Tuomareiden koulutusjärjestelmä on uudistettu vuoden 2017 alussa voimaan tulleella tuomioistuinlailla (673/2016) sekä siihen liittyvällä lainsäädännöllä. Tuolloin on aloittanut tuomarinkoulutuslautakunta, jonka tehtävänä on muun ohessa huolehtia tuomioistuinten jäsenille, esittelijöille, valmistelijoille, käräjänotaareille ja muulle henkilöstölle järjestettävän koulutuksen suunnittelusta yhteistyössä oikeusministeriön ja tuomioistuinten kanssa. Lisäksi syyskuussa 2017 on aloitettu kolmevuotinen asessorikoulutus.
Uudistusta koskevaa hallituksen esityksestä (HE 7/2016 vp) koskevassa mietinnössään lakivaliokunta ehdotti eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, jossa edellytetään, että hallitus seuraa tuomareiden koulutusta koskevan uudistuksen toimivuutta ja vaikutuksia kiinnittäen erityistä huomiota muun muassa uudistuksen aiheuttamiin kustannuksiin, tuomarinkoulutuslautakunnan voimavaroihin, asessorien haku- ja nimitysmenettelyyn ja uudistuksen vaikutuksiin tuomarin uran avoimuuteen ja antaa lakivaliokunnalle asiasta selvityksen sekä vuoden 2020 että vuoden 2023 loppuun mennessä (LaVM 8/2016 vp).
Oikeusministeriö on joulukuussa 2020 toimittanut lakivaliokunnalle lausumassa tarkoitetun ensimmäisen selvityksen. Selvityksen on tehnyt oikeusministeriön asettama selvitysmies, jonka tehtävänä oli arvioida paitsi tuomarin koulutusta koskevan uudistuksen toimivuutta ja vaikutuksia myös 1.1.2020 toimintansa aloittaneen Tuomioistuinviraston vaikutuksia tuomareiden koulutukseen. Selvitys on luonteeltaan lainsäädännön vaikutusten arviointia, jossa on hyödynnetty tilastotietoa. Sen osana on toteutettu myös neljä laajaa kyselyä, jotka osoitettiin tuomioistuinten johdolle, tuomioistuinharjoitteluun tai asessoriksi hakeneille sekä koulutustoimintaan osallistuneille.
Koska uusi koulutusjärjestelmä on ollut voimassa vasta vähän aikaa, sen vaikutuksista on selvityksen mukaan vielä osin ennenaikaista sanoa. Selvityksessä kuitenkin arvioidaan, että koulutusjärjestelmän rakenteeseen liittyvät tavoitteet ovat toteutuneet varsin hyvin. Myös koulutus on pääosin laadukasta ja vastaa tarpeita. Myös tuomioistuinten virkarakenteen kehittäminen aiempaa tuomaripainotteisemmaksi on toteutunut.
Lakivaliokunta pitää selvitystä ansiokkaana ja katsoo sen tuottavan hyödyllistä tietoa uuden koulutusjärjestelmän lyhyen aikavälin vaikutuksista ja toimivuudesta. On myönteistä, että uudistettu tuomareiden koulutusjärjestelmä toimii selvityksen mukaan yleisesti ottaen varsin hyvin, eikä tarvetta sen laajamittaiselle muuttamiselle vaikuta olevan. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota selvityksessä esille nostettuihin mahdollisiin kehittämiskohteisiin ja pitää tärkeänä, että niitä arvioidaan jatkossa tarkemmin. Kehittämiskohteina mainitaan käräjänotaareiden ja asessoreiden pisteytysperusteet, lautakunnan tehtävät ja rooli, eri viranomaisten välinen työnjako ja roolit, resurssit ja tuomioistuinharjoittelun sisältö.
Kehittämiskohteiden osalta lakivaliokunta kiinnittää erityistä huomiota tuomareiden koulutuksen ja tuomarinkoulutuslautakunnan resurssien vähäisyyteen ja viittaa valtion vuoden 2019 talousarvioesityksestä antamaansa lausuntoon, jossa se on pitänyt tuomareiden koulutukseen käytettävissä olevia voimavaroja riittämättöminä (LaVL 22/2018 vp). Myös valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt asiaan huomiota (VaVM 28/2018 vp). Lakivaliokunta pitää tärkeänä, että kyseisiä voimavaroja pyritään jatkossa lisäämään.
Valiokunta myös korostaa sen merkitystä, että tuomareilla on riittävästi aikaa osallistua täydennyskoulutukseen sekä asessoreiden ja käräjänotaarien perehdyttämiseen. Saadun selvityksen mukaan tätä vaikeuttaa tuomareiden suuren työmäärä. Kaikki eivät ehdi riittävästi osallistua koulutuksiin tai he joutuvat käytännössä kompensoimaan osallistumisen työskentelemällä omalla ajalla.
Saamansa selvityksen valossa valiokunta kantaa vakavaa huolta myös siitä, miten jatkossa saadaan päteviä ja kokeneita hakijoita tuomioistuinuralle. Esimerkiksi tuomareiden virkojen määräaikaisuudet, jälkeen jäänyt palkkaus ja suuri työmäärä heikentävät työnantajakuvaa sekä vaikuttavat halukkuuteen hakeutua ja pysyä tuomioistuinuralla. Lakivaliokunta on jo pitkään ollut huolissaan siitä, että tuomioistuinlaitoksessa työskentelee paljon tuomareita ja muuta lainkäyttöhenkilöstöä määräaikaisissa virkasuhteissa, joiden rahoitus on riippuvaista määräaikaisesta rahoituksesta (ks. LaVL 8/2020 vp, LaVL 3/2020 vp, LaVL 5/2019 vp, LaVL 22/2018 vp, LaVL 4/2018 vp, LaVL 13/2017 vp, LaVL 7/2017 vp, LaVL 7/2016 vp, LaVL 6/2015 vp, LaVL 17/2014 vp, LaVL 12/2013 vp, LaVL 6/2013 vp). Valiokunta toistaa aiemmin esittämänsä siitä, että tuomioistuinlaitoksen perustuslaillisen aseman ja toimintakyvyn kannalta kestävintä ja perustelluinta on huolehtia siitä, että tuomioistuinten perusrahoitus on riittävällä tasolla sekä virat vakinaisia.
Oikeusministeriön on tarkoitus lähettää valiokunnalle toimitettu selvitys lausuntokierrokselle. Valiokunta pitää tätä kannatettavana keskeisten toimijoiden ja asiantuntijoiden näkemysten kartoittamiseksi ja pitää tärkeänä, että myös valiokunnalle toimitetaan tietoa lausuntopalautteesta sekä ministeriön mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Valiokunta jää siten seuraamaan asian edistymistä.
Valiokunta odottaa saavansa vuoden 2023 loppuun mennessä uuden selvityksen koulutusuudistuksen vaikutuksista ja toimivuudesta. Valiokunta yhtyy oikeusministeriön näkemykseen siitä, että tulosten vertailtavuus puoltaisi uuden selvityksen toteuttamista nyt valmistuneen selvityksen kaltaisena.