Perustelut

Haagin ohjelma on jatkoa Tampereen Eurooppa-neuvostossa sovitulle oikeus- ja sisäasioiden kehittämisohjelmalle. Haagin ohjelma, jota valmisteluvaiheessa kutsuttiin Tampere II -ohjelmaksi, määrittelee vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen tavoitteet vuodesta 2005 ainakin EU:n perustuslaillisen sopimuksen voimaantuloon asti. Valiokunnan näkemyksen mukaan oikeus- ja sisäasioissa on tapahtunut paljon eteenpäin menoa Tampereen päätelmien täytäntöönpanon myötä. Tampereella sovittu lainsäädäntöohjelma on pääosin toteutettu. Oikeus- ja sisäasiat ovat lähes säännönmukaisesti esillä Eurooppa-neuvostossa. Oikeus- ja sisäasioille esitetään EU:n rahoituskehyksiin merkittävää määrärahaa oman otsakkeen alle. Monelta osin on tavoitteiden saavuttamiseksi kuitenkin tehtävä vielä työtä ottaen myös huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten esimerkiksi terrorismiuhan, EU:n laajentumisen ja EU:n perustuslaillisen sopimuksen. Valiokunta viittaa lausuntoonsa Tampere II -ohjelman suuntaviivojen valmistelusta (HaVL 23/2004 vp — E 72/2004 vp) ja korostaa jatkuvan kehityksen tarvetta oikeus- ja sisäasioiden alalla. Valiokunta pitää tärkeänä toiminnan pitkäjänteisyyttä ja korkean tason sitoutuneisuutta tavoitteiden saavuttamiseksi.

Komission toimintasuunnitelma Haagin ohjelman täytäntöön panemiseksi on laaja-alainen pitkäntähtäimen kokonaisuus, jonka on tarkoitus sisältää konkreettiset toimenpide-ehdotukset kaikkien asianomaisten toimintasektoreiden eteenpäinviemiseksi. Tässä suhteessa toimenpide-ehdotusten määrä on ymmärrettävästi suuri. Tärkeäksi kysymykseksi muodostuu priorisointi ja toteutuksen aikataulutus. Valiokunta toteaa, että Suomen priorisoitaviksi esitettävien asioiden joukko on varsin laaja, mutta toisaalta siihen on poimittu eri asiakokonaisuuksista valiokunnan käsityksen mukaan Suomen kannalta keskeisimpiä seikkoja. Valiokunta tukee Suomen näkemyksiä priorisoitavista kysymyksistä.

Yleisenä lähtökohtana valiokunnan mielestä toimintasuunnitelmassa tulee keskittyä voimassa olevien instrumenttien täytäntöönpanoon sekä operatiivisen yhteistyön tehostamiseen olemassa olevia rakenteita hyödyntäen. Oikeudellisen yhteistyön kulmakivenä tulee jatkossakin olla vastavuoroisen tunnustamisen periaate.

Valiokunta pitää tärkeänä Haagin ohjelman tavoitteita perusoikeuksien kunnioittamiseksi ja aktiiviseksi edistämiseksi ja tukee Suomen näitä koskevia painotuksia. Valiokunta tähdentää, että muutettaessa rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus perusoikeusvirastoksi uudessa virastossa tulee turvata nykyisten tehtävien jatkuvuus ja riittävä painoarvo.

Suomen yksi keskeinen prioriteetti on yhdennetyn turvapaikkamenettelyn kehittäminen Euroopan unioniin. Valiokunta tukee Suomen tavoitteita aikaansaada yhtenäinen turvapaikkajärjestelmä, joka tarjoaa yhtenäisen aseman sekä turvapaikkastatuksen saaville että ns. toissijaisen suojelun piiriin kuuluville henkilöille. Tässä yhteydessä valiokunta viittaa lisäksi ns. yhden luukun menettelyä koskevassa lausunnossaan (HaVL 37/2004 vp — E 101/2004 vp) esittämiinsä kannanottoihin.

Haagin ohjelman toimeenpanoon liittyy useita toimenpiteitä laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan estämiseksi. Valiokunta pitää niitä kannatettavina, mutta katsoo, että kyseisten ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Yksi esimerkki konkreettisesta toimenpiteestä kokonaisvaltaisen politiikan luomiseksi on komission ihmiskauppaa koskeva tiedonanto, jota on suunniteltu vuodelle 2005. Haagin ohjelmassa laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa käsitellään erityisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvänä kysymyksenä. Valiokunta korostaa uhrien aseman huomioon ottamista. Lisäksi näitä kysymyksiä on tarpeen käsitellä myös osana laajempaa maahanmuuttopolitiikan kokonaisuutta.

Valiokunta pitää työperusteisen maahanmuuton ja liikkuvuuden edistämistä erittäin tärkeänä ja ajankohtaisena asiana koko EU:n kannalta. Valiokunta on linjannut tähän liittyviä kysymyksiä tarkemmin taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton hallintaa koskevasta vihreästä kirjasta antamassaan lausunnossa (HaVL 11/2005 vp — E 10/2005 vp). Valiokunta pitää hyödyllisenä, että EU-tasolla luodaan yleiset puitteet työperusteiselle maahanmuutolle edellyttäen kuitenkin, että puitteet mahdollistavat riittävän jouston ja sallivat päätöksenteon kansallisella tasolla niin volyymien kuin rakenteiden osalta. Maahanmuuttajien kotouttaminen yhteiskuntaan ja työelämään on keskeinen kysymys maahanmuuttoa koskevassa asiakokonaisuudessa. Valiokunta on pitänyt maahanmuuttajien kotouttamista koskevien yhteisten eurooppalaisten periaatteiden kehittämistä lähtökohtaisesti myönteisenä tähdentäen kuitenkin samalla, että kotouttaminen kuuluu kansallisen päätöksenteon piiriin (HaVL 40/2004 vp — E 111/2004 vp).

Valiokunta korostaa Haagin ohjelmassa esitettyjä tavoitteita sisärajatarkastusten poistamisesta, ulkorajojen yhdennetyn valvontajärjestelmän perustamisen asteittaisesta jatkamisesta sekä unionin ulkorajoilla tapahtuvan tarkastuksen ja valvonnan vahvistamisesta. Valiokunta katsoo, että unionin alueelle pääsyyn tulee soveltaa yhtenäisiä periaatteita, jotka pohjautuvat ulkorajojen valvonnassa noudatettaviin yhtenäisiin menettelyihin sekä uusinta teknologiaa hyödyntävään yhteiseen viisumipolitiikkaan. Ulkorajavalvonnalla on maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden lisäksi merkittävä rooli rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa. Unionin rajaturvallisuutta tulee kehittää viemällä eteenpäin perustuslailliseen sopimukseenkin otettua rajaturvallisuusjärjestelmää. Esimerkiksi komission ehdotus rajanylitysasetukseksi on osa rajavalvontaa koskevan EU-lainsäädäntöohjelman toteuttamista. Ulkorajavalvonnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että rajavalvontaviraston toiminta alkaa suunnitellusti 1.5.2005.

Valiokunta katsoo, että lainvalvontaviranomaisten operatiivisen yhteistyön kehittäminen on yksi keskeisistä prioriteeteista, ja korostaa tässä yhteydessä tiedustelujohtoisen rikosten tutkintamenettelyn merkitystä. Valiokunnan näkemyksen mukaan yhteistyön kehittämisen tulee perustua asianomaisten kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten välisen yhteistyön tehostamiseen. Muun muassa Europolin, Eurojustin ja Poliisipäälliköiden toimintaryhmän toimintaa tulee tässä suhteessa hyödyntää ja kehittää edelleen. Suomella on pitkä kokemus menestyksekkäästä yhteistyöstä poliisi-, tulli- ja rajavartiolaitoksen välillä. Valiokunta katsoo, että vastaavan viranomaisyhteistyön tukemisen tulisi myös unionin tasolla olla koko oikeus- ja sisäasioiden yhteistyön läpäisevä periaate. Erityisen suuri merkitys eri viranomaisten välisellä yhteistyöllä on rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa. Lisäksi valiokunta painottaa koulutusta yhtenä operatiivisen yhteistyön kehittämisen keinona. Hyviä esimerkkejä tästä on muun muassa poliisiyhteistyön alalta. Valiokunta kannattaa myös oikeusviranomaisten koulutusverkoston kehittämistä.

Valiokunta tukee tavoitteita saattaa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategia operatiiviseksi yhdessä asianomaisten toimijoiden kanssa. Terrorismin torjuntaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa tulee jatkaa. Tähän liittyen valiokunta viittaa kannanottoihinsa lausunnossaan HaVL 8/2005 vp — E 136/2004 vp.

Haagin ohjelmassa ehdotetaan lainvalvontaviranomaisten väliseen tietojenvaihtoon ns. saatavuusperiaatetta, jonka mukaan jäsenvaltion lainvalvontaviranomainen, joka tarvitsee tietoa tehtäviensä suorittamiseen, voi saada sen toisesta jäsenvaltiosta ja toisen jäsenvaltion lainvalvontaviranomaisen, jonka hallussa tieto on, tulee antaa tieto mainittua tarkoitusta varten. Ehdotuksen mukaan tietojenvaihdon tulisi tapahtua uutta teknologiaa hyödyntäen ja takaamalla vastavuoroisesti pääsy kansallisiin tietokantoihin. Valiokunta näkee saatavuusperiaatteessa ongelmallisia kohtia ja pitää tärkeänä, että eduskuntaa informoidaan periaatetta koskevista ehdotuksista tarkemmin. Tässä yhteydessä valiokunta toteaa, että tietojen vaihto eri maiden viranomaisten välillä perustuu tietojen käsittelyä ja luovutusta koskeviin säännöksiin. III pilarin piirissä toteutettujen tietojärjestelmien käytön tehostaminen edellyttää niiden perustana olevien oikeudellisten instrumenttien muuttamista. Valiokunta huomauttaa, että III pilarin osalta ollaan parhaillaan valmistelemassa yhteisiä tietosuojaa koskevia periaatteita, jotka tulisi ottaa huomioon III pilarin järjestelmiä koskevassa päätöksenteossa. Valiokunta ei pidä suorien käyttöoikeuksien myöntämistä toisen jäsenvaltion järjestelmiin toteuttamiskelpoisena vaihtoehtona henkilörekistereitä ja henkilötietojen käsittelyä koskevat kansalliset ja EU-säännökset huomioon ottaen. Myös tekniset ja kielelliset seikat voivat tuottaa ongelmia. Jäsenvaltioiden käyttöön mahdollisesti luotavassa viitetietokannassa olisi valiokunnan käsityksen mukaan kyse EU:n laajuisesta tietojärjestelmästä. Tällaisen toteuttaminen edellyttää selvää oikeudellista perustaa. Valiokunta yhtyy siihen Haagin ohjelman linjaukseen, että uusia keskitettyjä EU-tietokantoja olisi perustettava vain, jos tutkimukset osoittavat niiden lisäarvon. Valiokunta katsoo, että lainvalvontaviranomaisten tietojärjestelmiin tallennettujen henkilötietojen käytön tulee tulevaisuudessakin olla sopusoinnussa tietosuojaa ja muita perusoikeuksia koskevien periaatteiden kanssa.

Lopuksi valiokunta korostaa tehokkaiden, objektiivisten ja avoimien arviointimekanismien kehittämistä oikeus- ja sisäasioiden alalla toteutettavien toimenpiteiden seuraamiseksi. Haagin ohjelman välitarkastelu osuu Suomen puheenjohtajakaudelle. Välitarkastelussa on tarkoitus arvioida ennen kaikkea EU:n perustuslaillisen sopimuksen vaikutuksia Haagin ohjelman toimeenpanoon. Välitarkastelu antaa mahdollisuuden myös poliittisten painotusten ja prioriteettien arviointiin. Valiokunnan mielestä jäsenmaiden tulee olla valmiita ottamaan vastaan haaste riittävän kunnianhimon ylläpitämisestä Haagin ohjelman toteutuksessa.