampumatoimintaa, räjähteitä ja muita hengelle ja terveydelle vaarallista toimintaa. Saadun selvityksen mukaan välttämättömyyden vaatimusta voidaan pitää ongelmallisena etenkin muuttuneessa turvallisuusympäristössä ja Suomeen kohdistuvan hybridi- ja laaja-alaisen vaikuttamisen lisääntyessä.
(14) Nykytilassa liikkumista koskevat kiellot ja rajoitukset edellyttävät välttämättömyyden toteamista ja perustelemista alueita koskevien kieltojen ja rajoitusten osalta. Tämä lisää hallinnollista kuormaa ja siitä johtuvaa työmäärää tilanteessa, jossa käytännössä aina Puolustusvoimien alueille asetetaan liikkumista koskevia kieltoja ja rajoituksia. Valiokunta huomauttaa, että tilapäisesti Puolustusvoimien käyttöön otettavien kiinteistöjen osalta on otettava huomioon, että niiden käyttöönotto on jatkossakin sidottu välttämättömyyteen (14 §).
(15) Puolustusvaliokunta katsoo, että ehdotetulla muutoksella saattaa olla vähäisiä vaikutuksia perustuslain 9 §:n liikkumisvapauden, käytännössä niin kutsuttujen jokamiehenoikeuksien, kannalta. Rajoitukset kohdistuvat perusoikeuksien kannalta ensisijaisesti Puolustusvoimien pysyvässä hallinnassa olevien alueiden ulkopuolella Puolustusvoimien tilapäisesti hallinnoimiin alueisiin, jolloin rajoitukset ovat myös tilapäisiä. Lisäksi rajoituksille on Puolustusvoimien toiminnan luonteesta johtuen painava yhteiskunnallinen tarve, ja rajoitukset ovat perusteluja hengen ja terveyden suojaamisen kannalta.
(16) Ulkoasiainvaliokunta toteaa esityksestä antamassaan lausunnossa, että Pohjois-Atlantin liitto on tarkoituksenmukaista mainita nimenomaisesti säännöksessä huomioiden sen merkitys Suomen nykyiselle puolustusjärjestelmälle. Ulkoasiainvaliokunta yhtyy esityksen yleisarvioon siitä, että Nato-jäsenyydellä on merkittäviä vaikutuksia puolustushallintoon ja puolustuspolitiikkaan. Samalla ulkoasiainvaliokunta korostaa, että Nato-jäsenyyden vaikutukset koskevat puolustuspolitiikan lisäksi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja Nato-asioiden kansallinen valmistelu edellyttää kokonaisvaltaista ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittista tarkastelua.
(17) Ulkoasiainvaliokunnan lausunnossa todetaan edelleen, että hallituksen esityksessä ei ehdoteta muutettavaksi kansainvälistä apua, yhteistoimintaa tai muuta kansainvälistä toimintaa koskevasta päätöksenteosta annettavaa lakia. Ulkoasiainvaliokunta katsoo, että lain muutostarpeita on tarpeen arvioida kattavasti, kun on saatu kokemusta sekä lain soveltamisesta Nato-jäsenyyden aikana että Naton toimintatavoista ja päätöksentekoprosesseista.
(18) Ulkoasiainvaliokunta korostaa myöhemmin annettavan kokonaisvaltaisemman esityksen huolellista valmistelua muun muassa sen arvioimiseksi soveltuuko nykyinen kansainvälistä apua, yhteistoimintaa tai muuta kansainvälistä toimintaa koskevasta päätöksenteosta annetussa laissa säädetty päätöksentekomenettely sellaisenaan Naton toimintaan vai vaatiiko se uudelleen tarkastelua. Puolustusvaliokunta yhtyy ulkoasiainvaliokunnan arvioon kokonaisvaltaisen tarkastelun tarpeellisuudesta ja asian huolellisesta valmistelusta ennen mahdollisen esityksen tuomista eduskunnan käsittelyyn.
Nato-asioiden käsittely eduskunnassa
(19) Suomen hakiessa Natoon keväällä 2022 perustuslakivaliokunta arvioi asiaa koskevaa hallituksen esitystä (PeVL 80/2022 vp). Nato-jäsenyys ei perustuslakivaliokunnan arvion mukaan välittömästi vaikuta Suomen valtioelinten toimivaltasuhteisiin ja päätöksentekomenettelyihin. Valiokunta totesi kuitenkin, että jäsenyydestä voi aiheutua merkittäviä välillisiä vaikutuksia valtioelinten välisiin valta-asetelmiin. Perustuslakivaliokunnan mielestä valtioneuvoston on syytä arvioida tällaisia vaikutuksia ja niiden aiheuttamaa tarvetta tarkistaa perustuslain sääntelyä. Puolustusvaliokunta toteaa, että tätä koskeva esiselvitystyö on parhaillaan valmistumassa oikeusministeriön toimesta.
(20) Puolustusvaliokunta korostaa valtioneuvoston ja eduskunnan välisessä Nato-yhteistyössä perustuslaissa turvatun tiedonsaantioikeuden täysimääräistä toteutumista. Perustuslakivaliokunta on tätä asiaa arvioinut kattavasti lausunnossaan (PeVL 30/2020 vp). Kyseisessä lausunnossa todetaan, että eduskunnan asemasta ylimpänä valtioelimenä sekä lainsäädäntövaltaa ja valtiontaloudellista valtaa käyttävänä valtioelimenä seuraa, että eduskunnan on saatava luotettavat ja kattavat tiedot päätöksentekonsa perustaksi. Tämä on perustuslaissa säädettyjen kansanvaltaisen hallitusmuodon perusteiden toteuttamisen välttämätön edellytys.
(21) Perustuslakivaliokunnan lausunnossa tuodaan esiin, että eduskunnan ja sen valiokuntien on voitava luottaa siihen, että hallituksen esityksissä ja muissa käsiteltävissä asioissa esitetään kattavasti eduskunnan päätöksenteon kannalta relevantti tieto ja valiokunnille tarjotaan asiantuntijakuulemisissa kaikki se informaatio, jota valiokunta pyytää tai joka muuten osoittautuu valiokuntatyön kannalta merkitykselliseksi. Perustuslakivaliokunta korostaa, että tietojen tarpeellisuuden arviointi kuuluu eduskunnan yksinomaiseen toimivaltaan, eikä tietojensaantioikeuteen vaikuta se, että valiokunnan tarvitsemat tiedot olisivat esimerkiksi oikeudelliselta luonteeltaan salassa pidettäviä. Puolustusvaliokunta korostaa, että valtioneuvoston on syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen, että ministeriöt oma-aloitteisesti ja oikea-aikaisesti toimittavat valiokuntien tietoon asioiden käsittelyn kannalta kaiken oleellisen tiedon perustuslain 47 §:n edellyttämällä tavalla.
(22) Hallituksen esityksen perusteluissa (s. 12-13) todetaan, että Suomen sotilaallisen liittoutumisen myötä myös osa ennen jäsenyyttä ulkopolitiikan alaan kuuluneista kysymyksistä arkipäiväistyy. Natossa tehtävä laaja-alainen yhteistyö on muuttunut arkiseksi velvoitteeksi ja siten esimerkiksi kansainväliseen harjoitustoimintaan liittyvä ulkopoliittinen merkitys ja signaalivaikutus ovat monissa tapauksissa vähäisempiä kuin liittoutumattomuuden aikana (OKV/2158/22/2024, s. 3). Natoon liittyvien asioiden valmistelu ja päätöksenteko kuuluvat valtioneuvostolle ja siellä sille sektoriministeriölle, jota asia koskee (OKV/2158/22/2024, s. 7). Valiokunta huomauttaa, että puolustusministeriö vastaa suurimmasta osasta valtioneuvoston Nato-asioiden valmistelusta.
(23) Valiokunta toteaa, että Nato-jäsenyyden myötä puolustuspolitiikan merkitys kasvaa ja korostuu. Nato-jäsenyyden myötä Suomen maanpuolustus on tullut osaksi Naton yhteistä puolustusta. Puolustusvaliokunta on aiemmin arvioinut (PuVL 2/2020 vp) puolustuspolitiikka-määritelmän sisältöä. Valiokunta totesi lausunnossaan, että käsitteelle ei ole olemassa yhtä vakiintunutta määritelmää, mutta termi pitää sisällään puolustuskyvyn ylläpidon, kehittämisen ja käytön. Puolustuspolitiikalla edistetään valtion ja väestön turvallisuutta, tuetaan valtionjohdon päätöksentekoa sekä osallistutaan kansainväliseen päätöksentekoon ja yhteistoimintaan. Puolustuspolitiikka tukee ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääriä. Suomen puolustuspolitiikan tavoitteena on Suomen turvallisuusympäristöön ja voimavaroihin suhteutetun puolustuskyvyn ylläpitäminen, puolustuksen kehittäminen osana kokonaisturvallisuutta ja kansainvälisen puolustusyhteistyön syventäminen.
(24) Valiokunta toteaa, että osana tarkastelua Suomen valtioelinten toimivaltasuhteisista ja päätöksentekomenettelyistä Nato-asioissa tulee tarkasteluun myös ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan roolitus eduskunnan päätöksenteossa. Yhtäältä on tarkasteltava sitä, ovatko Nato-asiat ensi sijassa ulkopolitiikkaa vai puolustuspolitiikkaa ja toisaalta, millä valiokunnalla on johtoasema eduskuntaan tulevien Nato-asioiden käsittelyssä. Valiokunta toteaa, että Suomen liityttyä Natoon merkittävä ulko- ja turvallisuuspoliittinen linjapäätös on tehty: Nato-jäsenyyden kautta Suomella on laaja velvollisuus osallistua puolustusliiton toimintaan. Tällöin korostuu se seikka, etteivät Nato-jäsenyyteen liittyvät päätökset enää ole, verrattuna aiempaan kumppanuusaikaan, erityisiä ulkopoliittisia signaaleja. Nato-asiat ovatkin suurimmaksi osaksi arkista puolustuspolitiikkaa Suomen osallistuessa Naton eri työryhmien ja komiteoiden toimintaan Brysselissä, pääsääntöisesti puolustushallinnon virkamiesten toimesta.
(25) Yhteenvetona edellisestä valiokunta toteaa, että puolustuspolitiikan valmistelu ja päätöksenteko on pidettävä selkeästi yhdellä vastuutaholla eduskunnassa. Puolustusvaliokunnan tulee olla päävastuussa Nato-asioista silloin, kun käsittelyssä ovat selkeästi puolustuspolitiikan toimialaan kuuluvat Nato-kysymykset. Osallistumisessa Naton puolustukseen ja pelotteeseen on kyse nimenomaan puolustuspolitiikasta. Valiokunta huomauttaa, että valiokuntien toimintatavoista säädetään eduskunnan työjärjestyksessä ja valiokuntaoppaassa.
Turvaamistehtävät
(26) Ehdotetun 1. lakiehdotuksen 18 a §:n 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi Puolustusvoimille oikeus suojata yleisellä paikalla myös Puolustusvoimien vieraana olevan vieraan valtion tai kansainvälistä järjestöä edustavia, erityistä suojelua tarvitsevia asiantuntijoita. Pykälän uuteen 2 momenttiin lisättäisiin Puolustusvoimille oikeus suorittaa yleisellä paikalla turvaamistehtäviä myös vieraan valtion asevoimien tai Pohjois-Atlantin liiton erityisen omaisuuden kuljetusten suojaamiseksi sekä vieraan valtion joukkojen koskemattomuuden suojaamiseksi.
(27) Perustuslakivaliokunta ei lausunnossaan ottanut kantaa turvaamistehtäviin tai Puolustusvoimien työnjakoon poliisin kanssa. Perustuslakivaliokunta on aikaisemmissa lausunnoissaan katsonut, että poliisin käytössä olevien toimivaltuuksien kanssa samojen valtuuksien säätäminen muulle viranomaiselle ei välttämättä ole sopusoinnussa perusoikeuksien rajoitusedellytyksiin kuuluvan välttämättömyysvaatimuksen näkökulmasta (ks. PeVL 10/2016 vp, s. 3, PeVL 49/2014 vp, s. 2/I, PeVL 37/2002 vp, s. 1-2 ja PeVL 2/1996 vp, s. 3/I).
(28) Puolustusvaliokunta toteaa, että Puolustusvoimien turvaamistehtävistä säädettiin vuonna 2017 perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (Laki puolustusvoimista, 18 a-d §). Puolustusvaliokunta totesi tuolloin mietinnössään (PuVM 1/2017 vp. s.4-5), että eri turvallisuusviranomaisia koskevan lainsäädännön kehittämistarpeita on arvioitava turvallisuusympäristöä koskevan kehityksen valossa. Viranomaisyhteistyötä koskeva sääntely ei kaikin osin pysty vastaamaan uusiin uhkakuviin. Valiokunta totesi mietinnössään pitävänsä välttämättömänä, että turvallisuusviranomaisten toimivaltuudet ovat sellaiset, että normaaliajan toimivaltuuksilla kyetään vastaamaan myös normaaliajan häiriötilanteisiin.
(29) Lisäksi mietinnössä todetaan, että Puolustusvoimien turvaamistehtävien toteuttaminen silloisen lainsäädännön mukaisella virka-apurakenteella ei valiokunnan mielestä ole toiminnallisesti tehokkain tapa hoitaa asiaa. Etenkin normaaliolojen ulkopuolella muiden viranomaisten - erityisesti poliisin - rajalliset resurssit saattavat olla sidottuina muihin yhteiskunnan toiminnan kannalta merkittäviin tehtäviin, jolloin Puolustusvoimien on pystyttävä suojaamaan tiettyjä keskeisiä henkilöstöönsä kuuluvia henkilöitä ja puolustusmateriaalin siirtämistä asianmukaisella tavalla (PuVM 1/2017 vp. s. 5).
(30) Puolustusvaliokunta edellytti mietinnössään selvityksen antamista uudesta sääntelystä vuoden 2018 loppuun mennessä. Puolustusministeriön yhteistyössä Pääesikunnan ja asianomaisten viranomaisten kesken laatimassa selvityksessä todetaan, että saadun palautteen perusteella voidaan todeta Puolustusvoimien ja poliisin yhteistoiminnan sujuneen hyvin. Ammattitaitoa on kehitetty molemminpuolisin koulutustapahtumin. Lisäksi turvaamistehtäviä koskien on laadittu erillinen yhteistyösopimus Puolustusvoimien ja poliisin välillä.
(31) Tämän esityksen kuulemisissa tuli esiin, että yhteistoimintavelvoite poliisin ja Puolustusvoimien välillä on toiminut sujuvasti, ja turvaamistehtävistä ilmoitetaan poliisille vakiintuneilla tavoilla. Valiokunta katsoo, että jatkossa yhteistoimintavelvoite on entistä tärkeämpi, koska erityisen omaisuuden kuljetusten ja vieraan valtion joukkojen koskemattomuuden suojaaminen voivat tapahtua yleisellä paikalla eli siellä, missä Puolustusvoimat ei normaalisti toimi. Ensimmäisen lakiehdotuksen 22 b §:ssä esitettyjen toimivaltuuksien mukaisia toimivaltuuksia käyttää yleisellä paikalla normaalisti poliisi.
(32) Yhteenvetona edellisestä puolustusvaliokunta toteaa, että yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tehtävät kuuluvat yksiselitteisesti poliisille. Esitetyn muutoksen myötä Puolustusvoimien turvaamistehtäviä voidaan pitää edelleen varsin rajattuina, kohdistuen täsmällisesti tiettyjen henkilöiden ja kuljetusten turvaamiseen. Voimassa olevan sääntelyn mukaisesti Puolustusvoimat tekee tiivistä yhteistyötä turvaamistehtävien osalta poliisin kanssa, ja poliisi voi tarvittaessa ottaa tehtävän hoitaakseen. Valiokunta katsoo, että esityksellä pyritään ennen kaikkea varmistamaan se, ettei vieraan valtion asevoimien turvaamisen takia yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle pääse muodostumaan vaaraa (s. 87).
Sotilastiedustelulain 20 §:n muutos
(33) Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös sotilastiedustelusta annetun lain 20 §:n muuttamista. Kyseisessä pykälässä säädetään kansainvälisestä yhteistyöstä, ja säännökseen lisätään mahdollisuus vaihtaa tiedustelutietoja Pohjois-Atlantin liiton tai muun järjestön taikka Euroopan unionin kanssa. Valiokuntakuulemisessa kiinnitettiin huomiota 20 §:n yhteistyön kautta hankittujen tietojen valvontaan.
(34) Nyt käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen mukaan Pääesikunnan tiedustelupäällikkö päättää kansainvälisestä yhteistoiminnasta. Yhteistoiminnan on oltava aina Suomen kansallisten etujen mukaista. Valiokunta toteaa, että yhteistoiminta tiedustelukysymyksissä edellyttää vahvaa luottamusta osapuolien välillä. Lisäksi kaikesta tiedustelutoiminnasta sovitaan aina tarkasti osapuolien kesken. Keskeisenä toiminnan valvojana toimii tiedusteluvalvontavaltuutettu, jolla on lain nojalla laajat tarkastusoikeudet ja pääsy kaikkeen tarvittavaan tietoon.