EduskunnanToimintaSota L.jpg

​Eduskunnan toiminta sota-aikana -tietopaketti

Tämän tietopaketin tarkoituksena on tuoda esille, kuinka eduskunta työskenteli sota-aikana vuosina 1939−1944.

Talvisodan aikana eduskunta työskenteli Kauhajoella, jatkosodan aikana Helsingissä. Vaikka työskentely-ympäristö oli erilainen, sotatilanne vaikutti eduskunnan toimintaan samalla tavalla molemmissa sodissa. Hallituksen asema vahvistui, eduskunnan heikkeni. Tässä tietopaketissa tuon esille myös muita piirteitä eduskunnan työstä sota-aikana. 


Teksti: Timo Turja, joulukuu 2015, sähköposti: etunimi.sukunimi@eduskunta.fi

​Kuva: Vilho Heinämies / Eduskunta. Eduskunnan täysistunto Kauhajoen yhteislyseon juhlasalissa. Eduskunta toimi Kauhajoella 2.12.1939−12.2.1940.

 

​Pitkän parlamentin asema

Heinäkuussa 1939 valittu eduskunta istui aina kevääseen 1945 asti. Tätä kuusi vuotta istunutta eduskuntaa kutsutaan pitkäksi parlamentiksi.

​Eduskunta instituutiona

Eduskunnan institutionaaliset rakenteet pysyivät muuttumattomina koko sodan ajan. 

​”Kreml ei ole mikään kihlakunnanoikeus”

Välirauhan aikana J. K. Paasikivi lähetti hallitukselle viestin, että neuvoteltaessa neuvostoliittolaisten kanssa "pyydän välttämään liiallista juridikointia, sillä Kreml ei ole mikään kihlakunnanoikeus".

​Toimeenpanovalta vs. lainsäädäntövalta

Kaikissa sotaakäyvissä demokratioissa toimeenpanovallan valta kasvoi lainsäädäntövallan kustannuksella. 

​Kansanedustajat ihmisinä

Eduskunta on instituutio, mutta samalla se on myös ihmisten yhteisö.