Perustelut

Eduskunta on saanut valtioneuvoston kannat Euroopan unionin rahoituskehyksistä vuosiksi 2007—2013 annetuissa lukuisissa kirjelmissä ja kuullut lisäksi monia asiantuntijoita erikoisvaliokunnissa ja suuressa valiokunnassa järjestetyissä kuulemisissa. Erikoisvaliokunnista valtiovarain- ja hallintovaliokunta ovat perehtyneet rahoituskehyksiin ja valtioneuvoston näkemyksiin kokonaisvaltaisesti, minkä lisäksi maata-lous-, sosiaali- ja terveys-, ulkoasiain- sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ovat käsitelleet omaa toimialaansa koskevia kysymyksiä. Erikoisvaliokuntien perusteellisissa lausunnoissa on käsitelty rahoituskehyksiä hyvin laajasti yksityiskohtia unohtamatta. Valiokunnat ovat yhtyneet valtioneuvoston kantaan tietyin erityishuomioin. Suuri valiokunta ei näe tarvetta toistaa erikoisvaliokuntien lausunnoissa esitettyjä näkemyksiä ja kantoja vaan kokoaa tässä neuvotteluvaiheessa lausuntoonsa tiivistäen keskeisimmät ja laajalti tuetut linjaukset, joihin erikoisvaliokuntien lausunnoissa esitetyt neuvottelutavoitteet perustuvat. Suuri valiokunta korostaa lisäksi, että kokonaisratkaisua arvioitaessa keskeisintä Suomen kannalta ovat rahoituskehysten kokonaisvaikutukset siten, että ratkaisu mahdollistaa tehokkaan alue- ja rakennepolitiikan jatkumisen koko maassa.

Suuri valiokunta pitää Suomen keskeisimpinä neuvottelutavoitteina seuraavia:

1. rahoituskehys vuosiksi 2007—2013 perustuu enintään noin 1,1 prosentin tasoiseen maksusitoumuskattoon EU:n bruttokansantulosta maksumäärärahan asettuessa noin 1 prosenttiin vaihdellen vuosittain,
2. rahoituskehysten sisällön ja resursoinnin kulmakivenä on alueellisen koheesion, kilpailukyvyn ja työllisyyden edistäminen,
3. politiikkojen sisällölliset tavoitteet ja niiden toteuttamiseen varattavat resurssit ovat sopusoinnussa keskenään,
4. Suomen pohjoiset ja itäiset, erittäin harvaan asutut alueet tulevat jatkossakin korkeimman aluetuen piiriin Suomen liittymissopimuksen tavoitteiden mukaisesti,
5. rakennepolitiikan uudistus kytketään Lissabonin ja Göteborgin strategioiden täytäntöönpanoon: eurooppalaisen huippuosaamisen edistäminen ja kilpailukyvyn osaamispohjainen ja kestävä kehittyminen edellyttävät resurssien selkeätä lisäystä nykytasosta,
6. alue- ja rakennepolitiikkaan varataan noin 0,40 prosenttia EU:n bruttokansantulosta,
7. maaseudun kehittämispolitiikalle osoitetaan sellaiset resurssit, jotka turvaavat Suomelle nykyiset liitännäistoimien perusteet ja korkeat tukitoimet,
8. ESR:n koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden kehittämisen rahoitus turvataan konvergenssitavoitteen ohella myös alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteessa,
9. Euroopan infrastruktuurille tärkeille TEN-varoille turvataan nimelliskasvu,
10. taataan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentissa Venäjän kanssa tehtävälle raja-alueyhteistyölle ja muutoin PCA:n puitteissa tapahtuvalle yhteistyölle riittävä ja tarkoituksenmukaisella tavalla joustava rahoitus,
11. pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmalle varataan riittävä rahoitus ulkosuhderahoituksen instrumenteissa,
12. tuleva rahoitusjärjestelmä on nykyistä yksinkertaisempi ja erillisistä maksuhelpotuksista vapaa ja
13. neuvottelut pyritään ratkaisemaan Luxemburgin puheenjohtajuuskaudella keväällä 2005.